Viimeksi lukemani kirjat

 

Taas vastaan haasteeseen myöhässä. Ehkä syksyinen ilma saa ajatuksetkin laahustamaan.  

Molemmat yllä olevat kirjat kertovat osittain isän varjossa elämisestä.  Vaikka feodaalilaitos oli jo laista poistettu, kasvatettiin Etsuko samurai-oppien mukaan.  Hän sai vieläpä poikien kasvatuksen ratsastusta ja taistelulajeja lukuun ottamatta.  Syynä oli, että hän oli siis samurain tytär ja lisäksi syntyi napanuora kaulan ympärillä, jonka uskottiin merkitsevän, että hänestä tulee buddhapapitar.  Myöhemmin Etsuko joutui avioliittoon Yhdysvaltoihin muuttaneen veljen ystävän kanssa ja muutti sinne.  Kirja kertoo jännästi eroista näiden kahden kulttuurin välillä. Etsuko muutti välillä takaisin kotiin Japaniin lastensa kanssa, mutta päätti lopulta muuttaa pysyvästi Yhdysvaltoihin.

Annikki Paasikiven tarina kulkee päinvastaiseen suuntaan. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknisestä korkeakoulusta, toimi Kajaanin kaupunginarkkitehtinä ja arkkitehtitomistossa. Myöhemmin hän toimi Kansainliiton virkailijana ja toisen maailmansodan aikana Tanskassa auttaen suomalaislasten sijoittamisessa Finlands hjelpen avustusjärjestössä. Sodan jälkeen hän kuitenkin palasi Suomeen ja muutti isänsä ja tämän uuden puolison kotiin. Hän sai suhteidensa avulla paikan Yleisradiossa esitelmäosastolla Kotona-ohjelmissa. Kun J.K. Paasikivi valittiin presidentiksi, myös Annikki muutti mukana ja toimi isänsä ja Allin apuna Linnan tapahtumissa.

Isän asema ja rooli määrittivät siis kummankin tyttären kohtaloa.  Kumpaisenkin kuolinvuosi on 1950 eli elämäntarinat kertovat aikakauden tavoista.

t. HennaMar

I

Ruotsalaista designia

 Olimme jälleen 'syyslomalla' Tukholmassa ja kävimme ensimmäistä kertaa Tukholman kaupungintalolla.  Rakennus on valmistunut 1925 eli on sata vuotta vanha ja rakennettu kansallisromanttiseen tyyliin, jossa rakennus ja sisustus ovat yhtä kokonaisuutta. Vau! Ei voi muuta sanoa.  Kuvassa oleva tekstiiliverho on tietenkin sekin sinne varta vasten kudottu.  

Hankimme hiljattain uuden ruokapöydän ja tarkoitus oli ostaa jokin ikoninen Josef Frank-kangas pieneksi pöytäliinaksi. Jos oli ero Suomen ja Ruotsin välillä suuri sata vuotta sitten, mitä ylellisyyteen tulee, niin kyllä on eroa vieläkin.  Nuo painetut puuvillakankaat maksoivat moninkertaisesti esim. Marimekon kankaiden hinnan, joita tähän asti olen pitänyt hintavina. Niinpä suunnistimme jälleen Gudrun Sjöden- liikkeeseen.  Yhtiö on kuitenkin näköjään lopettamassa kodin tuotteiden valmistamisen samoin kankaiden ja kaupasta löytyi yksi ainoa kangaspakka. Väri ja kuvio olivat kuitenkin mieleiset ja lopputulos on tuossa alakuvassa.

Kansallisromantiikassa pyrittiin kuvaamaan oman maan ja kansan historiaa yli-ihannoivan tyyliin ja vähän kyllä ihmetyttää, miten roomalainen sotilas liittyy Ruotsin historiaan.

Hotellimme oli jälleen Vanhan kaupungin alueella, tällä kertaa kävelykadulla, jossa riitti väkeä kuin markkinoilla, kuten siskoni totesi. Niinpä löytyy kahviloita ja ravintoloita mukavasti kävelyetäisyydellä. Siitä huolimatta tuntien kävely tuntui kyllä jaloissa, mutta kivaa oli silti. 

 Uusi liina toistaa pihan värejä, jopa monet perennat ovat saaneet ruskan värityksen. Kohta on aika istuttaa syysipulit, mutta vielä on kovin märkää. Syysterveisin t. HennaMar

Ompelun oppia

 

Mademoisellen hame valmistui hänen valitsemastaan kankaasta. Näitä on kiva ja helppo ommella, kun olen jo tehnyt useita.  Sovelsin tähän jostain vanhasta Sömnads magasin-lehdestä löytynyttä mallia. 

Myös pikkuveljen paita valmistui nopeasti Ottobren peruskaavasta (jälleen yhtä kokoa isommasta !). Kangas, joka on joustocollegea, on Nappinjasta . 

Sen sijaan tyttären paitojen kohdalla takkusin ompelussa oikein kunnolla. Enpä arvannut, että silkkisatiini on noin vaikea ommeltava.  Olen aiemminkin ommellut silkistä, eikö se tuntunut kovin vaikealta. Kaavana käytin tyttären mukaani antamaa loppuun käytettyä paitaa, jonka purin osiksi.  Löysin vielä videonkin tuon etuosan laskosten tekoon, videossa laskokset syntyivät tuosta vain ommellessa taittaen.  Itse sekä neuloitin että harsin laskokset, mutta silti ne karkasivat aina alta.  Kangasta oli reilusti, joten tein ensimmäisen perään heti toisen.  Nyt niissä kummassakin erilaiset virheet... Takaosa ja hihat tehtiin onneksi trikoosta.  Tästä opin, etten koskaan osta silkkisatiinia kankaaksi !

Kuten lasten vaatekuvista näkyy, syksyn värit ovat jo pihassa. Vielä on tiedossa Tukholman reissu ja sitten on aika odottaa ensi lumia. t. HennaMar

Pehmeä valo

 

Syksyisen usvan pehmeä valo saa hämähäkkien kudelmat hohtamaan.

Ompelun apuvälineitä

 

Matkalta tuotiin taas kankaita: Mademoisellen valitsema hamekangas ja tyttärelle silkkipala.  Toin myös mukanani käytössä kuluneen tyttären silkkipaidan, jonka puran kaavoiksi.  Näin saan toivon mukaan sopivan vaatteen helpommin.  Puserossa on trikoinen selkäkappale eli sen kangas täytyy vielä hakea ennen ompelua,  samoin neulat ja ompelulanka.  Tuo trikoo varmasti kyllä helpottaa ompelua, olen joskus ommellut silkkiä, mutta en tämän tyyppistä.  Kaula-aukko on huoliteltu kapealla trikoovinonauhalla. Täytyy katsoa löytyisikö jotain sopivaa valmiina.

Ompelin tuliaisiksi neidille mekon ja pikkuveljelle T-paidan, niistä ei nyt tullut otettua kuvaa. Huomasin jälleen, että en osaa käyttää läpinäkyvää kuminauhaa (Framilon), joten tein rypytykset ihan vain lankariveillä.  Sen sijaan nk. ihmeteippi oli jälleen tarpeen, kun ompelin trikooseen päälitaskut.  En ole kokeillut väliaikaiseen kiinnitykseen tarkoitettua liimaa, kun en ole sitä vielä nähnyt kaupoissa, mutta se voisi olla juuri tuollaiseen tarkoitukseen hyvä.  Olkapäiden vahvistukseksi laitoin kuten jo vuosia silitettävää tukinauhaa, joka on kyllä ihan kätevä, mutta saisi olla vähän kestävämpi.  Se tuntuu hajoavan jo muutamassa pesussa.

Katselin jälleen Suurta Ompelukisaa ja ajattelin, että sellainen yksinkertainen kuvaus, joka oli taas jokaisen kaavahaasteen alussa ts. kaavapalat kuvassa ja video siitä missä järjestyksessä ja miten ne kiinnitetään toisiinsa, on tosi havainnollinen. Olen monen yksityiskohdan ompeluun löytänyt apua erilaisista videoista, mutta tuollaista vastaavaa en ole kaavapalveluissa huomannut.  Ehkä joihinkin kaavoihin se tuleekin?  Nyt kun ilmakin viileni, on taas mukava siirtyä ompeluhuoneeseen. T. HennaMar

Kirkko ja tunnettu henkilö

 

Yhdistin kaksi Kristiina K:n kuukausihaastetta, kun en saanut ajoissa kirjoitettua.

Bad Homburgin linnan puistossakin on itse asiassa kaksi kirkkoa. Englantilainen kirkko rakennettiin saksalaisen viereen, koska maakreivin puoliso oli sukuaan Englannin kuninkaan tytär. Vierailimme oman tyttäremme perheen luona Saksassa ja siellä riittää upeita puistoja ja puutarhoita vierailtavaksi.  Keskellä kuvaa näkyvä veistos esittää voikukkaa!

Siis mikä maakreivi?  Tämä patsas kuvaa maakreiviä, joka oli Hessenin prinssin esi-isä, jonka mailla siis vierailimme. Hessenin prinssi Karl Friedrich valittiin aikanaan Suomen kuninkaaksi, mutta valtiomuotosuunnitelma ei koskaan toteutunut. Nykyisin puisto ja puutarha ovat osavaltion hoidossa. 

Puutarhaosuus on hyvin muodollinen, mutta puistossa on myös todella upeita valtavia puita. Ja tietenkin käytiin myös maistelemassa saksalaisia leivonnaisia, joissa on kokoa ja makua. t. HennaMar

Puutarhamatka Pärnuun

 

Jälleen tyttäreni kanssa puutarhamatkalla. Pari vuotta sitten olimme Viroon suunnatulla puutarhamatkalla (klik), mutta tällä kertaa yövyimme kaikki yöt Pärnussa.  Osa vierailemistamme paikoista oli tuttuja viime kerralta, kuten yllä olevan kuvan suuri puutarha ja arboretum.  Ei silti kyllä niissä voisi useamminkin vierailla taitavia istutuksia ihailemassa. 

Matkan upeimmaksi elämykseksi nousi mielestäni yllä oleva puutarha, jossa oli ihania istutusryhmiä vaikka kuinka. Alla olevassa kuvassa on tien vastaiselle reunalle istutettu villiviini. Hieno ratkaisu syvän ojan peittämiseksi. Varmaan erityisen upea syksyn väreissä.

Kasvilajeja oli tosi paljon, esimerkiksi monta erilaista veistoksellista laukkaa.

Valitettavasti laukat eivät oikein varjotontillamme menesty, mutta alla olevaa sinistä kukka ajattelin kokeilla seuraavaan talvikylvöön, jos löydän siemeniä.

Alla olevien kasvien nimet jäivät selvittämättä.  Nämä kasvoivat tuossa eka kuvan jättipenkissä. Täytyy selvitellä kuvien avulla.

Vaikutelmia (ja kuvia) tällaiselta matkalta saa niin paljon, että sulattelu ja mahdollinen ideointi omaan pihaan täytyy tehdä ajan kanssa.  Oli siellä sellaisiakin pihoja, jotka eivät omaa silmää miellyttäneet.  Esim. alla olevaa kuplaa en ehkä ostaisi.

Matka oli erinomaisesti järjestetty ja meillä oli opas koko ajan mukana. Ryhmä oli pienehkö 13 henkeä, mikä sekin oli kiva. t. HennaMar