lauantai 30. joulukuuta 2017

Väriterapiahaastekooste


Kuten otsikosta huomaa suomen kielestä on moneen. Sirpukan solmuissa väriterapia puolestaan haastoi moninaiseen värien maailmaan. Olen monelta osin noudattanut vuoden alussa laatimaani listaa
  1. tammikuu mustavalkoinen,
  2. helmikuu punainen,
  3. maaliskuu sininen,
  4. huhtikuu keltainen,
  5. toukokuu violetti, 
  6. kesäkuu turkoosi,
  7. heinäkuu oranssi,
  8. elokuu terrakotta,
  9. syyskuu harmaa,
  10. lokakuu sininen,
  11. marraskuu vihreä,
  12. joulukuu tumman sininen, pitkän yön väri
Yllä oleva Kikapin kangas oli tarkoitettu tuohon joulukuun väriksi. Kuten olen jo ennenkin todennut, nettilaitteet eivät toista värejä aivan 'luonnollisina'. Tuo kangas myytiin farkun sinisenä, mutta mielestäni se näyttää enemmänkin tumman harmaalta. Toki sitäkin sävyä näin talven pimeinä aikoina löytyy ihan riittävästi. Tiesin jo tilatessani, että kangas toimitetaan jälkitoimituksena ja niin joulukuun haaste jäi toteutumatta. Ihan kaikki kuukaudet eivät menneet suunnitellusti, mutta tunnisteella 'värihaaste' löytyy 14 bloggausta eli ihan mielestäni kiitettävä saavutus. Itse pidin eniten blogin Perinnevärejä haastavista ja voimakkaista väriyhdistelmistä. Noin kirkkaista väreistä ilahtuu. Suurin osa vaatteista on toteutettu Ottobren kaavoilla, mutta vuoden mittaan on tullut tunne, että osaan jo itsekin soveltaa peruskaavoja eri tavoin. Ensi vuoden yhdeksi tavoitteeksi asetankin erilaisten vaatteiden ompelun, mielessä on mm. takin ompelut ja edelleen se merinovilla. Olen vuoden mittaan paljon pohdiskellut kankaiden tuotantoa, mutta aihe vaikuttaa ehkä liian laajalta käsiteltäväksi.


Yllättäen vuosi päättyi samoihin väreihin, kuin alkoikin eli vasta valmistunut keittiömme on remontin jälkeen valko-harmaa-musta, kun se aiemmin oli pääväriltään keltainen. Verhojen osalta valitsin helpon tien, valmiiksi pujotuskujalla varustettu kangas löytyi paikallisesta kangaskaupasta, Nuikkiselta.

Ensi vuonna tulen varmasti bloggaamaan enemmän myös puutarhasta, koska pihaamme muokattiin runsaasti viime kesänä. Ehkäpä joku Teistä esittää vielä jonkin muun hyvän haasteen, johon voin osallistua. Hyviä vinkkejä odotellen t. HennaMar

P.S. Jouluamaryllis teki 12 kukkaa! Kaikki ennen joulua.

maanantai 11. joulukuuta 2017

Pylvään ympäriltä


Täällä sitä hyöritään olohuoneessa rappusten vieressä, johon mies järjesti va. keittiön remontin ajaksi. On meillä keittimet, mikro ja jääkaappikin, mutta kyllä täytyy todeta, ettei pelkästään koti, vaan myös se LIESI on tärkeä. Ollaan toki lounailtu ulkona, mutta aika paljon on myös menty salaateilla. Tytär totesi, että kolmannella viikolla heillä alkoi remontti suivaannuttaa, mutta kyllä alan olla jo aika täynnä tätä kaaosta, vaikka tiedän, että lyhyt aikahan tämä on ja vielä itse tilattu. Ehkä tällainenkin rutiinien rikkominen ehkäisee dementiaa, toivotaan ainakin.


Koska joululahjaompelut valmistuivat jo marraskuussa, niin kokeilin taas neulekankaan ompelua Jättirätin kankaasta. Kyllähän se sujuukin, mutta paljon on vielä säätämistä ennen kuin uskaltaa kalliimman kankaan kimppuun; merinovilla on tähtäimessä. Yksityiskohtia tein miehen vanhasta nahkatakista ja niitä oli kyllä yllättävän helppo ommella. Tästä tuli miehen sanoin ihan kiva kotitakki ja onhan tähän mukava kääriytyä kun/jos talvi oikeasti tulee tänne länsirannikollekin. Ainakin seuraavat asiat täytyy miettiä uusiksi, jos teen neuletakin: 
  • mieluummin istutettu hiha, joka ryhdistää
  • ei upotettuja taskuja, ei vyötä
  • lyhyempi takki ja hihat
  • saumurin ja peittarin säätöjen trimmaus
Jouluksi päästäneen jo uuteen keittiöön t HennaMar




torstai 30. marraskuuta 2017

Pipot ja paidat pojille



 

Matkalta tuodut kankaat on nyt sitten ommeltu. Tein peruspaidat Ottobren kaavoilla ja innostuin sitten ompeleman vielä pipotkin, kun kankaista jäi juuri sen kokoisia soiroja. Olen huono ostamaan oikean määrän ja toisaalta, kun ostaa matkalla, ei ole mahdollisuutta hakea lisää.


Ei ole varmaan vaikea arvata, kumman paitakankaan nimi on Roar, kangas on suunniteltu yritykselle POPPY Europe  Yritys näyttää olevan alankomaalainen (?) design-toimisto, joka suunnittelee kankaita useille valmistajille. Näitä kankaita löytyy myös useista nettimyymälöistä. Tähtikankaassa on vain tieto LILO fani design. Lilo näyttää olleen Disney-elokuva, joka minulta on kyllä mennyt ohi ja ilmeisesti sitten sen innoittamana on suunniteltu kankaita? Ovatko ne sitten Disneyn tavaramerkkejä ja kuka niitä käyttää, jäi myös pikaisen nettihaun perusteella epäselväksi. Turkoosi, yksivärinen pipon vuori ja raitakangas ovat kankaita.com-tilauksesta, josta kerroin viime postauksessa. Mustapohjainen kangas sai näin vielä lisää väriä. Aina vain nuo eläinaiheet tuntuvat kuuluvan lasten maailmaan, kyllä vain nuorinkin lapsenlapsi tietää, mitä tiikeri sanoo.


Amaryllis avaa lisää kukkia ja kolmaskin varsi on kasvanut, joulu lähestyy...     t. HennaMar

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Yöppäreitä




Ompelin sisaruksille yöpuvut kotona olleista kankaista. 'ison' pojan yöpuvun kangas on Nappinjan torin kivijalkamyymälästä, joka on kyllä jo lopettanut. Hihat ovat kankaita.com-kaupasta tilatuista kankaista, tilasin sieltä useamman palan kait laiskuuttani, heillä on nimittäin nettisivuillaan erinomainen hakukone ja hain  kankaita pareiksi kuviollisiin kankaisiin. Nappinjan kangaspala oli niin pieni, että, kun tein kokopyjaman, hihat täytyi leikata toisesta kankaasta. Näin sain myös vähän enemmän väriä kokonaisuuteen. Valkoinen resori ja kolmireikäiset napit omista varastoista. Sikäli tuo ulkomailta tilaus oli mukava, että kankaat kuljetettiin samaan hintaan kotiin asti !


Mademoisellen yöpuvun kangas on esimerkki siitä, kuinka vaikea on valita kangas ruutukuvan perusteella. Väri ei ollut odottamani, mutta puvusta tuli loppujen lopuksi ihan kiva, kun valitsin yläosan kaavaksi Owl Princess -tunikan  (Ottobre 1/2014) ja koristelin puvun Jättirätistä ostamillani nauhoilla. Sain näin hänen toivomaansa prinsessa-lookia ja vähän pinkkiäkin mukaan. Kangas näyttää olevan hollantilainen design by Stenzo textiles, mutta en muista mistä sen aikanani tilasin. Molempien pukujen housut ovat Ottobre 6/2015 pyjamahousut, koot 86/92 ja 128/134 ja pojan paita yhdistelmä eri kaavoja, peruspaita pohjana.

Viime bloggauksestani jäi mainitsematta, että kehumani collegekankaat oli tuottanut  saksalainen ByLots, joka lienee amerikkalaisia tilkkukangastuottajia vastaava yritys. Jännää, että näistä ulkomaisista kankaista en löytänyt kuosin nimeä, enkä myöskään suunnittelijan. En tiedä, onko sitten vain Suomessa tapana, että suunnittelijoiden nimet ovat lasten kankaissa nykyisin usein esillä. Valmistajatehtaitahan ei niistä taas usein löydy, kun taas ByLots-sivuilla valmistaja oli mainittu. Kaikki kankaat ovat puuvilla-elastaaniyhdistelmäkankaita.


Täällä odotellaan kohta alkavaa keittiöremonttia hallitussa(?) epäjärjestyksessä. Prismasta ostettu Amaryllis päätti jo kukkia, vaikka jouluun on aikaa. Nyt on yhdessä kukkavarressa neljä suurta kukkaa ja kukkavarsia on vielä kaksi jäljellä Saa nähdä kukkiiko se näin vaikuttavasti loppuun asti. Näitä ihmetellessä mukavaa alkavaa viikkoa t. HennaMar




sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Joululahjaompeluja


Alakerta on aikamoisen kaaoksen vallassa, koska meille on tulossa keittiöremontti. Samalla on käynyt aikamoinen KonMari-puhuri ja tavaraa on kuljetettu sekä Kontti:in että hävitettäväksi asti. Tuopa ei yläkerran ompeluja haittaa. Ompelin ensimmäisenä serkuksille Saksasta tuodut kankaat.


Kuten kuvasta ainakin hiukan näkyy on myös valoja ripustettu sinne tänne. Nuo valopallot, jotka ostettiin paikallisesta sähköliikkeestä, ovat siitä kivat, että toimivat patterilla ja ne voi periaatteessa ripustaa mihin vain sisätiloissa. Tunikamallinen pusero on ahkeralle partiolaiselle ja mademoiselle ommeltiin kuinkas muutenkaan alakuvan mekko. Helman rypytyksen kiinnityksen kopioin hänen päällään yhteisellä matkalla olleesta mekosta.

Kaavat Ottobre 1/2009 tunikaan ja mekkoon jostain Ottobre raglan-puserosta muokattu, koot ovat leveydeltään 128, pituudeltaan 134 cm suunnilleen näille hoikkiksille. Taskutunikan kaava 31 Tellervo oli tosi kiva, ainoastaan pääntietä kavensin ja ompelin taakse päälle tähtivetoketjun. Mekon vyön kiinnitin uudella suosikillani nepparinauhalla taakse. silityskuvat toin myös matkalta.


On taas se aika vuodesta, kun pimeys tekee kuvaamisesta lähes mahdotonta haasteellista. Tämä peruscollegekangas osoittautui mukavaksi ommella, eikä hintakaan, vähän alle 10 euroa metriltä, ollut paha. Vielä riittää muuta lahjaksi ommeltavaa ja mitäpä muutakaan sitä näillä marraskuun harmailla tekisi. Ulkomaille paketit täytyy lähettää aikaisin. Enää runsaat neljä viikkoa talvipäivän tasaukseen, sinnitellään hämärässä vielä vähän t. HennaMar

torstai 9. marraskuuta 2017

Kankaita matkalta


Kuten otsikosta ja kuvasta näkyy blogihiljaisuuden syy on ollut matka ja kuten aina kävin paikallisissa kangaskaupoissa. Matkan ensimmäinen kohde oli Brysselissä tyttären uusi asunto. Tällä kertaa emme vierailleet kangaskaupoissa siellä tai Waterloossa. Oheisessa linkissä (klik) on lista Brysselin kangaskaupoista. Itselleni aiemmilta vierailuilta on tuttu keskustan Maison Doree, josta olen ostanut todella laadukkaita villa- ja puuvillakankaita lähinnä neitien vaatteisiin. Linkkiluettelossa puhutaan irlantilaisista kankaista, mutta kyllä siellä on kankaita kaikkialta. Mainosten mukaan siellä järjestetään myös ompelukouluja (hintavia!). Tuo kangaskauppa ei ole kovin suuri, mutta Les tissus du Chien Vert Waterloossa on valtavan kokoinen ja siellä on hauska kulkea ja katsella mm. afrikkalaisia kankaita. Nykyinen nettimaailma mahdollistaa ison kaupankäynnin pienelläkin paikkakunnalla, mutta muistaakseni he eivät toimita Suomeen. Myös kielet, ranska ja flaami, tuovat omat haasteensa.


Yllä olevat kankaat serkuksille ostin Saksasta. Brysselistä matkasimme Lilleen Ranskaan, mutta sieltä en ostanut kankaita. Vierailin kyllä kolmessa kangaskaupassa, mutta niissä ei ollut juuri lainkaan joustavia (lasten) kankaita. Johtunee siitä, että ihania lastenvaatekauppoja oli lähes joka kadulla. Tällä kertaa tyttäremme bongasi jopa lapsen talvihaalarin. Yleensä ranskalaiset lasten vaatteet näyttävät ylisöpöiltä, mutta eivät liene kovin käytännöllisiä. Jatkoin siis kankaiden ja kauppojen etsintää Munsterissä. (Sorry, mutta ohjelma vaihtaa aina Umlaut-u:n tavalliseksi) Sieltä googlasin linkkejä todella moneen kangaskauppaan. Nettisivujen perusteella valitsin Stoffe Werning GmbH:n liikkeen ja se osoittautui nappivalinnaksi. En ole missään nähnyt yhtä paljon joustavia kankaita ja kyllä harmitti, että pieneen matkalaukkuun ei paljon voi mahduttaa. Pyrimme pitämään laukut mahdollisimman keveinä, koska nykyisin matkustamme pääasiassa junalla.


Kuvan vasemman puoleinen kangas on Werningiltä. Osa oli tuttuja, mutta oli myös todella paljon sellaisia, joita en ole suomalaisissa myymälöissä nähnyt. Kävimme Munsterissä (umlaut!) myös Karstadtin tavaratalossa, joka on säilynyt valikoimaltaan oikeana vanhanajan tavaratalon. Siellä oli jopa kankaita ja oli hauska huomata, että myynnissä oli mm autokangas, jonka ostin Colmarista, Ranskasta keväällä. Tilan puutteen vuoksi ostin vain muutaman silityskuvan. Kuvan tiikerikankaan ostopaikka oli Ohlsons tyger Malmössä. Olen vuosi sitten käynyt heidän liikkeessään Tukholmassa ja ostanut lastenlapsille paitakankaita, mutta nyt näytti, että he ovat vähentäneet lasten kankaiden myyntiä ja valikoimaan on tullut enemmän eksoottisempia kankaita. Ehkä maahanmuuttajat ompelevat enemmän.

Nyt täytyykin aloittaa kaavojen selailu, että saan kaikille neljälle lapsenlapselle jotain ommeltua viimeistään jouluksi. Mikäs sen mukavampaa puuhaa näin marraskuun pimeneville illoille t. HennaMar.

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Väriyhdistelmät


Tuija kirjoitti blogissaan (klik) siitä, miten eri tavoin sisustuksessa käytetään värejä, huonekaluja ja koriste-esineitä. Minulla on usein sama tunne, että en oikein itse osaa yhdistellä erilaisia tai eri värisiä kohteita. Tein yllä olevat kukka-asetelmat Marttojen kukkaillassa ja kyllä nämä omani vaikuttivat kovin vaatimattomilta monien muiden runsaisiin ja värikkäisiin asetelmiin verrattuna. Sama juttu kankaiden kanssa, en oikein osaa yhdistellä eri kankaita, enkä ainakaan eri kuoseja. Yhdistelmä kuviollinen kangas yhdistettynä yksiväriseen vielä jotenkin menettelee, mutta enemmän on usein liikaa.

Yritin jälleen kerran käyttää ylimääräisiä kankaita pois yhdistellen tilkuista, mutta kävi niin kuin yläkuvassa näkyy: harmaaseen yhdistetty kahta(!) eri kuviollista kangasta tarkoin erotettuna. En yleensä raaski rikkoa kuvioitakaan. Ompelin kangasräkkiin uuden päällisen näistä, edellisessä olin revitellyt peräti ompelemalla harmaita vakosamettipaloja eri suuntiin ja reunustaen ne harmaalla koristenauhalla (!). Eipä taida tulla leppäkerttuun edes pilkkuja. Aiemmin joululahjojen suojuksiin ja tyynynpäällisiä olen ommellut myös tilkkutöinä useammilla väreillä. Nyt tuli kangasroskikseenkin vain farkkukangasta yhdistettynä kukalliseen kankaaseen ('sallittu yhdistelmä'). Kuvassa näkyvän keinutuolin peiton ompelin, kun minulla oli mallina Tallinnasta ostettu peitto ja käytin suunnilleen samoja yhdistelmiä ja tilkkukokoja. Vuosi väriterapiaa on sikäli ollut kiva haaste ja ohjenuora, vaikka vähän olen lipsunutkin kuukausiohjelmasta.


 Ompeluhuoneessa on värejä sikin sokin, ihan tarkoituksellakin, kun olen kerännyt sinne erilaisia purkkeja, joihin tallettaa tarvikkeita. Täälläpäin on vielä vähän ruskan värejäkin jäljellä, värikästä loppusyksyä t. HennaMar  

maanantai 9. lokakuuta 2017

Vaarallisia kankaita ?


Ollaan taas tulossa vuodenaikaan, jolloin kuvien ottaminen sisällä on hankalaa. Jonkinmoinen kuva viimeisistä ompeluista alempana. Housut on ommeltu jäämäpaloista, ainoastaan tähtikuvioisen hain Eurokankaasta. Ommellessani näitä mietin sitä valtavaa muutosta, joka on tapahtunut sekä vaatteissa että materiaaleissa. Sain ensimmäiset tekokuituiset hiihtohousut oppikoulun alaluokalla. Ne olivat jotain kovaa, mutta luonnon kankaisiin verrattuna hyvin joustavaa kangasta ja niissä oli vauhtiviivat sivulla. Siihen aikaan oli vielä suositus, että tytöt pukevat housut vain liikuntapäivinä! Hiihtohousuihin ei lumi tarttunut ja ne suojasivat myös nilkat, koska jalan alta kulki kumi(?)nauha. Olivat siis paljon käyttökelpoisemmat kuin aikaisemmat vaatteet.

Olemmeko nyt kuitenkin maksamassa kovan hinnan kaikesta sitä mukavuudesta, jota uudet materiaalit ovat tuoneet mukanaan. Ekologisten kankaiden valinta on vaikeaa, nykyisin jopa luomupuuvillaisiin joustokankaisiin lisätään elastaania, joka lienee polyuretaanijohdannainen. Puhumattakaan kaikista mahdollisista sekoitekankaista, joita on ihana ommella ja mukava pitää. Pitäisikö kankaisiin saada merkintä Tämä kangas/vaate voi vaarantaa planeettasi? Tarkoitan mikromuoveja, joista viime aikoina on paljon uutisoitu. Vaatteista noita muoveja irronnee eniten fleece-kankaista tai näin olen ainakin jostain lukenut. Mutta onko olemassa tutkimuksia siitä, mitkä muovit irtoavat helpommin ja miten valmistustekniikka vaikuttaa. Aikoinaan olin huomaavinani, että polyesteri-puuvillapidoista lähti ennemminkin puuvilla kulumalla. Ja onko eroa erilaisten tekokuitujen välillä? Merkinnät, joita olen vaatteissa nähnyt viittaavat yleensä tuotteen turvallisuuteen käyttäjälleen ( ei sisällä käyttäjälle vaarallisia kemikaaleja).

Kännykkäkamerani teho ei oikein riitä sisätiloissa, mutta alla jonkinmoinen kuva viimeisimmistä ompeluista:


 
 
Pojan housukaavat ovat Ottobre 1/2014. Vanhemmissa lehdissä, ennen vuotta 2010 käytetään vielä melko paljon kudottuja kankaita, usein puuvillaa.
Nykyisin ne ovat poikkeuksia ja silloinkin suositellaan jotain joustavaa.  Onkohan joku suunnitellut pyykinpesukoneita, jotka suodattavat mikromuoveja pois, tuskinpa. Tarvikkeet Napista ja nauhasta, muovia nekin. Täytyy toivoa Esko Valtaojan tapaan, että tämäkin ihmisen luoma ongelma löytää ratkaisunsa!
 
Sadepäiväterveisin HennaMar
 


maanantai 2. lokakuuta 2017

Tuoksuja puutarhaan?


Pihassamme ei ole ruusuja toisaalta, koska varjoisa metsäpiha ei ole niille paras kasvuympäristö ja toisaalta siksi, että ruusut eivät mielestämme ole kasveina kauniita. Toisinaan mietin, että olisi mukava saada kuitenkin enemmän tuoksuja puutarhaan ja miellän kukkien tuoksut yleensä ruusuihin. Lainasin kirjastosta Kirsi Tuomisen kirjan Tuoksuva puutarha ja parveke saadakseni lisätietoa tuoksuvista puutarhakasveista. Jotkin esitellyistä kasveista toki olen tunnistanut kuten tietenkin syreeni, pikkujasmike ja kielot. Myös mahonia, joka kukkii alkukesästä tulee huomioitua samoin (marja)omenapuut. Myöhemmin kesällä kukkivan kilsepensaan tuoksun olen myös tunnistanut. Pensas ei ole kuitenkaan muutamaan vuoteen kukkinut, johtuneeko siitä, että se on jo iäkäs (noin 30v).


Jotkin kasveista olivat tuttuja, mutta tuoksuvaksi määrittely yllätys. Esimerkiksi vierekkäin kasvavien hopeahärkin ja ohotanmarunan tuoksuja en ole juuri huomannut. Kirjan mukaan ne kuuluvat eri tuoksuperheisiin, joita on kuvattu kaikkiaan seitsemän, näistä pihassamme tutuin on yrttinen tuoksuperhe. Ostan yleensä keväisin tutulta luottopuutarhurilta useita yrttejä ja niiden tuoksu tulvahtavat ilmoille aina käyttöön leikatessa. Tosin yrtissä täytyy olla muutakin kuin tuoksu, esim. curry-yrtti tuoksui kyllä mausteiselta, mutta ei maistunut miltään.

Pihassa on joitakin kasveja, jotka eivät omaan nenääni tuoksu kirjan luetteloista poiketen. Näitä ovat esimerkiksi päivänlilja, lehtosinilatva ja malva, kyseessä voi toki olla lajiominaisuus. Illakon tuoksua en myöskään ole huomannut, en sitten tiedä olenko aina väärään aikaan pihalla? Pistävä tuoksu on mm. pihlajalla ja leimukukilla. Ja tuoksu, josta en todellakaan pidä on tuoksukurjenpolven, joka puolestani voisi olla nimeltään haisukurjenpolvi.


Aina ei kasvin kukkien tarvitse olla tuoksuvia tai huomiota herättävän värisiä. Kuvan purppurakeijunkukka Heuchera micrantha 'Palace Purple', on aina syksyisin yhtä hellyttävä pienen pienine kukkineen, joita täytyisi melkein katsoa suurennuslasilla. Kuvassa näkyy myös yksi 'tuoksuja', josta en pidä, nimittäin mänty joka tiputtele saavikaupalla neulasia joka vuosi. Mäntypuut voisivat pysyä mäntymetsissä, savimaalla ne ovat rumia rötisköjä, kaatolupaa emme tälle puulle kuitenkaan saneet. Ensi kesänä koetan muistaa haistella uusia tulokkaitta kuten lännenkimikkiä, jos se ehtii kukkaan, ja väriminttua. Muita tuoksun osalta huomiotta jääneitä ovat laikkuköynnös, paratiisililja, karhunjuuri ja harjaneilikka. Myös kesäkukkia valitessa koetan muistaa tuoksut.



Onko tiedossanne muita hyviä vinkkejä tuoksuihin? Toivotaan ensi kesälle paljon aurinkoisia, tuoksuvia päiviä. T. HennaMar

maanantai 25. syyskuuta 2017

Talvicollege

 

Ompelin itselleni talvea varten lämpöisen, vuoratun collegen, ihan sisäkäyttöön. Palelen helposti ja omakotitalossa on välillä viileää. Halusin myös jotain tummempaa talveen auringonkeltaisen tilalle. Valitettavasti en nyt löytänyt tuota Ommellisen blogia, jossa kysyttiin, muuttuvatko suosikkivaatevärit vuoden aikojen mukaan. Minulla ainakin, useimmiten talvella käytän tumman sinistä tai harmaata. Kankaat ovat Jättirätistä ja kaava viimeisimmästä Ottobren numerosta. Vähän isohan tämä on, mutta sitä mukavampi siihen on kietoutua, kun pohjoistuulet puhaltavat. Vaikka juuri nyt ulkona on ihan kesäinen keli. Oikeastaan tämän kuukauden haastevärini oli harmaa, mutta se jää nyt ompelematta, kun en löytänyt sopivaa kangasta.

Tarvikkeet Porin Nappi ja nauha. Unohdin ostaa sirkkaraudat, mutta tuo toisella kankaalla reunustettu aukko kelpaa kyllä (kunhan vielä siistin ylimääräiset langan pätkät). Unohdin myös nyöritopparit, täytyy joku kerta käydä ohi mennessä hakemassa. Nyt onkin ihanat kävelyilmat.

Hyvää syksyä t. HennaMar

lauantai 16. syyskuuta 2017

Pikku pilotin paita ja pitsejä


Olen muutaman kerran etsinyt lentokoneaiheisia silityskuvia, mutta en ole löytänyt. Nyt löysin ja vielä punaisen pitsitien sivuilta, mutta valitettavasti sielläkin oli vain yksi, koska liike on lopettamassa. Ilmalaivan kuvan ostin Stoff&Stil-myymälästä Malmöstä viiime kesänä. Tähtikangas on isomman pilotin, serkun viime joulun paidasta. Applikoin hänen paitaansa raketteja, koska toivomuksena oli rakettipaita ja kangasta jäi reilusti yli. Paita on tehty Ottobren peruskaavalla ja kangas on Tyylimekosta. Silityskuvilla ja applikoimalla saa pientä jujua perusvaatteisiin.


Lastenlapsille on aina kiva ommella, mutta seuraava ompelutyö ei ollut sitten ihan yhtä kiva.  Ratkoin vanhoista lakanoista pitsejä, niille on kyllä käyttöä ja ovathan ne omalla tavallaan kauniita. Yllä olevat on nyplännyt anoppini anoppi tai mahdollisesti hänen siskonsa. Haikeus täytti kuitenkin mielen, kun mietti tuota valtavaa työn määrää ja ajan kulumista, varsinkin kun yhdet lakanat hajosivat käsiin pitseineen päivineen. Toisaalta mietin, että varmasti näitten todennäköisesti kapioiksi tehtyjen lakanoiden ompeluun on varmaan liittynyt paljon toivoa ja odotusta. Mukana oli myös pitsittömiä aluslakanoita, joista yhdistelin parivuoteen lakanoita ja vielä ratkotuistakin sai yhdistämällä tarpeeksi isoja. Mitään kivaa puuhaa isojen kappaleiden käsittely ei tosiaankaan ollut. Nyt on sitten pitsejä moneen käyttöön.


Syyskuussa on sentään ollut aurinkoisiakin päiviä, mukavaa syksyn jatkoa t. HennaMar

maanantai 11. syyskuuta 2017

Vielä kesän väriä


Tällä kertaa tein ensin asusteen (lippahuivin) ja sitten väriskaalaan sopivat vaatteet. Kaikki kankaat olivat jo kotona paitsi kirkkaan keltainen, jonka ostin Jättirätistä, jälleen kerran. Tarvitsin jotain lisää koirakankaaseen, joka oli jäänyt neiti Näppärän joululahjamekosta yli. En tiedä sitten, johtuuko kesän pitkästä odotuksesta, joka ei koskaan toteutunut lämmön osalta, että keltainen edelleen houkutteli kangaskaupassa.

Jeggingsien kaava sama kuin aiemmassa postauksessa, vähän vielä kavennettuna ja tunikan olen jos aiemmin tehnyt mademoiselle toisen värisenä. Nyt lisäsin hihat, kaava on Flycatcher Ottobre 3/2014. Tunikaa on kuulemma käytetty paljon, toivottavasti tämäkin on mieluisa. Housuihin lisäsin tunikan röyhelön, kun olin vahingossa tilannut liian vähän kangasta, harvoin näin, yleensä tilaamiani kankaita aina jää. Tästä ja maaliskuun kuvasta näkee, miten erilaista valo on kevättalvella ja nyt ja kankaan väritys näyttää toiselta. On muuten vihoviimeisiä ommeltavia nuo digikankaat, venyvät joka suuntaan.



Lehdetkin alkavat jo kellastua, mutta auringonkukat kukkivat vielä syksyn väriskaalaan sopivasti t. HennaMar

lauantai 9. syyskuuta 2017

Ideaviikko, jos...


Tehokas tapa saada vaikka mitä ompeluideoita, on viedä kaikki koneet huoltoon. Odottaessa keksii kaikenlaista, mitä olisi kiva ommella juuri nyt. No nyt koneet ovat takaisin eikä varmaan mitään kovin  ihmeellistä synny, mutta huollon aikana tuli käytyä kangasvarastoa läpi ja valitsin jopa joitakin vietäväksi SPR:n. Ehkä joku muu ompelee niistä jotain lennokasta. Huomasin, että minulla on aika monta isohkoa tilkkua, joista voi ommella vielä uudestaan lastenlapsille, sinne 'toiseen osoitteeseen', ettei tule samoja. Koneet toimivat kyllä nyt ihanasti kiitos luottohuoltajan Tuula Juntunen Oy:n, joka löytää ongelmat vaikka suurennuslasilla.

 
Syksy saapui auttamattomasti, vaikka kesä ei ollut kummoinen. Nyt on kukkasipulitkin istutettu: heinätähteä (30 kpl), krookuksia (100), Darwin-tulppaaneja (30) ja laukkoja (10). Taas voi keväällä miettiä, että mitähän sitä tuli laitettua. Hyvä  niin, kaikki uudet väriläiskät keväällä ovat plussaa. Valkoisen posliinihyasintin sipuleita en löytänyt, se on parhaiten menestynyt ja levinnyt pihassamme, skillan ohella. Syysterveisin HennaMar

maanantai 28. elokuuta 2017

Kun kuuset olivat poissa,

rakensi mies niiden paikalle kaksi kukkamaata ja penkin.



Pienempään maahan löytyi kasvit jo pihasta, mutta tuohon isompaan takana olevaan haettiin taas muutama uusi kasvi Karimaan puutarhasta. Uusia kasveja maassa ovat isokonnantatar, Bistorta officinalis, neidontatar, Fallopia japonica var.compacta sekä Tähkäkimikki, Actaea racemosa. Johdonmukaisesti (?) konnantatar on näistä sirompi ja kukkii jo pienin vaaleanpunasin tähkin ja neidontatar rotevampi ja leveämpi kasvutavaltaan. Tähkäkimikin lisäksi pihssamme on jo aiemmin istutettu tummalehtinen syyskimikki, Actea simplex Brunette, joka ei ihan  kunnolla ehdi kukkaan viileässä pihassamme. Kasvutavaltaan kimikki on kuitenkin ylväs ja pysyy hyvin pystyssä, joten halusimme niitä lisää.

Ylimmäiseksi istutimme pari jaettua aniliininpunaista esikkoa ja niiden eteen tulee konnantatarten lisäksi vielä kesän heräteostos,vaaleankeltainen päivänlilja Hemerocallis Fragant Treasure, joka on vielä ruukussa. Keskelle siirsimme toissa kesänä siemenestä kasvattamani tarhaidänunikot, Papaver Orientalis L. jotka viime kesänä istutin keskelle pihaa maahan, joka nyt on myös uusittu. Luulen kyllä, että nämä eivät siirtoa kestä, niin vähän saimme juurta mukaan. On yllättävää, miten pitkä paalujuuri niillä jo oli. Edessä ja vähän keskelläkin on isotähtiputkea, Astranta major Rubra, tai oikeammin sen itsestään kylväytyneitä taimia. Isoimmat olivat ruukussa kesän, pienemmät löytyivät kaikki uusittavasta keskimaasta. Saa sitten nähdä, mitä on keväällä on jäljellä.


Pienempään maahan siirsimme niinikään Karimaan puutarhasta vuosi sitten ostamamme keltavuohenkuusaman, joka tuli istutettua liian ahtaaseen paikkaan. Sen edessä on kaksi kuunliljaa, Martta-vaihdosta saamani ja itsestään kylväytynyt sinikuunlilja, jonka lajipuhtaudesta ei tosin enää tiedä. Jostain syystä en saa kuunliljoja menestymään, paitsi nuo marttalaiset, ja sinistä on enää jäljellä vain yksi, mutta viime kesänä vielä kaksi eli ehkä on 'oikea' risteytymä. Edessä on tiarellaa, pihamme maanpeittokasveista kirjoitin aiemmin blogissani (klik). Päätimme rajoittaa kielon kasvua pihan kukkapenkkien suuntaan, metsään se saa rauhassa levitä.

Ensi kesän kukoistusta jo nyt odotellen t. HennaMar

lauantai 26. elokuuta 2017

Lippahuivit


Ompelin tyttärentyttärille lippahuivit. Ajankohta on ehkä vähän outo, mutta edellisten ompelusten jälkeen teki  mieli ommella vielä jotain koristeellista. Sininen kangas on Eurokankaasta, kankaan nimi on a Spark of Happiness, valmistaja Yucatan(?).  Keltaisen huivin tein kankaan lopusta, joka aikanaan jäi ommeltuani vauvalle leikkihaalarin, eikä ostopaikka ole muistissa. Kankaat ovat ilmeisesti jälleen noita yhdysvaltalaisia tilkkukankaita. Keltaisella ei ole nimeä vaan ainoastaan mallinumero 2627 kokoelmasta: Exotic Vacation by the Erlanger Group Ltd. Ryhmittymä näyttää löytyvän Etsy:n osoitteista. Vihreät nauhat voitin Silausta vailla-blogin arpajaisista, muut nauhat ja koristeet jäämiä omista varastoista. Tein mallin lähtökohtana viimeisimmän SK:n lippahuivin lippa. Näihin laitoin kuitenkin kuminauha- ja nappikiinnityksen, voi sitten sovitella tarpeen mukaan.


Syysterveisin HennaMar


keskiviikko 23. elokuuta 2017

Perusvaatteita koristaen



Syntymäpäiväpaita tunnuksella L.A.P. Tämän kankaan kirkas sininen oli mielestäni erityisen kaunis. Luomutrikoo on Majapuulta, nimi Polut, suunnittelija Terhi Pitkänen. Kaava on Ottobren peruskaava. Pidän tuon kuvion tavallaan realistisuudesta ja kuitenkin sadunomaisuudesta. En ole aivan vakuuttunut siitä, että kaikki lapsille suunnitellut kankaat vastaavat lapsen ajatusmaailmaa. Tarkoitan, etten aina pidä kankaista, jotka on piirretty kuten lapsi olisi piirtänyt. En itsekään osaa piirtää 'oikein', vaikka maailman näenkin aikuisen silmin. Tämän kankaan myötä voi kuvitella metsän eläinten kulkua ilman nallemaisia piirustuksia. Numerot löytyivät valmiina juniorin salibandyaikaisesta, käyttämättömästä paidasta, käänsin vain ysin kuutoseksi.


Voitin Silausta vailla-blogin arpajaisissa kortteja, nappeja ja nauhoja. Kortit ovat hauskoja väritettäviä ja yksi niistä lähti Suomen serkun värittämänä Belgiaan mademoisellelle, jolle tein jeggingsit Noshin kovasti kehutusta farkkucollegesta. Valitettavasti ainakin esipesussa kankaasta lähti väriä. Napit ovat tuosta arpajaispalkinnosta, resorin palat ja  pitsi löytyivät kotivarastoista. Kaava Ottobre 1/2015. Nyt sitten vain odotellaan tietoa housujen sopivuudesta, toinen kangas on vielä odottamassa.

Syksyn harmaata vastaan väreillä ! t. HennaMar

maanantai 21. elokuuta 2017

Värihaaste terrakotta


Elokuun värini oli terrakotta. Ihan ei tämän kankaan pohjaväri sitä ole, mutta saa nyt kelvata. Itselle ompeleminen on aina kaikkein haasteellisinta ja kuvatkin ovat vähän huonoja. Puseron edessä näkyy ailakin siemenkotia ja auringonkukkakin sen kertoo, kesä taipuu jälleen syksyksi. Tällaisen viileän ja sateisen kesän jälkeen tuntee kyllä itsensä jollain lailla huijatuksi.  "... on vastaus vain yksi, Lapin lyhyt kesä, sit aatellessa  mieli apeutuu..." (Eino Leino) Kesä tuntui ehkä vielä lyhyemmältä lämpöisiä odotellessa, mutta onneksi sentään monenlaista ehdittiin ja tapahtui. Värihaastekin on edennyt kutakuinkin suunnitelluksi.


Kangas on Eurokankaasta ja kaava Burdan, tosin voimakkaasti muokattuna. Koristeet ja tarvikkeet, Porin Nauha ja Nappi. Muutakin olen taas ommellut, mutta palaan niihin seuraavassa blogissa.

Tänään aurinko paistaa t. HennaMar

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Vaaleanpunaista puutarhassa


Kanadian angervon hörhelöt ovat viimein avautuneet. Aikoinaan, kun aloittelimme nykyistä puutarhaamme, halusin pihaan vaaleanpuniasi ja valkoisia kukkia, vaikka kumpikaan ei muutoin ole lempivärini. Kanadianangervo tuli tuolloin valittua kukintonsa takia ja on loistava esimerkki siitä, että useimmiten koko kasvin muoto (habitus) on paljon tärkeämpi kuin kukka. Kasvi on koko kesän näkyvissä, kukka vain hetken. Olemme tämän jo parikin kertaa siirtänet ja poistaneet, mutta kukkii edelleen ja onhan se röyhy kaunis.

Monesti paljon vaatimattomammat kasvit ilahduttavat pitempään esimerkiksi malva, jota aikoinaan kylvin, mutta en kyllä enää tiedä, ovatko nykyiset niiden vai jostain muualta tulleiden jälkeläisiä (kylvin sekä harmaamalvikkia että kiiltomalvaa). Valitettavasti maahamme on pesiytynyt joku pistiäinen(?), jonka toukat paikka paikoin syö malvat melkein kokonaan. Taimet voi siirtää keväällä aikaisin ruukkuun valvontaan ja kun multa on puhdasta, se kukkii myös kauniisti ruukussa. Se myös pysyy pystyssä korkeanakin ja sen on annettu levitä aina uusiin paikkoihin.


 Kuvassa oleva leimu on esimerkki ostoksesta, jossa kukka ei ole väriltään sitä, mitä on luvattu. Ensimmäisten jaloangervojen kohdalla kävi niin, että kuuden ostetun vaaleanpunaisen sijaan, kukoisti viisi valkoista ja yksi punainen !


Akileijoihin ei myöskään koskaan kyllästy, olen yrittänyt varjella pihalta löytyneitä vaaleanpunaisia ja itse kylvämiäni keltaisia, mutta kukathan tulevat, miten haluavat.  Enäähän ne eivät kuki ja yritän poistaa väärän värisiä siemenkotia... Viimeisistä kukinnoista nauttien t. HennaMar

lauantai 12. elokuuta 2017

Raidallista


En tiedä, miten tulin valinneeksi raitavelourin keväällä. Yksi syy oli varmasti se, että tätä kangasta on harvoin saatavilla kuviollisena ja ehkä alkukesässä oli mielessä Ruotsin sukulaisten tulossa oleva vierailu. Nyt sitten lähdin kesän lopulla ja vierailujen jälkeen ompelemaan ja kyllä olikin järkyttävän vaikeaa kohdistaa noita osia. Kangasta olin kyllä ostanut JättiRätistä reilusti ja jouduinkin housun lahkeet leikkaamaan kahteen kertaan  Raidoitus ei ole edes symmetrinen pituussuunnassa. No muutoin onnistui aika hyvin, mutta taskuissa silitin epähuomiossa kovikekankaan vuoren puolelle, josta tietysti seurasi se, että ommellessa päälliskangas venyi.  Ehkä Petit Marin voi kulkea kädet taskuissa :-o ?


 

Taistelin taas paitsi raitojen kanssa myös vuorauksen kanssa. Ehkä osasyynä hankaluuksiin oli se, että Ottobre 1/2014, josta kaavat ovat, on minulla ranskan kielisenä. Tilaan joskus näitä lehtiä jälkikäteen, kun olen lukenut joistain blogeista mukavista toteutuksista ja harjoituksen vuoksi eri kielillä. Tämän lehden tilasin RelaxedFit-housukaavan takia, joka tosin olisi ehkä soveltunut paremmin, kun pojat olivat pienempiä. Myös hupparin kaava on tuosta lehdestä, mutta yritin itse päätellä ompelujärjestyksen, eikä se mennyt ihan putkeen. Mallissa ei ollut myöskään kokovuorta. Jälleen kerran Tosimummon ohje oli tarpeen, mutta silti jouduin ompelemaan alaosan vuorista käsin kiinni. Olen inhonnut käsin ompelemista siitä asti, kun kansakoulussa väännettiin harmaaksi tuhrautuneella langalla loppumattomia saumoja liinavaatteisiin. Tästä aiheesta on blogannut ainakin Cause2wear, joka on käynyt koulua monta vuotta myöhemmin, mutta tuo esiin saman turhautumisen tunteen. Nykyisin taitaa olla jo toisin?



Aika monta kuva olen tänä kesänä ottanut aurinkoisella pihamaalla, mutta oikeasti tänä kesänä on kyllä satanut melkein päivittäin. Elokuun lämpimiä iltoja odotellessa t. HennaMar

Trikoovuori ja sininen resori Eurokangas, vetoketju Porin Nauha ja Nappi, raitaresorit Majapuu