perjantai 31. elokuuta 2018

UUdistamista ulkona ja sisällä


Pihassa uudistettiin nyt pari kohtaa kuten aiemmin suunnittelimme. Japanin siipipähkinä Pterocarya rhoifolia laitettiin kohtaan, jossa aiemmin kasvoi lipstikka. Se oli pari viime vuotta voinut huonosti ja tänä kesänä se kuihtui kokonaan. Halusimme tuohon kohtaan jotain korkeampaa nyt, kun kuuset ovat poissa ja risuinen metsikkö tonttimme takan näkyy pihaan. Tuo oikealla takana näkyvä saman muotoinen kasvi ei ole puu vaan Lännen kimikki, Cimicifuga racemosa var. cordifolia. Niitä istutimme tuohon viime vuonna kolme, mutta ne ovat selvästi kärsineet kuumasta, kuivasta kesästä. Sen sijaan punalehtinen Syyskimikki, Cimicifuga simplex ramosa, ei ollut moksiskaan. Tosin ne eivät tänäkään vuonna ehdi kukkia. Hämmentävästi syyskimikin nimellä myydään myös yhtä konnanmarjan sukua olevaa kasvia, mutta muistaakseni meidän oli tämä.


Mustamarjainen konnanmarja poistettiin tuosta ja tilalle laitettiin Kääpiösorvarinpensas, Euronymys nansu var. turkestanicus. Olin konnanmarjan sen itse kasvattanut siemenistä, mutta koska etupihalla oleva Punakonnanmarja Actaea erythrocarpa, on  niin kova leviämään, otettiin tämä pois, niin ei tarvitse jatkuvasti leikellä kukkavanoja. Etupihan konnanmarjat saavat olla, koska ne kasvavat paikassa, johon talvella kerätään lunta ja johon myös katolta putoaa jäistä lunta. Tuo multakohta pensaan kuvassa on valkovuokon kasvupaikka, ne kun katoavat jo aikaisin kesällä kuten laulussakin todetaan.


Ostimme edellisten lisäksi Karimaan puutarhasta, joka on luottopaikkamme, tämän Pikkupihlaja-angervon, Sorbaria sorbifolia 'Sem'. Toisin kuin tavanomaisempi iso lajike tämän ei pitäisi levitä hallitsemattomasti. Ainakin pari vuotta sitten ostamamme yksilö on pysynyt kiltisti paikallaan. Kukka&Kaali-bogiassa kerrottiin viimeksi Röyhkimyksestä, huomaa myös kommentit siinä!Meille pahin kokemus leviämisestä oli silloisen Agrimarketin nauhuksena myymä Huiskunauhus, joka ei oikeasti ole ollenkaan Ligularia-sukua vaan Sinacalia tangutica. Sääli, koska perenna on hyvin pystyssä pysyvä ja komea. Kaivoimme sen perunan näköisiä, pieniä juurimukuloita useita vuosia puutarhassa ennen kuin pääsimme siitä eroon.

Ompeleminen on tauolla, koska ompeluhuone toimii tällä hetkellä minulle 'pukeutumishuoneena'. Mies alkoi kunnostaa vaatekomeroa ja johonkin ne tavarat oli sijoitettava. Osa meni Konttiin kuten lankakerät ja osa ihan jätteisiin. En enää nivelrikon takia oikein pysty kutomaan ja ompeleminen tuntuu muutoinkin hauskemmalta. Haikealta tuntui luopuminen joistakin tavaroista, vaikka konmaritus onkin trendikästä, mutta nyt on sitten taas yksi kohde talosta perattu. Omakotitalossahan riittää aina uudistamiskohteita. Huomenna on myös tiedossa minulle ihan uusi asia, menen ensimmäistä kertaa aikuisiässä yleisurheilukisoihin nimittäin Suomi-Ruotsi-otteluun Ratinaan Tampereelle. Uutta kokemusta odotellen terveisin HennaMar

sunnuntai 26. elokuuta 2018

Kesän oppeja


Viimeiset grillatut makkarat ja ruisleivät on syöty ja kesävieraat lähteneet. On aika miettiä, mitä pihahommista kannattaa muistaa ensi kesänä.

Minikedon viljely onnistui yli odotusten ja aion vielä talven tulleen laittaa miehen valmiiksi täyttämään uuteen alueeseen kesäkukkien siemeniä odottamaan uutta kevättä. Viime vuonna laaditut kukkapenkit ylittivät myös odotukset, jotain on tullut opittua ja varmaan jatkossa uskalletaan rohkeammin uudistaa myös vanhoja penkkejä. Vihannesten viljely taas sujui vieläkin huonommin kuin ennen lukuun ottamatta miehen ämpäriperunoita. Edes salaatit ja porkkanat eivät kasvaneet kunnolla.  Minusta ei taida olla hyötyviljelijäksi tai (eikö niin?) kuuma kesä verotti. Huomasin kyllä, että jopa ruukkukukat kärsivät kuumuudesta meidän varjoisassa pihassa. Nyt esim. krassit ovat lähteneet hurjaan kasvuun, kun ilma viileni.
 
Uusi ruukussa kasvatettavakin löytyi eli yllä kuvassa kirjokohtalonkukka, Nemesia strumosa. Jostain syystä näitä en ole aiemmin viljellyt ja nytkin laitoin niitä lähinnä täydennykseksi eri ruukkuihin. Yllättäen ne kaikki itivät ja kukkivat kilpaa. Herra mustarastas perkasi unikko-/kehäkukkamaamme lähes kasvittomaksi ja laitoin saviruukussa olleita kohtalonkukkia siihen riveihin. Hyvin kasvoivat taipuen ruukusta ulos, alas ja ylös. Näitä ensi vuonna isoihin kiinalaisiin ruukkuihin ! Mukavia yllätyksiä muitakin: leppäkerttuja löytyi toinenkin ja yksi puhtaan valkoinen sormustinkukka, jossa ei edes kukkien sisällä ollut pilkkuja.  Huomasimme myös, että kärhöt pärjäävät pistiäisten kanssa , sen sijaan ampiaiset rajoittavat pihalla oloa. Niitä ei toivon mukaan ensi kesänä ole niin paljon.
 
 
Jotain ompelinkin, pöytäliinan. Tämä kangas on nimeltään MONTEROSSO, sarjasta Impressions de Nature France ja valmistaja STOF. Yritys on ranskalainen ja tuottaa kodin kankaita verhoista sisutukseen,  minulle uusi tuttavuus. Syysterveisin HennaMar


sunnuntai 12. elokuuta 2018

Lennokkaita kankaita


Superkissaa olisi täällä meilläpäin tarvittu noutamaan pilviä! Kesän sateet ovat kiertäneet pihamme ja koko kesänä tänään on vasta toisen kerran satanut kunnolla. Lisäksi on tullut pari ripausta, kun kaikki ukkoset sateineen ovat menneet muualle. Kuumuuden takia olen itse ollut kaikkea muuta kuin lennokas ja tämä kangas on tuotu jo keväällä matkoilta. Kangas on nimeltään Superhero ja tuotettu POPPY yhteenliittymälle joka tuottaa kankaita ainakin EU-markkinoille. Hahmo ei ole minulle tuttu, mutta olisiko jokin piirrettyjen sankari. Kaavana Ottobren peruskaava.

Serkkupojalle valmistui hupparicollege liito-oravakankaasta, jonka ostin Ommel2018-messuilta. Sekin siis jo pitkään konetta odotellut. L.A.P. ilmoitti  viimeksi tavatessamme, että hänen lempivärinsä on oranssi ja niinpä lisäsin takkiin runsaasti väriä. Oranssi joustocollege ja resorit ovat Eurokankaasta. Kaavan tein yhdistämällä Ottobren hupparikaavoja sopivasti. Vuorikangas, joka ei  näy kuvissa on myös POPPY-sarjaa nimeltään Camouflage.

 
Seuraavaksi haluan ehdottomasti ommella jotain joustamatonta. Elastaani tekee lasten kankaista todella hankalia ommella. Niinpä ostin Jätti-Rätistä pöytäliina- ja verhokankaat, niistä myöhemmin enemmän. En olisi uskonut, että sanon joskus näin, mutta nautitaan viileistä ilmoista! t. HennaMar