sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Paluu joustaviin



Mademoiselle sai ruusuisen taskutunikan ja Monsieur Ff palomiespaidan. Ruusukangas on Tyylimekosta otettu muun tilauksen ohessa ja paneelikankaan tilasin jo keväällä, koska se on niin aiheeltaan sopiva. Onnekseni kankaat olivat kotona ja pääsin heti aloittamaan luovuttuani pellavaviskoosimekkojen ompelusta.
Tunikamekko on Climbing Flower ja paita ihan Ottobren peruskaavalla. Kuvassa ei näy, mutta hihassa on parsittu palkeenkieli kuten palomiehelle sopii. (leikkasin vahingossa reiän viimeistelyssä.)


Toiselle sisarusparille ompelin jäännöskankaista kesäpaidat.  Peittarikin alkaa olla hallinnassa ja reunustaminen ei enää ole yhtä tuskaista kuin aiemmin. Uskaltauduin siis ompelemaan hihattoman paidan Ottobren kaavalla HotStop. Resoritkin löytyivät kotoa kaikkiin vaatteisiin samoin pitsien pätkät. Vielä sentään saatiin lämpöisiä kesäpäiviä t. HennaMar

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Unikot ja valeunikko



Keräsin viime kesänä paljon unikkojen siemeniä ja niitä oli minulla edellisiltäkin vuosilta. Keväällä muokkasimme aurinkoisen paikan uusiksi ja laitoin siihen noita siemeniä. Laitoin niitä myös varjoisaan paikkaan, johon tehtiin uusi kukkamaa puupinon paikalle. Pihalta kaadetut ja hakatut puut on nyt käytetty.

Odotus olisi, että unikon kukkia olisi kaiken kirjavia, mutta yllättäen Danish Flag ja Schwarze Schwan osoittautuivat elinvoimaisimmiksi ja pysyivät alkuperäisen värisinä. Heinäkuu on luonnollisesti ollut huono kesäkukille, koska sade on piiskannut niitä aika lailla, mutta hauska näitä on seurata.
Yläkuva on varjoisalta paikalta. Unikkohan on siitä jännä, että mitä vähemmän tilaa ja valoa sitä pienempänä se kasvaa ja kukkii pienen pienillä kukilla. Tiesin kyllä, että tämä ei ole oikea paikka kesäkukille, mutta juuri sillä hetkellä, kun mies valmisti maan, minulla ei sattunut olemaan muita siemeniä. Laitoin myös siemeniä liikaa, kun olin epävarma itämisestä. Myös tässä Tanskan lippu  ja Musta Joutsen ovat voittaneet. Unikko on siinä mielessä vaativa, että se yleensä pystyy itämään vain 'tyhjiin' kohtiin pihalla eli kaikkialle, missä maata on avattu. 

Kiertolaiseksi on kaksivuotisten lailla siirtynyt myös keltainen valeunikko, jota aikanaan oili iso alue keskipihalla. Toisaalta on ihan kiva, kun sen keltaiset kukat lositavat siellä täällä lyhdyn lailla hämärässä. Lastenlapset tykkäävät ravistella siemenkotia ja levitellä siemeniä pihalle ja se näköjään pystyy itämään myös toisten kasvein väleihin. Sinistä valeunikkoa en ole saanut itämään. 


Mitään ommeltua ei ole ollut esittelyssä pitkään aikaan. Olen yrittänyt ommella tytöille pellavaviskoosista, mutta kangas osoittautui kutittavaksi ja vaati vuoren. Vuoren kanssa taas leningistä tuli painava ja sitä paitsi vaikka sovitin kahdesti ihan liian leveä. Hautasin tekeleen kaappiin ja siirryn kohti helpompia haasteita.
Ihana, kun vaihteeksi aurinko taas paistaa t. HennaMar


keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Kadotettu puutarha


Vierailimme viime viikonloppuna Rapolan harjulla Voipaalan kartanolla. Kartanolla on aikanaan ollut barokkipuutarha, josta valitettavasti on jäljellä vain kehykset ja hedelmäpuut. Puutarhassa ei ollut kuin muutama pioni ja pihan reunoilla kasvavat varjoliljat, joista en tullut ottaneeksi kuvaa. Kaiketi edes ne voisi kerätä ja siirtää johonkin barokkiruuduista. Rapolan harjuhan on upea paikka lehtometsineen ja lähellä on myös Ritvalan kylä, joka on nimetty vuoden kyläksi 2017. Uskoisin, että myös puutarhaa ylläpitämällä vierailijoiden määrä kasvaisi historiallisella kartanomiljööllä. Lehtomaa ja vanhat puutarha-alueet ansaitsisivat puutarhan. Kurja nähdä hukkaan heitetyt mahdollisuudet.


Nämä sormustinkukat ovat omasta pihasta. Olen joskus laittanut pussillisen valkoista sormustinkukkaa ja aina joskuus yksi tai kaksi kasvaa esiin. Risteytymät tuovat myös mukavasti vaihtelua sormustinkukkien väreihin. Nämäkin ehkä kasvaisivat tuossa 'barokkipuutarhassa 'ihan itsestään !
t. HennaMar

P.S. Kilpikierto virkistyi ja on nyt hyvässä kasvussa.