UUdistamista ulkona ja sisällä

Pihassa uudistettiin nyt pari kohtaa kuten aiemmin suunnittelimme. Japanin siipipähkinä Pterocarya rhoifolia laitettiin kohtaan, jossa aiemmin kasvoi lipstikka. Se oli pari viime vuotta voinut huonosti ja tänä kesänä se kuihtui kokonaan. Halusimme tuohon kohtaan jotain korkeampaa nyt, kun kuuset ovat poissa ja risuinen metsikkö tonttimme takan näkyy pihaan. Tuo oikealla takana näkyvä saman muotoinen kasvi ei ole puu vaan Lännen kimikki, Cimicifuga racemosa var. cordifolia. Niitä istutimme tuohon viime vuonna kolme, mutta ne ovat selvästi kärsineet kuumasta, kuivasta kesästä. Sen sijaan punalehtinen Syyskimikki, Cimicifuga simplex ramosa, ei ollut moksiskaan. Tosin ne eivät tänäkään vuonna ehdi kukkia. Hämmentävästi syyskimikin nimellä myydään myös yhtä konnanmarjan sukua olevaa kasvia, mutta muistaakseni meidän oli tämä.

Mustamarjainen konnanmarja poistettiin tuosta ja tilalle laitettiin Kääpiösorvarinpensas, Euronymys nansu var. turkestanicus. Olin konnanmarjan sen itse kasvattanut siemenistä, mutta koska etupihalla oleva Punakonnanmarja Actaea erythrocarpa, on  niin kova leviämään, otettiin tämä pois, niin ei tarvitse jatkuvasti leikellä kukkavanoja. Etupihan konnanmarjat saavat olla, koska ne kasvavat paikassa, johon talvella kerätään lunta ja johon myös katolta putoaa jäistä lunta. Tuo multakohta pensaan kuvassa on valkovuokon kasvupaikka, ne kun katoavat jo aikaisin kesällä kuten laulussakin todetaan.

Ostimme edellisten lisäksi Karimaan puutarhasta, joka on luottopaikkamme, tämän Pikkupihlaja-angervon, Sorbaria sorbifolia 'Sem'. Toisin kuin tavanomaisempi iso lajike tämän ei pitäisi levitä hallitsemattomasti. Ainakin pari vuotta sitten ostamamme yksilö on pysynyt kiltisti paikallaan. Kukka&Kaali-bogiassa kerrottiin viimeksi Röyhkimyksestä, huomaa myös kommentit siinä!Meille pahin kokemus leviämisestä oli silloisen Agrimarketin nauhuksena myymä Huiskunauhus, joka ei oikeasti ole ollenkaan Ligularia-sukua vaan Sinacalia tangutica. Sääli, koska perenna on hyvin pystyssä pysyvä ja komea. Kaivoimme sen perunan näköisiä, pieniä juurimukuloita useita vuosia puutarhassa ennen kuin pääsimme siitä eroon.

Ompeleminen on tauolla, koska ompeluhuone toimii tällä hetkellä minulle 'pukeutumishuoneena'. Mies alkoi kunnostaa vaatekomeroa ja johonkin ne tavarat oli sijoitettava. Osa meni Konttiin kuten lankakerät ja osa ihan jätteisiin. En enää nivelrikon takia oikein pysty kutomaan ja ompeleminen tuntuu muutoinkin hauskemmalta. Haikealta tuntui luopuminen joistakin tavaroista, vaikka konmaritus onkin trendikästä, mutta nyt on sitten taas yksi kohde talosta perattu. Omakotitalossahan riittää aina uudistamiskohteita. Huomenna on myös tiedossa minulle ihan uusi asia, menen ensimmäistä kertaa aikuisiässä yleisurheilukisoihin nimittäin Suomi-Ruotsi-otteluun Ratinaan Tampereelle. Uutta kokemusta odotellen terveisin HennaMar