Kaiken kevään hillittömän vihreän keskellä tulee entistäkin tarkemmin seurattua muun värisiä kasveja. Niitä, jotka noustessaan ovat eri värisiä tai jotka kokonaan pysyvät punertavina tai harmaina. Olemme yrittäneet vuosien mittaan hankkia punertavia kasveja, mutta ne ovat hiukan hankalia varjoisassa pihassamme, koska yleensä kaipaavat paljon aurinkoa (väri!). Sormivaleangervo, Rodgersia aesculifolia , on viihtynyt hyvin, mutta näin keväällä sen koko vaihtelee suuresti paikan mukaan. Kuvan yksilöt kasvavat varjossa.
Sormivaleangervon alle taas sopii hyvin varjohiippa Epimedium x rubrum, jonka lehdet myös nousevat punertavia, oikeastaan se on talvivihreä, mutta lehdet tahtovat kuolla avoimella paikalla. Talvella valeangervon lehdet suojaavat sitä.
Kasvin paikalla on uskomaton merkitys, meillä oli seitsemän vuotta purppuraheisiangervo kuivassa rinteessä, jossa se ei juurikaan kasvanut, muttei kuollutkaan. Siirsimme sen toiseen paikkaan ja eikös mitä, se kasvoi jättimäiseksi haroksi, joka oli pakko leikata.
Purppurakeijunkukka, Heuchera micrantha ,ollut meillä noin 15 vuotta. Alkuun sekin oli rinteessä, mutta siirrettiin lähemmäs taloa, jossa se pärjäilee. Kasvihan on myös talvivihreä ja nousee maasta ylöspäin, joten keväisin se on aika surkean näköinen, mutta toipuu kyllä. Ei kuitenkaan ole levinnyt muualle, vaikka kukkiikin pienen pienin kukin loppukesästä. Nykyäänhän keijunkukkaa saa lähes kaikissa erilaisissa väreissä ( 12 sävyä!).
Pari vuotta sitten hankimme syyskimikin, joka on tumman puhuva lajike Actaea simplex `Brunette´ (Cimicifuga) ja kasvaa syksyyn mennessä korkeaksi. Se vain ei ehdi meillä aina kukkia kunnolla. Lajike Lännen kimikki on vihreä, sitä istutimme viime vuonna. Kuivassa rinteessä pihan perällä kasvaa happomarja. Siellä se saa rauhassa levitellä piikkistä olemustaan, eikä kasva kovin suureksi. Taustalla tammen vaalea kevätvihreyttä.
Myös uusittu ruskea lauta-aita on hyvä tausta vihreydelle. puutarhurihan ei koskaan ole tyytyväinen ja nyt sitten kaivataan jo sadetta t HennaMar
.
Minusta ei ole ollenkaan helppoa keksiä kasvupaikkoihin sopivia kasveja. Mökillä on hapan maa ja päätin juuri, että laitan sinne vain happamaan maahan sopivia kasveja.
VastaaPoistaSe on varmaan hyvä ajatus mökkiympäristöön. Muuten Mustilan, Elimäen arboretumista olen saanut ideoita metsäpuutarhaan, myös siemeniä.
VastaaPoistaSiirsin sormivaleangervon melko varjoiseen paikkaan ja se oikein innostui haarottumaan. Jotakin maanpeitekasvia sen alle kaipailen. Kiitos vinkistä. Ja juu, kaiken uhallakin toivon vähän sadetta. Yleensä toivomus käy toteen koko loppukesäksi.
VastaaPoistaKasvi tuntuu pitävän siirrosta. Viime kesän siirtojen jälkeen kasvaa sekä entisissä että uusissa paikoissa!
PoistaKiva kun olit liittynyt Pihakuiskaajan matkassa -lukijoihin. Sinulla on kiva blogi. Mukava saada uusia blogikavereita.
VastaaPoistaKiitos, oma blogisi on kiva ja mielenkiintoinen.
PoistaKaunista! Löysin pari kasvia, joille en ole tiennyt nimeä =) Sade olis kiva, kunhan ei sitten tuu raekuuroja.
VastaaPoistaNoita ihmettelyjä joskus tulee minullekin, vaikka koetan kyllä tallentaa kaikkien kasvien ostolaput ja siemenpussit. Laittaessani kuvia nettiin yritän aina muistaa laittaa myös kasvin nimitiedot. (suomi ja latina)
Poista