lauantai 13. huhtikuuta 2019

Nostalgiakankaista serkuksille


Kevät keikkuu ja on aikaa ommella. Tällä kertaa valitsin Majapuulta nostalgia-aiheisia kankaita: nyt, kun katson tuota ruusukuviota ja rekvisiittana olevia kiiltokuvia, luulen, että tässä on kysymys jo tupla- ellei triplakerroksista kuva-aiheisiin. Sinänsä hassua valita lasten vaatteisiin nostalgiaa, jota nämä eivät tietenkään heille edusta. Nuo kiiltokuvat (ehkä enkeliä lukuun ottamatta) lienevät piirretty jo äitini, ellei isoäitin aikaan tai ainakin ne on piirretty kuvaamaan nostalgista aikaa ennen vanhaan?
Kiiltokuvat on ostettu 70-luvulla tyttärien ollessa pieniä, osa voi toki olla vanhempiakin. Tosin lapsuudessani kiiltokuvia kuten muitakin värikuvia oli todella vähän. En kyllä muista, että meillä olisi ollut lapsena paljon kukallisia vaatteita, enemmän ainakin raitaa ja ruutua. Kukat tuntuvat tulevan aina uudelleen kankaisiinkin, ruusukangas on uutta tuotantoa, vaikka kuvaustapa on hyvinkin vanhahtava. Kangas on viskoosia ja kuvauksen mukaisesti erittäin pehmeä, joka kyllä usein on synonyymi vaikeasti ommeltavalle. Malli on Roses and Dots chemiser, Ottobre 1/2014, joka minulla on ranskan kielisenä versiona, joka ei ainakaan helpottanut ompelua. Molemmille tytöille koko 140. Kangas ei onneksi sentään pahemmin rypistynyt esipesussa kuten jotkut viskoosit, saa nähdä miten toimii käytössä. Onhan tuollainen vilpoinen kesäpusero suloinen.


Pojille sitten (ajanmukaisesti) autoja. Kuplavolkkari on minulle tuttu lapsuudestani ja olihan meillä EUK-ko, jonka äitini luovutti meille helpottamaan autotonta arkea kahden pienen lapsen kanssa. Se oli itse asiassa tyttöjen paidan  värinen, turkoosiksi maalattu. Tuota avomallia en muista paljon nähneeni, tiedä sitten, tuotiinko sitä Suomeen. Kuplavolkkarin kävi isäni pikkuveljen kanssa noutamassa joskus 60-luvun vaihteessa Helsingistä (menomatka lentokoneella, josta olimme siskon kanssa kateellisia!). Aika oli sellainen, että kun veljeni oksensi, isä vei hänet Stockmannille ja pyysi pukemaan puhtaisiin vaatteisiin. Kaukana ollaan silti tänäkin päivänä 70-luvun alun unisex-vaatteista ja väreistä eli taas on paljolti palattu vanhaan. Poikien paidat ovat kokoa 104 ja 122 ja kaava vanha tuttu Panda (Ottobre 3/2016). Noita autoja en osannut symmetrisesti sijoittaa, palakin oli vähän pieni, mutta muutoin tutulla kaavalla helppo ommella.

Tänään on sitten jo melko lämmin, mutta yhden kesäpaidan itselleni aioin ommella ennen kevättöitä pihatarhassa. t. HennaMar.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Lumikelloista kesään


Ompelin siis lisää kesäpaitoja. Yllä oleva on Nuppuprintin Lumikellot-kankaasta, jonka ostin viime kesänä Ommel2018- messuilta. Olin onnekas kaavan valinnassa ja tästä tuli niin hyvä, että aion tehdä kaavalla uudestaan, vaikka yleensä en kahta kertaa samaa kaavaa käytä. Kaava on nro 5 Earth&Stone viimeisimmästä Ottobresta ( Woman 2/2019). En kyllä ymmärrä tässä tapauksessa kaavan nimeä, mutta alaotsikko vilpoisa kesäpaita pitää varmaan paikkansa. Nuppuprintin kangas  on tiivistä, ohutta ja sileää puuvillaa juuri omiaan kesäompelukseen. Lumikellot ovat pihamme ensimmäiset kukat. Joka kevät voi vain ihmetellä, miten kasvit nousevat suoraan lumesta nuppu edellä.



Ja tässä sitten ihka ensimmäinen tuunaukseni miehen paidasta. Kuvat ovat samasta paidasta, vaikka ei siltä näytä. Muistin kesken purkuhomman illalla kuvan ottamisen ja valo muutti värin, oikea väri on tuo harmaa. Käänsin kankaan tosin nurin päin, koska nurjan puolen kangas oli mielestäni kivampi. mistä sitten seurasi, että kalvosimet ovat väärällä puolella. Muutenkin tuon paidan tekemisessä meni kyllä paljon kauemmin kuin kaavasta liikkeelle lähtiessä. Idea laskoksiin löytyi tietenkin Pinterestistä. Muutoin muotoilin Ottobren paitakaavan pohjalta. Kangas on merkin mukaan rypistymätönta puuvillaa, muutoin hyvä, mutta vähän paksu, joten ehkä tästä tulee jonkinlainen jakun tapainen lyhythihaisen paidan kanssa pidettäväki. Hihoista tuli vieläkin liian leveät, mutta en enää jaksanut purkaa. Kelpaa. Vielä riittää ulkona lumikasoja, toivotaan aurinkoisia päiviä t HennaMar

torstai 21. maaliskuuta 2019

Kesävaatteita


Päätin sitten jatkaa haasteellista ompelua. Haasteina olivat joustamattomien ompelu, jo olemassa olevien kankaiden käyttö ja ompelu itselle. Viime kesänä uskoin vihdoin, että ohut kudottu, ei trikoinen puuvilla, on parasta kuumilla ilmoilla, kuten sisarentyttäreni on aikaa sitten todennut. Ohut puuvillapaita ei hiosta ja on helppo pesaista ja kuivuu nopeasti. Kangasrekissäni oli jo vuosia pyörinyt pienehkö puuvillabatistipala ja nyt kun viimeisimmässä Ottobre Woman lehdessä oli paitakaava nimellä Batik Look, päätin toteuttaa sen.


Pala oli sen verran pieni, että mallin mukaisia hihoja en saanut, mutta ideoin tuollaiset kolmesta palasta kootut röyhelöhihat. Kun vielä kaula-aukon alavuoren tein kankaan tilkuista, tuloksena oli lähes Zero Waste ompelu. Aion tehdä vielä kaksi kesäpaitaa, toisen Nuppuprintin puuvillasta ja toisen tuunaamaalla mieheni puuvillapaidan. Nämä itselle ompelut etenevät kovin hitaasti, mutta onneksi kesään on vielä aikaa.


Paitojen kanssa ompelin farkkuhameen myös kauan säilössä olleesta kaksipuolisesta kankaasta. Tämän kankaan kohdalla säilytys osoittautui virheeksi. Pesun jälkeen tulivat korostetusti esiin taitekohdat, joista väri oli lähtenyt lähes kokonaan ja vaalea kangaspuoli noussut esiin. Myös koko kankaan hieman turkoosiin vivahtava väritys vaaleni perusvaaleansiniseksi. En tiedä johtuivatko muutokset siitä, että kangas ei ole puhdasta puuvillaa vaain osittain joustava. Kaava on Ottobre 5/2017 nro 2 Art Student; ei tämä kangas kyllä sentään opiskeluajoiltani ole, mutta liian kaukaa kuitenkin. En sitten oikein pitänytkään mallista ja lisäsin eteen tuollaisen valehalkion saadakseni lisäväljyyttä. Jätin kaksiväriset hulpioreunat näkyviin.  Taakse jouduin ompelemaan keksisauman poistaakseni sitten liian leveyden. Soljet ja napit, ynnä vyötärönauhan sisäosat on myös vanhoista varastoista.

Aikamoista hakemista siis ompelu, mutta näihin olen kyllä tyytyväinen. Kaksi paitaa toivon mukaan seuraavassa postauksessa. t HennaMar

maanantai 18. helmikuuta 2019

Kaksi ja puoli joustamatonta


ja puolitoista joustavaa. Jatkoin suunnitelman mukaan joustamattomien ompelua ja ompelin Mademoisellen jakun vakosametista. Vuori on kissakuvioista puuvillaa. Jakun kaava on jälleen vanhasta Ottobresta, Rebellious kymmenen vuoden takaa. Tätä ommellessa kyllä vähän karisi into joustamattomiin vaikka ne kierrätyksen kannalta olisivat parempia. Luulin jo osaavani yhtä ja toista jopa kaavojen muuntamisesta, mutta sehän onkin helppoa joustavilla, joustamattomilla se on minulle liian vaikeaa. Valmiin jakun nähdessään mies tuumasi sen näyttävän keskiaikaiselta vaatteelt. No ehkei sentään niin vanhalta, mutta 70-lukulaiselta? Samaan sävyyn leggingsit joustocollegesta vanhoja kaavoja matkien.
Tilasin Kangaskapinasta myös puuvillaisia collegekankaita teemaa jatkaakseni. Huomasin, etteivät totutut peruskaavat näihin käyneetkään. Lisäsin nostalgiseen auotopaitaan joustavat (!) vauhtiraidat resorista sivuille ja olalle neppilistan. Pöllöpaitaan ompelin sitten suosiolla joustavasta trikoosta hihat. Kyllä näitten joustavien tekstiilien jälkikäsittelyyn täytyy kehittää jokin menetelmä tai sitten täytyy löytää joustavuuten uusia kestävän kehityksen ratkaisuja. Niitä odotellessa täytynee tyytyä saatavilla oleviin kankaisiin t. HennaMar




lauantai 9. helmikuuta 2019

Talvivihreää ?


Puutarhakirjoissa kehotetaan aina hankkimaan havuja ja muita ikivihreitä, ettei pihatarha ole tyhjän näköinen talvella. Viime kesänä ostimme kaksikin uutta havua, vasemmalla ylhäällä Kääpiöpalsamipihta, Abies balsamea,'Nana' ja oikealla Kääpiöserbiankuusi, Picea omorika, 'Nana'. Molemmat Karimaan perinnepuutarhasta Kokemäeltä. Vasemmalla alhaalla taas kuva marjakuusesta etupihallamme viime viikolta. Kuvasta ei näe, mutta marjakuusi on noin metrin korkuinen eli arvaatte varmaan, että noista pienistä ei näy tällä hetkellä mitään. Toivottavasti ne voivat hyvin lumipeitteen alla. Aiemmin olin sitä mieltä, etten halua leikattuja pensaita, mutta marjakuuset suorastaan vaativat leikkausta kasvaakseen tuuheiksi ja kauniin muotoisiksi. Kauniisti luonnostaan kasvavina meillä on etupihalla kartiovalkokuusia, Picea glauca 'Conica'   ja Tapion pöytä. Ne ovat hidaskasvuisia , mutta nyt noin kahdenkymmenen vuoden kasvun jälkeen kauniita. Tosin toinen kartiokuusi on peittämässä siilikuusen alleen, kokemattoman puutarhurin virhe. Mutta silti havut kannattaa istuttaa mahdollisimman pian pihaan, jos haluaa sitä näkyvyyttä.


Marjakuuset taitavat kasvaa missä vain, mutta katajapensaiden kanssa meillä on koko ajan ollut ongelmia. Jäljellä on enää yksi ja senkin neulaset ovat harventuneet. Kuvassa näkyy myös Douglas-kuusi, joka on kyllä upea, mutta jonka 'aikuiskokoa' emme kenties tule näkemään. Ihastuin näihin Mustilan arboretumissa, jossa niillä on ikää rapia 90 vuotta. Tontilla olleet kaksi metsäkuusta kaadatimme pari kesää sitten, (klik), ne olivat tuossa oikealla lähellä tontin rajaa.


Sisällä ilahduttaa Amaryllis, joka teki vielä kolmannen kukkavarren. En yleensä välitä ruukun koristeista, mutta nuo vihreät reunukset Amaryllis-ruukuissa kyllä ilahduttivat pimeään joulun aikaan kukkien lisäksi. Ikkunasta näkyy, että lumesta on jo puolet sulanut, lunta riitti noihin avokuistin ruukkuihinkin, mutta nyt ne ovat paljaina. Sadetta seuraillen t. HennaMar

perjantai 1. helmikuuta 2019

Vanhanaikaista

 
Ompelin Mademoisellelle mekon joustamattomasta kankaasta. Minulla on vielä tallessa Ottobren vanhempia lehtiä ja niissä on vielä tällaisia vähän monimutkaisempia ohjeita kudotuille kankaille. Kankaassa on seersucker-tyyppinen rakenne, joka tosin vähän joustaa.Mekon kaava on Anna numerosta 4/2010. Ohje on huomattavan seikkaperäinen. Hauskaa  tällainen ompelu oli vaihteeksi, kun yksityiskohdat asettuvat helposti. Etutaskuissa on kyllä jokin laskuvirhe ruuduissa, kun toinen on korkeampi.
 
Tällainen vanhanajan mekko ei varmaan niinkään erotu muista tulevalla käyttäjällään. Ranskalaisilla kielialueilla lasten vaatteet näyttävät olevan konservatiivisia. Kirkkaanväriset joustovaatteet ovat enemmän skandinaavinen juttu. Ainoastaan yksityiskohtia tuli tähän enemmän, nyt kun niitä tarvikkeita on paljon, niin täytyyhän niitä käyttää. Nappeja on kahdenlaisia, koska näin ne riittivät ja pitsi on anopin kauan sitten lakanaan virkkaama. Hihojen pitsit ja rypytyksen lisäsin kaavaan.
 
 
Värierot kuvissa aiheuttaaa talven valo, ulkona kangas näyttää punaisemmalta, vaikka on oranssi- valkoinen. Seuraavaksi on vuorossa vakosamettijakku tuosta kukkakankaasta, mutta sitten aion palata nykypäivään ja surauttaa leggingsit. Kankaat ovat Rauman Jättirätistä. Ompelimisiin t. HennaMar.

torstai 31. tammikuuta 2019

102 x kaksi lankarullaa.


 
Mies ideoi ja valmisti pyynnöstäni lankarullatelineen. Paikkoja on 102, osassa kaksikin rullaa päällekkäin. Nyt on helppo löytää tarvittavat värit. Suurin osa näistä on anopin varastoja. Osassa on vielä puinen rulla ja huomasin, että ompelukone ei oikein niele kaikkia. Eikä tässä vielä kaikki, muovilaatikoissa on vielä Lidlin lankavalikoimia niitäkin varmaan tämän verran. Eipä ainakaan lopu kesken 😉. t.HennaMar