sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Harmaantumisia


En tiedä vaikuttaako ikääntyminen, mutta viimeiset remontit/sisutukset kotonamme ovat selvästi painottuneet harmaan eri sävyihln. Uusimpana ostin makuuhuoneeseen Luhdan harmaan peiton ja sen pariksi uudet harmaa-sinikuvioiset matot ja kuvan verhon. Verho on Arvidssons textil- yrityksen suunnittelijan, Louise Videlyckin piirtämä ja nimeltään tietysti Pavonne eli Riikinkukko. Valitsin kankaan tuon musta-valko-harmaan väriyhdistelmän vuoksi, enkä tiedä onko siitä ollut olemassa paremmin riikinkukkoja kuvaava väritys. Ostin kankaan nimittäin jälleen Jätti-Rätistä, joten mallia ei enää löydy yhtiön sivuilta, ei siis trendikäs, mutta eipä ollut hintakaan paha uusiin tuotteisiin verrattuna. Arvidssons on perustettu 1949 ja selaillessani sivuja, hämmästyin, miten samankaltaisia aiheita siellä on kuin kotimaisella Vallilalla. Erityisesti nuo tuttua ympäristöä kuvaavat kankaat näyttävät nyt olevan esillä, Ruotsissa tietenkin ruotsalaisia aiheita kuvaavat kankaat kuten eri läänejä  , Suomessa esim. vanhoja puukaupunkeja. En tiedä, onko digitekniikka muuttanut (helpottanut) suunnittelua vai onko kyseessä eräs ilmentymä eri maissa vallalla olevaan tietynlaiseen kansalliseen nostalgiaan.

Opiskelimme Ruotsissa 70-luvun alussa, jolloin Suomessa olivat muutaman vuoden muodikkaimpia verhokankaita olleet Marimekon kankaat. Itselläni oli jopa äitini vihreä-sinikuvioisesta Lokki-kankaasta tekemä kaunis takki. Äitini oli tuolloin selvästi rohkeampi värin käyttäjä kuin minä, ehkä irtiottona sota- ja pula-ajan harmauteen.En muista, että ainakaan Etelä-Ruotsissa olisi silloin käytetty puuvillaverhoja, mutta varmaan sitten yllä mainitun yhtiön ja tietysti myös Kinnamark on tehnyt ruotsalaista kangassuunnittelua jo 1800-luvun lopusta.


Yllä oleva verho on takkahuoneestamme, joka jo aiemmin muuttui siniharmaaksi ja on siis Kinnamarkin tuotantoa. Minun silmissäni Marimekko ja Kinnamark muistuttavat kuviollisissa kankaissa enemmän toisiaan siinä missä Arvidssons tuo mieleen Vallilan: värien ja erityisesti kuvioiden käsittely on lennokkaampaa ja vähemmän 'esittävää'. Viime vuotisen värihaasteterapian myötä olen alkanut kiinnittää yhä enemmän huomioita väreihin. Kuulun sukupolveen, jonka nuoruudessa värejä ei pelätty ei sisutuksessa, ei vaatteissa, eikä edes autoissa, joissa väritys nykyisin on melko lailla yksitotista, kuten Kasper Strömmakin totesi Design-tv-ohjelmassaan. Ohjelmassa oli muuten hauska huomio siitä, että perinteisesti miesten käyttämät käsityökoneet noudattavat värimaailmaltaan lasten muovileluja ja epäiltiin sen johtuvan pitkäaikaisesta altistuksesta.

Yllä oleva verho(n pala) on yläkerran vessasta, jonka mies ensimmäisenä remontoi musta-valko-harmaaksi. Tuo Marimekon Kalevala-kangas on mielestäni aivan upea, huomasin kuitenkin, että vähän vastaavia kuvioita löytyy noista ruotsalaisista kankaista, ymmärrettävää toisaalta, onhan luontoympäristö sama, mutta toisaalta piirrostapa pyöristyksineen on hyvin samanlainen. Ainoastaan nuo ilmeisesti karjalaisesta käsityöperinteestä kertovat linnut näyttävät puuttuvat naapuriltamme ja meiltä Taalainmaan hevonen. Huomaan itse. että oma kuviomaailmani on kahtalainen. Minua viehättävät voimakkaat graafiset kuviot, mutta ehkä useammin valitsen pienikuvioisen kankaan kuten uuteen reppuuni, joka sekin on harmaa, mutta koristeltu pienin kukkakuvioin, joissa on myös paljon vaatteissa käyttämääni turkoosia. Kuvioaiheita varhaislapsuudesta ? Turkoosi väri taitaa olla Ruotsin tuliainen, ainakin niin tuumasi mieheni sisko, kun edellisen kerran kunnostettiin makuuhuone, jonka maalattu seinä on turkoosiin taipuvaa ja tapetti hopeanhohtavaa sinisävyistä.


Tänä vuonna en vielä vaihtanut kevätverhoja keittiöön, vaan niissä on vielä tuo paikallisesta kangasmyymälästä, Nuikkinen Oy, ostamani verhot. Huomasin, että itse asiassa ne kesäverhot, jotka aion laittaa, ovat myös  tuota mv-harmaata värimaailmaa, hankittu muutama vuosi sitten sinikeltaiseen keittiöön. Neiti Toimelias tuumasi ne nähtyään, että ne on piirtänyt joku, joka ei oikein osaa piirtää kukkia - ja aika abstraktiahan toteutus kuvioon on. Osaamaton suunnittelija jää tuntemattomaksi, suunnittelijan nimeä ei valmisverhoista löydy. Minkälainen on Sinulle tärkeä kuviomaailma?

Kevättä odotelle t. HennaMar

12 kommenttia:

  1. Kauniita kuoseja! Meillä verhot ovat pääosin yksivärisiä, mutta makuuhuoneessa on kukkakuvioiset ja lastenhuoneissa iloisen värikkäät verhot. Hyvää pääsiäisen odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsille varmaan tuleekin usein käytettyä kuodikankaita sekä sisustuksessa että vaatteissa. Yksiväriset verhot on helpompi sovittaa muuhun huoneeseen, mutta kukkakuosit ilahduttavat ainakin minua.

      Poista
  2. Voi miten onkin kauniita kankaita! Täällä meillä on paljon ihan yksivärisiä verhoja ja sitten kukilla ja puilla koristeltuja:) Mukavaa pääsiäisviikkoa♥

    VastaaPoista
  3. Kiitos. Kaikki luontoaiheet ovat kauniita kankaina ja tärkeitä eritoten talviaikaan.

    VastaaPoista
  4. Tuo mustavalkoisen ja harmaan suosiminen taitaa olla tämän ajan muoti-ilmiö. Vaikkei trendejä itse seuraisikaan, aina siitä saattaa jotain tarttua kun joka puolella näkyy samanlaista. Minä en juurikaan perusta kuviomaailmasta vaan tasaiset värit miellyttävät yleensä silmää enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tietysti olla niin, että nuo mallikuvat yms. ,joita näkee, tarttuvat.

      Poista
  5. Löysin blogiisi ja liityin lukijaksi.Palailen paremmalla ajalla.Hyvää pääsiäistä☀️

    VastaaPoista
  6. Kauniita verhoja!
    Löysin myös tänne uuteen blogiin.
    Liityin samalla lukijaksi.
    Hyvää pääsiäistä!😊🐣🐥❤️

    VastaaPoista
  7. Kiitos. Samoin kaunista pääsiäistä ja tervetuloa blogiin.


    VastaaPoista
  8. Kaunis teksti ja hyvin olet haarukoinut erot kahden kansan kuoseissa. Meissä pohjoismaisissa on paljon samaa, vaikke emme sitä aina myönnä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. On mielenkiintoista tarkastella värejä ja kuoseja ja pohtia niiden vaikutusta.

      Poista

Kommentit tervetulleita!