Lennokkaita kankaita

Superkissaa olisi täällä meilläpäin tarvittu noutamaan pilviä! Kesän sateet ovat kiertäneet pihamme ja koko kesänä tänään on vasta toisen kerran satanut kunnolla. Lisäksi on tullut pari ripausta, kun kaikki ukkoset sateineen ovat menneet muualle. Kuumuuden takia olen itse ollut kaikkea muuta kuin lennokas ja tämä kangas on tuotu jo keväällä matkoilta. Kangas on nimeltään Superhero ja tuotettu POPPY yhteenliittymälle joka tuottaa kankaita ainakin EU-markkinoille. Hahmo ei ole minulle tuttu, mutta olisiko jokin piirrettyjen sankari. Kaavana Ottobren peruskaava.

Serkkupojalle valmistui hupparicollege liito-oravakankaasta, jonka ostin Ommel2018-messuilta. Sekin siis jo pitkään konetta odotellut. L.A.P. ilmoitti  viimeksi tavatessamme, että hänen lempivärinsä on oranssi ja niinpä lisäsin takkiin runsaasti väriä. Oranssi joustocollege ja resorit ovat Eurokankaasta. Kaavan tein yhdistämällä Ottobren hupparikaavoja sopivasti. Vuorikangas, joka ei  näy kuvissa on myös POPPY-sarjaa nimeltään Camouflage.

 

Seuraavaksi haluan ehdottomasti ommella jotain joustamatonta. Elastaani tekee lasten kankaista todella hankalia ommella. Niinpä ostin Jätti-Rätistä pöytäliina- ja verhokankaat, niistä myöhemmin enemmän. En olisi uskonut, että sanon joskus näin, mutta nautitaan viileistä ilmoista! t. HennaMar

Punaista

Tämä Leena Renkon suunnittelema Kuplatytöt kangas oli pitkään kangasrekissäni odottamassa ompelua. Kuumuus on vienyt aloitteellisuuden vähän kaikessa. Kankaan tullessa oudoksuin ensin tuota punaisen ja vaaleanpunaisen yhdistelmää, mutta kankaan tullessa esiin aina korin päällimmäisenä tajusin, että pihassahan minulla on juuri tällaisia yhdistelmiä enemmän tai vähemmän tarkoituksella. Tuo kuvan käenkukka taitaa olla punaisista ärtsyin, mutta vaaleanpunaisiakin löytyy paljon. erityisen paljon punaisen sävyjä on kaksivuotisissa kukissa.

Tänä vuonna uusia punaisia on ilmestynyt kesäkukkien myötä, yllä olevan nimeä en tiedä, koska pakkauksessa ei ollut listaa kasveista. Blogissa Pihapiian tontilla kyseltiin vähän samanlaisen, belgialaisen pakkauksen perään. Ihastuin erityisesti näiden pillikkeiden(?) hentoon viehätykseen. Vähän saman tyyppisiä näytti olevan Jaanankin pakkauksessa. Suomessa en muista nähneeni tämän tyyppisiä kasveja kesäkukkien siemenissä, enkä tälle nimeä löytänyt. Nuo kurkun näköiset nuput, joita ihmettelin viimeksi olivat tietysti unikkoja toinen toistaan kirkkaamman punaisia. Oli siinä ötököillä ihmettelemistä. Ja toden totta löysin pihalta yhden leppäkertunkin, joiden puutteen takia pakkauksen ostin. Paketin päällä oli kuva yhdestä leppäkertusta... niin kuin lasten toinen mummu totesi.

Mekko on tehty Ottobren 3/2018 kaavalla, mittasuhteet olivat mielestäni vähän oudot. Sen näkee sitten, kunhan mademoiselle tulee käymään, ainakin värit ovat hänelle mieluisat. Kankaan kuvissa olisi voinut olla mallina molemmat tyttärentyttäreni ja pojan koira ( pienempänä) :-).

Äkkiä laskien löysin pihastani 14 punaisella kukkivaa kasvia ja siinä ei ole vielä yksivuotiset mukana. Alla vielä kuva kesäköynnöksestä, joka jälleen toistaa
vaaleanpunaista. t. HennaMar

14 sinistä

Ompelin itsellenikin lippahuivin, tänä kesänä aurinko häikäisee kunnolla ! Kangas on Eurokankaan käsityökankaita, joissa on se hauska piirre, että niiden hulpiosta löytyy sekä kankaan nimi, valmistuttaja että värikoodit. En tiedä ovatko värimalit painatusta varten, vai miksi, mutta tästä kankaasta löytyy peräti 14 eri sinistä sekä valkoista ja hopeaa. Nimi Porcelain Paisley kuvaa hyvin kuvamaailmaa, suunnittelijaa ei ole mainittu, valmistuttajan pääkonttori on Kanadassa ja kankaat pääasiassa puuvillaa tilkkutöihin.

 

 Pihassamme on melko vähän sinisiä kukkia, siksi että niiden väri ei oikein erotu varjopaikoissa ja sen takia nämä yllätysruiskukat ilahduttivat puhtaan sinisellä värillään, ovat aurinkoisella etupihalla. Kyseessä on sekapakkaus siemeniä, jonka toimme Brysselin Supermarketista, näiden kasvien pitäisi houkutella leppäkerttuja ja muita koppakuoriaisia. Pakkauksessa oli vain maininta, että sisältää 24 eri kasvin siemeniä. On hauska seurata, mitä sieltä ilmestyy. Kuvassa oleva punainen pilkku on punapellava, päivänkakkaraa on myös, mutta muita en ole vielä tunnistanut.

 

 

Seuraavaksi odotellaan, mitä noista pienen kurkun näköisistä nupuista ilmestyy ! Ehdotin miehelle, että ensi kesäksi tehdään pieni ketopläntti kuivahkolle paikalle aidan viereen kuusista vapautuneelle alueelle. Pakkauksesta on vielä puolet jäljellä, sekoituksia saa ja itsekin voi poimia. Paikkakin on sen verran piilossa, että voi rauhassa kuivua kukinnan jälkeen.

Kuten kuvasta näkyy hiekkaa ja multaa on vielä jäljellä. Nautitaan auringosta, vaikka sadettakin kaivataan. t. HennaMar

Kuvittelun vaikeus

Ompeleiden ja puutarhan suunnittelussa tarvitaan hahmotusta, visiointia, näkökykyä tulevaisuuteen, miksi sitä nyt sitten haluaakin kutsua. Mitä enemmän ompelen sitä enemmän olen alkanut kiinnittää huomioni siihen, miten valmiit vaatteet on koostettu tasosta kolmiuloitteiseksi. Niinpä usein kaupoissa ja kaupungilla katselen vaatteita sillä suunnittelusilmällä. Ompelussa auttavat usein valmiit kaavat, mutta niidenkin avulla on vaikea kuvitella, miltä valmis vaate näyttää itsellä. Niinpä tällä kertaa menin siitä, mistä aita on matalampi eli siirsin valmiin puseron kaavaksi kopioimalla. Ei sekään kyllä niin helppoa ollut kuin voisi olettaa, vaikka malli on yksinkertainen. Valmis paita vasemmalla on merkkiä Tom Tailor ja kopioon hain kankaat Eurokankaasta. Valinta ei ihan onnistunut, etupuolen kangas oli vähän liian jäykkää eikä tunnu kivalta iholla. takaosan interlock-jersey on ihan ok. Jännitän edelleen leikkaamista ja usein teen varokeinona isot saumanvarat ja niinpä tästäkin tuli hieman liian iso. Kaava on nyt kyllä ihan käyttökelpoinen. Kummasti silmä tottuu paitaan, jossa etupuoli on ihan eri kangasta kuin takaosa, en olisi osannut tällaista kuvitella ilman
mallia.

Puutarhaankin voi yrittää katsoa mallia muiden toteutuksesta. Kävimme Avoimien puutarhojen päivänä tutustumassa Tupalan puutarhakerhon alueeseen. Alueella on 91 palstaa, jotka alun perin ovat olleet Rosenlewin työläisille varattuja viljelypalstoja. Huomasin taas, että kiinnitin huomioin yksityiskohtiin kokonaisuuksien sijasta. Toki, koska alue on tehty tasaiselle maalle joen varteen, palstat eivät eroa toisistaan alun perin ja muistuttavat edelleen toisiaan pihojen osalta varsinkin, kun kasveja on totta kai valittu ja vaihdettu yhdessä. Mökit ovat erilaisia, eri aikoihin rakennettuja. Toki kauniita suojaisia pihoja löytyi. Yksityiskohdista jäi mieleen palstojen erottelu niin että harvan puukehikon sisällä kasvoi vadelmaa ja myös korkeita perennoja. Kiva tapa tukea ja tuoda rakennetta. Kuvia en alueelta ottanut, yllä oleva kuva on omasta pihasta ja esimerkki vähemmän onnistuneesta tuesta. Tuossa keskellä kasvaa kaksi viini- ja kruunukärhöä. Tukea on jatkettu vetämällä naruja männyn oksaan. Suunnittelua vaikeuttaa pihassa kasvien koon ennakointi, niiden menestymiskyky, vuoden ajat yms. yms. Puutarhakasveja usein myydään myös pelkällä kukinnalla ja kuvat kokonaisista kasveista puuttuvat mainoksista. Pihamme pohjarakenne tuo onneksi vaihtelevuutta, jota aina emme itse osaa hakea. Tupalassa todettiin vierasohjeissa, että puutarha ei koskaan ole valmis. Onneksi ! t HennaMar

Jatkuva muutos

Monet ihmiset tuntuvat kokevan useat muutokset stressaavina. Heille ei ehkä kannata suositella harrastukseksi puutarhaa, jossa muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Itse pidän yleensä muutoksista ja siksi usein kasvatan mm. kesäkukat siemenistä asti sen sijaan että ostaisin 'valmiita' ruukkukukkia koristeeksi. Kasvun seuraaminen on hauskaa ja saa tunteen, että muka hallitsee muutosta, mutta kyllä näitä eri muutoslajeja tulee ja menee pihassamme:

1. yllätysmuutokset kuten valkoisten sormustinkukkien ilmestyminen monen vuoden odottelun jälkeen, punaiset sain työkaverilta kauan sitten, valkoisten siemeniä olen kylvänyt muutamaan kertaan ilman tulosta yhtä pientä lukuun ottamatta, mutta tänä vuonna vihdoin
2. odotetut muutokset kuten kaksivuotisten kukkien ilmestyminen milloin mihinkin pihan nurkkaan, näistä kirjoittelinkin aiemmin klik
3. oudot muutokset kuten ison sireenin kuolema viime talvena
4. asennemuutokset kuten se, että nykyisin leikatut marjakuuset näyttävät paremmilta kuin leikkaamattomat, aiemmin inhosin muotoleikkausta
5. inhotut muutokset kuten voikukat, joita inhokkeja mies jahtaa vuodesta vuoteen, omassa pihassa niitä ei juuri olekaan, mutta ainahan naapureilta riittää siemeniä
6. hallitut muutokset kuten kartiovalkokuusien ja tapionpöydän hidas kasvu ja muuttuminen korkeammiksi ja leveämmiksi, muutoin havukasvit ovatkin enemmän kuuluneet sarjaan kadotetut muutokset
7. ilahduttavat muutokset kuten isotähtiputkien siementaimien ilmestyminen
8. huolestuttavat muutokset kuten em. kasvin lehtien muuttuminen laikukkaan ruskeiksi ja kuihtuminen
9. verhoavat muutokset kuten kiinanlaikkuköynnöksen kasvu kuistin katolle ja (mahdollinen) köynnöshortensian kasvu kuolleeseen marjaomenapuuhun, tulikuusamaa ensin yritettiin, mutta se meni jo
10. pysäytettävät muutokset, en aiemmin uskonut, että kasvit voivat levitä hillittömästi kunnes ostin puutarhaliikkeestä huiskunauhuksena myydyn kasvin, joka ei oikeasti ole nauhus ollenkaan ja jonka mukuloita saimme kaivaa vuosikausia eri puolelta pihaa
11. rakastetut muutokset kuten puutarhalemmikin leviäminen sinne tänne
12. siirretyt muutokset kuten taponlehti, joka kaksi kertaa uudelleen siirrettynä alkoi kohota ja levitä
13. siirretyt ei-muutokset kuten, että idänunikko siirrettiin toiseen paikkaan, jossa se kukkii niin kuin 'poistopaikassakin' samoin kävi sormivaleangervon kanssa
14. taantuvat muutokset kuten keltavaleunikon väheneminen, aiemmin oli iso alue nyttemmin vain laikkuja, on muuten mehiläisten suosiossa , olen nähnyt yhdessä kukassa kolmekin yhtä aikaa
15. muodonmuutokset kuten punaisen heisiangervon kasvu jättimonsteriksi, kun se siirrettiin uuteen paikkaan, sitä enne se kasvoi seitsemän vuotta pienenä, sievänä pensaana kuivassa rinteessä, alla kuvassa on toinen yksilö, puutarhurihan ei hevillä usko
16. välttämättömät muutokset kuten savimaan jatkuva parantaminen, tämän hetken hiekka-ja maakasa pensaan alla

Tosista muutoksista oppii toisista ei, kaikkihan ne ovat omanlaisiaan elämyksiä. Minkälaisia muutoksia tapahtuu Sinun puutarhassasi? t HennaMar

Paitoja Ommel2018-messukankaista

Kävinhän siellä minäkin, ompelumessuilla. Tosin vain yhtenä päivänä, meiltä on niin pitkä matka, että tarjontaan ehdin tutustua vain noin kolme tuntia. Ihastuin värikkäisiin esillepanoihin. Kaunein oli mielestäni Verson puodin standi, jossa kankaat oli aseteltu väriryhmittäin ja kankaita oli todella paljon. Tein viimeksi pojille paidat Onnimetsä-kankaasta. Tällä kertaa ei kuitenkaan sieltä tullut ostettua, sen sijaan ostin viisi muiden tuottajien kangaspalaa. Yllä oleva paita on tehty Paapiin kankaasta, heillä oli paljon myös kankaita, mutta esille pano oli vähän sekava. Nämä ilvekset kurkistelivat pienempien palojen korista ja ompelin kankaasta paidan neiti Toimeliaalle, joka on tulossa kesävieraaksi muutamaksi päiväksi :-D. Kaava Ottobre 1/2015 Toucan, en tiedä, miten nuo rypytetyt hihat toimivat, mutta kohta se nähdään. Keltaista kangasta löytyi vielä kotoa.

Ja pikkuveljille autopaidat. Kankaan nimi on tietysti The RACE, suunnittelija Sirpa Ahokainen ja valmistuttaja Shalmiak. Tämä valmistaja onkin minulle uusi tuttavuus ja palvelu ystävällistä ja iloista. Iloinen tunnelma oli silti koko messualueella, toivottavasti tapahtuma saa jatkoa. Paitakaava Ottobre 3/2012 Tooth Troll, hihat on itse muokattu. Herra L.A.P. nimenomaisesti valitsi tätä kangasta itselleen vieraillessaan. Olin ajatellut pienemmälle serkulle, mutta hyvin kangas riitti, kun lisäsin JättiRätin vihreän kankaan hihoiksi.

Oli messuilla muitakin uusia tuttavuuksia, ostin esimerkiksi Hellinin joustocollegea, jossa mustalla pohjalla on kuvattu liito-oravia. Yleensä en välitä mustista kankaista, joten oli vähän yllärivalinta, mutta eiköhän sillekin käyttökohde löydy kuten muillekin kankaille. Tällä myyjällä oli myös pellavaa, vaikka muutoin kudottuja kankaita oli todella vähän, ehkä ensi kerralla sitten, jolloin toivon pääseväni osallistumaan myös tekemisiin.

Ostin JättiRätistä myös uuden verhokankaan keittiöön, mutta siihen palaan myöhemmin. Lieneekö messukäynti vaikuttanut, koska kaipasin väriä lisää keittiöön. Värikästä kesää ! t. HennaMar

Oppimisen poluilla

Ompelu- ja puutarhaharrastuksissa kehittyy sekä itse tekemällä että tarkastelemalla muitten aikaansaannoksia. Ylä- ja alakuvassa on viime vuonna tehdyt uudet kukkamaat, viimevuotiset kuvat (klik). Molemmat maat alkavat olla jo täynnä ja toisesta veimme jo tähtiputken alkuja tyttärelle. Suurin vaikutus hyvään kasvuun koko pihalla on varmaan ollut niillä lukemattomilla pusseilla ja kottikärryllisillä uutta maata, hiekkaa ja kompostia, joita mies on ahkerasti kuljetellut lisäten samalla lannoitetta aina uusia istutuksia tehtäessä. Olemme myös oppineet paremmin valitsemaan kasveja ja myös sen, että niitä kannattaa ostaa luottopaikasta, useimmiten Karimaan puutarhasta.

 

Päätimme pihaan tällä kertaa kasveja hakiessa kuitenkin ajaa Vakkataimen puutarhaan, koska joka tapauksessa olimme menossa Rauman suuntaan. Puutarhaa ja puutarhureita oli vähän vaikea löytää ja tällä kertaa kasvivalintakin oli hankalaa. Olemme nimittäin tottuneet Kokemäellä siihen, että esitämme vain kasvupaikka, koko, kasvityyppi yms. vaatimukset ja ammattitaitoiset kasvattajat ehdottavat sopivia kasveja.  Vakkataimella taas kasvit on merkitty vain latinalaisin nimin ja Sinulla täytyy olla tarkkaan tiedossa, mitä haet. Kun aloittelimme puutarhahommia mietin ja valitsin usein hyvin tarkkaan, mitä kasveja haluan. Usein kuitenkin osoittautui, että juuri niitä en sitten löytänyt. Niinpä totuin tuollaiseen summittaiseen valmisteluun ja valintaan paikan päällä. Seuraavalla kerralla suunnistaessamme Vakkataimeen aionkin tehdä kotityöt kunnolla ja listan kasveista. Sieltä kyllä löytyy vaikka mitä. Tällä kertaa toimme kotiin seuraavat kasvit:

- Amurin orapihlaja, Crataegus maximowizcii, pieni puu etupihalle

- Pagodikärhö, Clemati chiisanensis, elän toivossa, että tähän eivät kärhöpistiäiset iske kuten viini- ja kruunukärhöön, tarkoitus oli ostaa jalokärhö, mutta niitä yllättäen ei kuitenkaan Vakkataimella ollut

- Kauluskello (suom. nimi epävarma), Adenophora verticillata, keskipihan uudistamista varten

 

Kaikista asioista ei kuitenkaan voi oppia kuten silloin, kun kasveja selittämättömästi kuolee. Viime talvena kuoli yksi iso vanha syreeni kokonaan ja meidän pitkään vaalimamme katajat näyttävät nyt kuolevan kokonaan. Nämä kaksi katajaa olivat menestyneet jo useita vuosia, kolme muuta kuoli jo parin vuoden jälkeen. Ostimme Karimaalta aiemmin uusiksi ikivihreiksi Kääpiöbalsamipihtan, Abies balsamea 'Nana' ja Kääpiöserbiankuusen, Picea omorika 'Nana' uusiksi ikivihreiksi. Toivottavasti nämä menestyvät kuten muut kuuset pihassa. Havuthan ovat hintavia menetettäviä.

 

 

Ja vielä loppuun kuva koivun kannon ympärille tehdystä maasta, aina ei voi onnistua... t HennaMar