Olen myös kylvänyt valkoisia sormustinkukkia, mutta valkoisia on tullut vain pari kappaletta. Jonkin verran on vaaleampia joukossa. Sormustinkukilla tuo voimakas punainen, jota olen monta vuotta sitten saanut silloiselta työkaveriltani tuntuu olevan voimakkain. Samoin on ollut ailakilla, jota kylvin valkoisena, mutta jota nykyisin on lähinnä peruspunaisena ja joitakin vähän vaaleampia. Sen sijaan lehtosinilatvaan tulee säännölliseti valkoisia ja sinisiä vaihdellen vuosittain. Sekin pihan alkuperäiskasveja.
Yksi- ja kaksivuotisilla nuo risteytymien tulokset näkee nopeasti kuten harjaneilikallakin. Näissäkin suunta on selvästi menossa tuohon violetin punaiseen. Nämä ovat siitä hankalia, että ovat tosi onnettoman näköisiä eka talven jälkeen roikkuen mikä minnekin, mutta kummasti ne aina vaan kohenevat ja kukkivat kauan. Tänä kesänä, kun perhosia on vähän, harjaneilikoissa olen nähnyt useitakin kerralla. Täytynee siis pitää näistä huolta edelleen.
Monivuotisella tähtiputkella, joka siementää voimakkasti, suunta näyttää olevan juuri päinvastainen. Se palannee alkuperäiseen (?) vaaleaan kukintoon vähitellen. Heinäkuu on ollut niin kylmä, että kesäkukkien alut eivät ole jaksaneet kasvaa. Edellisinä vuosina kylvettyjä unikoita on sentään tullut. Perusväriä vaaleanpunaista on ollut hyvin vähän, mutta kirkkaanpunaisia ja hauskoja hyvin tummia 'mörköunikkoja' tuli tänä vuonna taas monta. En ole ihan varma, mitkä unikot pystyvät risteytymään. Ainakin toistaiseksi kaikki ovat pysyneet omassa kuosissaan. Kaikki kesäkukat eivät siis taida tänä vuonna ehtiä, mutta onneksi perennat ovat olleet komeita lumisen talven jälkeen.
t HennaMar
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita!