Uusia ja kierrätettyjä pihaan

Pihalla on vähän sama juttu kuin sisällä nimittäin, että kun yhden nurkan laittaa, niin alkaa jo toinen kaivata kohennusta. Halusimme muuttaa ne alueet, jotka näkyvät kuistilla istuessa ja ensimmäiseksi etualalata siirrettiin  jalokallioiset,  Erigeron speciosus, ja värimintut, Monarda, kauemmas pihalle. Jalokallioisessa on se vika, että se ei pysy ollenkaan pystyssä ja minttu kuten kai kaikki sen suvun kasvit vaeltelee ympäriinsä. Punainen minttu ei värinsäkään puolesta sopinut tuohon kohtaan. Tilalle istutettiin haltijakukkia, Heucherella x.hybrid 'Fresh Green', 

ja perhoangervoja, Gillenia trifoliata. Kasvit haettiin, jälleen kerran, Karimaan puutarhalta Kokemäeltä. Kyllä muuten on helppo istuttaa puutarhalta haettuja taimia, jotka ovat sievästi kasvaneett ruukussa ja juuripaakku on ehjä (minulle helppoa myös siksi että  mies tekee kaivuu- ja kärräystyöt ;-).  Toista on pihatarhassa jo ehkä pitkäänkin kasvaneiden kasvien kanssa, joiden juurakko on mitä sattuu ja kasvukin mahdollisesti vinoa moneen suuntaan.

Nuo paratiisliljat, Paradisea liliastrum,  oli vielä suhteellisen helppoja, vaikka ovat kasvaneet pihassa jo kuusitoista vuotta. Työpaikalta saaduilla syntymäpäivärahoilla ostin paratiisililjoja ja konnanmarjoa  (tasapaino!) ja kummatkin ovat vielä voimissaan, konnamarjat vähän liikaakin... Liljat olivat vain niin sivussa että niiden kukinta tahtoi jäädä huomiotta ja töyhtöangervo oli jyräämässä ne. Sen sijaan tuo tiarellarivi on koottu ihan verson palasista ja pienistä aluista. Tuolla paikalla heti kuistiaidan takana kasvoi eniten ansikkaa, joka maanpeittokasvina on aivan mahtava, mutta ei oikein päärooliin sopiva. Siitä tehtiin aidan viereen uutta reunusta. 

Tässä kuvassa etupihalle siirretyistä ne, joiden kohdalla tyydyin siirtämään sellaisia paloja kuin irti sain. Saa nähdä, lähtevätkö tarhatyräkit kasvuun, Euphorbia cyparissias, haisukurjenpolvet varmasti onnistuvat. Tuoksukurjenpolvista on tulossa pihaan taas yksi luotettava maanpeittokasvi. Olemme niitä jo useaan paikkaan siirtäneet ja tähän ne (osa) palasivat takapihalta. Viime vuonna huomasin, että niitä voi keväällä reippaasti leikata ja ne vain tuuhentuvat. Ne tekevät nimittäin monipolvista maavartta, jonka kasvu sojottaa aina enemmän ulospäin penkistä. Istuttaessa täytyy vain arvailla, mikä pala lähtee kasvuun ja painaa ne lujasti maahan. Osa tosin on siemenestä kasvaneita uusia alkuja. Perennojen lisäksi siirrettiin pensaita mm. pihasta löytyneet purppuraheisiangervon taimet. Toiveissa on, että niistä kasvaa hyvä suoja tontin nurkalle. 

Mies uusi myös yläkuvan kivimuuria ja uusista sekä vanhoista laatoista teki tuollaisen vapaan muodostelman kuistilta pihaan päin, johon hän kylvi uutta ruohoa. Täytynee ensi vuonna postata ennen-jälkeen-kuvia siirroista.t. HennaMar