Päätin sitten jatkaa haasteellista ompelua. Haasteina olivat joustamattomien ompelu, jo olemassa olevien kankaiden käyttö ja ompelu itselle. Viime kesänä uskoin vihdoin, että ohut kudottu, ei trikoinen puuvilla, on parasta kuumilla ilmoilla, kuten sisarentyttäreni on aikaa sitten todennut. Ohut puuvillapaita ei hiosta ja on helppo pesaista ja kuivuu nopeasti. Kangasrekissäni oli jo vuosia pyörinyt pienehkö puuvillabatistipala ja nyt kun viimeisimmässä Ottobre Woman lehdessä oli paitakaava nimellä Batik Look, päätin toteuttaa sen.
Pala oli sen verran pieni, että mallin mukaisia hihoja en saanut, mutta ideoin tuollaiset kolmesta palasta kootut röyhelöhihat. Kun vielä kaula-aukon alavuoren tein kankaan tilkuista, tuloksena oli lähes Zero Waste ompelu. Aion tehdä vielä kaksi kesäpaitaa, toisen Nuppuprintin puuvillasta ja toisen tuunaamaalla mieheni puuvillapaidan. Nämä itselle ompelut etenevät kovin hitaasti, mutta onneksi kesään on vielä aikaa.
Paitojen kanssa ompelin farkkuhameen myös kauan säilössä olleesta kaksipuolisesta kankaasta. Tämän kankaan kohdalla säilytys osoittautui virheeksi. Pesun jälkeen tulivat korostetusti esiin taitekohdat, joista väri oli lähtenyt lähes kokonaan ja vaalea kangaspuoli noussut esiin. Myös koko kankaan hieman turkoosiin vivahtava väritys vaaleni perusvaaleansiniseksi. En tiedä johtuivatko muutokset siitä, että kangas ei ole puhdasta puuvillaa vaain osittain joustava. Kaava on Ottobre 5/2017 nro 2 Art Student; ei tämä kangas kyllä sentään opiskeluajoiltani ole, mutta liian kaukaa kuitenkin. En sitten oikein pitänytkään mallista ja lisäsin eteen tuollaisen valehalkion saadakseni lisäväljyyttä. Jätin kaksiväriset hulpioreunat näkyviin. Taakse jouduin ompelemaan keksisauman poistaakseni sitten liian leveyden. Soljet ja napit, ynnä vyötärönauhan sisäosat on myös vanhoista varastoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita!