tiistai 22. marraskuuta 2022

Etsintää



 


Käytiin Käsityömessuilla Tampereella tyttären ja tyttärentyttären kanssa. Olipa kiva pitkästä aika katsella kankaita ilman kuvaruutua. Huomasin, että joitakin toimittajia olin hylkinyt turhaan, koska kuvissa kankaat näyttävät hailakoilta tms. Katselimme myös muotinäytöksen suomalaisten valmistajien vaatteista ja niistä useimmista en ollut edes kuullut. Kankaiden toimittajia olen etsinyt käyttämällä hyväksi koottuja listoja ja nyt totesin, että vaatteiden etsinnässä tulisi tehdä samoin. Pelkällä tuoteryhmänimellä näyttää tulevan vain näitä isoja toimittajia. Mm. Maammekauppa.fi-sivustolla on lista suomalaisista vaatevalmistajista. Olen haeskellut välikausi-/talvitakkia ja todennut tarjonnan kovin kapeaksi, mutta se on ilmeisesti johtunut tavastani hakea.

Messuilta en ostanut juuri mitään: aluksi ei osaa, kun ei tiedä valikoimaa ja lopuksi ei enää jaksa. Mutta olihan se hienoa nähdä kaikkinainen käsitöiden kirjo mukavassa  seurassa. Meiltä oli jäädä osa halleista näkemättä, kun parissakin hallissa oli niin paljon nähtävää. Kankaitakaan ei tällä hetkellä ole hakusessa, kun joululahjat jo ompelin. Kuvan lasiputkihimmelinkin tein jo edeltävällä viikolla. Olisi kyllä jäänyt ilman ohjausta tekemättä. Messuilla syötiin riisipuuroa! 

Talvikylvöt tuli tehtyä ja hyvä niin, tänään on satanut lunta. Edellisistä kerroista oppineena, laitoin tunnuksiksi pelkän numeron ja tein erillisen listan. Ehkä nyt onnistuu tunnistuskin ensi kesänä, jos sieltä jotain itää. Osa siemenistä oli vanhoja, mutta aina voi kokeilla. t. HennaMar

keskiviikko 26. lokakuuta 2022

Talvi lähenee

 

Tänä syksynä ruskan värit olivat erityisen kirkkaat perennoja myöten. Etualalla perhoangervo. Nyt pihasta ovat toki värit jo lähteneet.



Neiti Toimelias kuvasi järjestelmäkameralla minulle siemenkotia niistä kasveista, joita aion laitta talvikylvöön. Kuvassa on perhoangervon  (Gillenia trifoliata) siemeniä, jotka näyttävät yhtä keveän haurailta kuin sen kukat. Näitä pitäisi olla helppo lisätä, saa nähdä.


Huomattavasti jämäkämpi on Pärskäjuuren kukinto. Nämä olen alunperinkin kasvattanut Mustilan siemenistä ja laitan niitä lisää, koska pidän niiden komeista lehdistä ja selkeästä rakenteesta. Mustilan mukaan tämä on tumma lajike (Veratrum nigrum), mutta en tiedä ovatko ne ehkä risteytymiä, koska kukinnot ovat eri värisiä eri kasveissa. Tänä vuonna vain yhdessä oli kukintoja, joten varaudun lisäämään.





Yllä olevista malvat ja unikot laitan suoraan kukkamaahan ja kruunukärhön sekä iiriksen lavaan, jotta näen tuleeko niistä mitään. Samoin aion laittaa aiemmin keräämäni kehäkukat suoraan maahan, kunhan ilma vielä kylmenee. Kärhön taimia olen löytänyt pihasta, mutta en ole varma, ovatko ne lähteneet emokasvin latvoista juurtumalla ja iiristä taas olemme jakaneet. Kiva kuitenkin kokeilla. Muitakin kerättyjä ja ostettuja siemeniä on odottamassa lavakylvöjä. Ruusupavun ajattelin kuitenkin kylvää sisälle vasta keväällä.
 Seuraavasta kevästä haaveillen t. HennaMar

maanantai 19. syyskuuta 2022

Kerroksia


 Vino pino kankaita. Mitäpä muutakaan sitä pakollisella ompelutauolla tekisi kuin tilaisi kankaita?! No nyt on sitten trikoot lastenlasten kaksiosaisiin yöpukuihin joulua varten (!) ja vielä pari ylimääräistä puuvillaa ensi kesään (?). Saumuri tuli kuntoon eikä siinä mitään pahempaa ollutkaan tapahtunut kuten pelkäsin. 


On ollut aikaa myös lueskella, kirjaston varaussysteemin kautta saa usein tilattua uusimpia kirjoja. Me halusimme kaiken on kirja 80-luvusta, otsikko on minusta vähän outo. Totta on, että myös meidän elintaso nousi huimasti noina vuosina, mutta tunne oli pikemminkin hämmästyneen onnellinen kaikista uusista asioista. Elimme noina vuosina perheen 'markkinavuosia'. Termin lainasin Pekka Saurin uusimmasta kirjasta, koska se hyvin kuvaa muutosvauhtia. Siirryimme opiskelun jälkeen työmarkkinoille, asuntomarkkinoille, kulutustavaramarkkinoille ja myös matkustelusta ulkomaille tuli kesäloman vakiokuvio. Kirjan alussa on vuosilista eri vuosien tapahtumista. Niin tuttuja kuten aiheittain jaotetut kuvauksetkin, että välillä kirjaa lukeissa mietti, että miksi itsestään selvyyksistä kirjoitetaan. Vähän niin kuin lukisi omaelämäkerran taustoja. Ainoa meille vieraaksi jäänyt oli citykulttuurin nousu. Valitsimme toisin eli asuimme pienellä paikkakunnalla, jossa ainoat markkinat olivat torilla lauantaisin. Sieltä ostimme lasten kanssa arpoja ;-). Kirjalle miinusta huonosta grafiikasta, vaaleanruskea fontti ei todellakaan ole mukavaa luettavaa täydentävissä teksteissä.


Puutarhan ruska on tänä vuonna erityisen upea. Monesti kasvit kaatuvat ja lakastuvat huomaamattomasti, mutta tänä vuonna perennat ovat pysyneet ylväästi pystyssä lehtivihreää kerätessään ja pihaan muodostuu värikerroksia. Kuvan leimukukka tosin vasta kukkii. Tämä on taas niitä yllätyksiä. Olen joskus ostanut lohenvärisiski kuvattuja syysleimuja, jotka olivatkin aniliininpunaisia ja myöhemmin ostin valkoisia. Oisko tuo nyt sitten risteytymä vai lieneekö osa valkosista vihdoin kukkiessaan sekavärisiä. Näiden paikkaa on siirretty niin monesti, etten osaa sanoa. t. HennaMar


keskiviikko 31. elokuuta 2022

Kesäuusintoja


Ompelin Eurokankaan alennussilkistä paidan Ottobren kaavalla, jolla olen aikaisemmin tehnyt molemmille tyttärentyttärille viskoosipaidan. Kangas on silkkisekoite, saa nähdä, miten kestää pesuja. Tällä kertaa kankaan esipesukin unohtui. Kangas on ohut ja läpikuultava ja tarkoitus oli ommella siihen alustoppi, mutta tein juuri sen, mistä kaikki ohjekirjat varoittavat eli ompelin saumurilla vahongossa leikkuuterä ylhäällä. Tai siis yritin, neula katkesi ja kone piti pahaa ääntä. Saa nähdä saavatko sen vielä huollossa korjattua.


Silkkipaidan ompelinkin sitten ompelukoneella ja peittarilla. Onneksi olin jo ehtinyt aiemmin saumuroida10-vuotiaalle paidan. Tästä raporttikankaasta olin jo pari vuotta sitten ommellut t-paidan ja nyt tein muutamaa numeroa suuremman loppupalasta, johon yhdistin yksiväristä trikoota. Yksivärisen ja kuviokankaan yhteen valinta on hankalaa, koska ne kaikki ovat vähän erilaisia.  Tämä musta trikoo oli ainakin samalta valmistajalta kuin tuo raportti ja tuntukin oli hyvin samanlainen.


Puutarhassa meni kesäkukille aiottu penkki uusiksi, koska paikka osoittautui liian varjoisaksi niinkuin etukäteen vähän arvelin. Tänä vuonna pihassa kukki yksi ainoa sormustinkukka ja siirsin tähän yhden rivin ruusukkeita toivossa, että ensi vuonna niitä taas on runsaasti. Tulikellukat ovat talvikylvöstä samoin kuin orvokkikin, joka yllättäen oli itänyt ja tuli muutama kukkakin. Olin saanut pussin lahjaksi ja koska meillä ei ole esikasvatuspaikka laitoin sen lavaan muiden talveksi kylvettyjen kanssa. Tuo etummainen rivi onkin sitten arvoitus, olin (jälleen) merkinnyt nuo siemenkylvöt niin huonosti, etten ole varma, mikä tämä on. Oletan, että Ranskan tulikukka. Näitä taimia tuli paljon ja laitoin niitä jo aiemmin toiseen paikkaan. Jos nämä ovat sitä, mitä luulen, niistä tulee oiva lisä meidän 'vaeltajakukkasiin' eli kaksivuotisiin ja itse siementäviin.

Kohta on aika taas miettiä talvikylvöjä. Sipulikukkia en tänä vuonna laita, koska niitä pieniä on jo runsaasti enkä laita ainakaan tulppaaneja, jotka ensimmäisen kerran houkuttelivat pihaamme peuroja. Syysterveisin t. HennaMar

maanantai 1. elokuuta 2022

Uusiotulokkaita


 Tämä keltakannusruoho on tullut sekasiemenpussissa, jonka muutama vuosi sitten ostin Brysselistä supermarketista. Siemenpussissa oli kesäkukkia ja tuloksena olikin tiheästi kukkiva maapala koivun kannon juuressa. Tuossa pusssissa oli mukana keltakannusruohoa, joka sitten on siementänyt kiven koloihin kannon kohdalla. Keltakannusruoho ((Linaria vulgaris) kuuluu uusiin tulokaslajeihin, joiden tuloaika Suomeen lienee tapahtunut 200-400 vuotta sitten. Toisaalta joissakin artikkeleissa se katsotaan ihan luonnonkasviksi eli tämä laji tuskin aiheuttaa vieraslajiongelmaa.


Paljon uusia lajeja lienee saapunut laivojen mukana ja myöhemmin niitä on tuotu paljonkin, kun puutarhaharrastus vahvistui meilläkin. Laivapaidan nuorimmalle lapsenlapselle oli tarkoitus valmistua ennen heidän lomamatkaansa, mutta kesäflunssa vei puhtia ompelusta. Kangas on viskoosi Eurokankaan positomyynnistä ja jälleen kerran petyin, viskoosi on vähän turhan ohut ja löysä tarkkaan ompeluun. Toisaalta oli kiva koostaa palapelinomaisesti vähän monimutkaisempi työ.

Myös tämä unikko (tulppaaniunikko?) on jäänne tuosta sekapussista. Mukana oli myös ihan tuttuja kesäkukkia kuten ruiskaunokkia ja kissankelloja, joita edellen kasvaa tuon paikan kohdalla. Ovatko tuotuja vai ihan tästä läheltä levinneitä, vaikea sanoa.

Myös preeriaangervo (Filipendula rubra) taitaa olla noita tahallaan tuotuja puutarhakaseveja. Tänä vuonna ne ovat korkeampia kuin koskaan ja ovat pysyneet pystyssä, koska ne kasvavat akileijojen ja vuorikaunokin kanssa yhdessä. Tuo hamekankaan 'vieraslaji' taitaa kuulua sarjaan ei-sitä-koskaan-ollutkaan. Yksisarviset ja sateenkaaret kuuluvat edelleen Mademoisellen mieliaiheisiin. Kankaan hän valitsi itse. Käsityöpuuvilla on vähän painavaa, joten en tehnyt hameesta ihan nilkkapituista, mutta ainakin röyhelöosa on muhkea. Olipa kiva saada pitkästä aikaa valmista aikaiseksi ja kankaitakin on odottamassa seuraavaa inspiraatiota. t. HennaMar

torstai 23. kesäkuuta 2022

Vierailulla Saksassa

 

Vierailtiin ensimmäistä kertaa tyttären kodissa Saksassa. Mentiin lentäen, vaikka olemme sitä viime vuosina yrittäneet välttää. Kokemus oli se sama, lentomatka ei ole mukava, tulee tunne, että on paketti, jota lievästi vastentahtoisesti kuskataan paikasta toiseen. Pikkukentältä lähtemällä vältimme Vantaan jonotuksen, mutta olipa sitä jonoa riittävästi Frankfurtissa. Jatkossa toivon mukaan taas siis maata pitkin.

Syntymäpäivälahjaksi Mademoisellelle ompelin paidan ja pitkän puolihameen, jonka kyllä olisi voinut tehdä pitemmäksikin (kasvua, kasvua). Yhdistelin joustavaa ja joustamatonta,  saa nähdä toimiiko käytännössä. Hameen ompelin yhdistäen eri kaavoja. Tummempi kangas on Nappinjasta. Paitakankaat tilasin aiemmin, enkä ole ihan varma, oliko toimittaja Fabriking. Halusin tuohon voikukkapaitaan vähän ilmavammat hihat ja tilasin Puuhakaspajan  (toimittaja Mereen ) erillisenä saatavan hihakaavapaketin, josta löytyy monta eri mallia peruspaitaan liitettäväksi. Näitä tulee varmasti käytettyä, kun erilaiset puhvihihat ovat taas muodissa.


Varsinaiset puutarhavierailut jäivät tekemättä, sillä helleaalto osui juuri tuonne, mutta olipa tyttären ruukkuistutuksissa paljon katsottavaa. Lämpötila huiteli päivisin jopa 36:n tienoilla ja illatkaan eivät oikein tuoneet helpotusta. Onneksi tyttären perheen asunnolla ja hotellissa oli kummassakin kunnon ilmastointi. Parina aamupäivänä kävimme sentään pikkukaupungin keskustassa ja tietenkin myös kangaskaupassa, josta Mademoiselle sai valita kankaan. Yhdessäolo pitkästä aikaa oli toki mukavaa ja juteltavaa riitti. Juhannukseksi on Suomeenkin luvattu helteitä, mutta toivottavasti pohjoismaalaisittain. T.HennaMar

torstai 26. toukokuuta 2022

Ompelua kaavoista

 

Ompelin itselleni Burdan kaavalla 6187 kevyen kesäpaidan tai niin oli tarkoitus. Tilasin kankaan Kangastukulta Hyvinkäältä ja siinä kävi niin, että tilaamani ohuehko salmiakkikuvioinen puuvillakangas olikin loppunut ja he lähettivät kohteliaasti viestin, että voiko korvata jollain. Vastasin, että ruutukangas käy ja korvauskangas onkin periaatteesa ihan kiva, mutta tähän kaavaan vähän liian paksu ja jäykkä. Ompelin kuitenkin ja lisäsin hihoihin anopin virkkaamat pitsit. Nuo jättisuuret hihat näyttävät edelleen minun silmiini oudolta, vaikka niitä nyt suositaan. Kaava oli hyvä ja helppo ommeltava kuten Burdan kaavat lähes aina. Joustamattomien ompeluun valitsen usein valmiskaavan, koska niissä mitoitus on tarkempaa. Toimittajana oli Fagert, josta yleensä kaavat tilaan. Hyvinkään liikkeeseen päädyin, kun luin jostain, että heillä on hyvä valikoima joustamattomia ja niin olikin.
Myös tyttären mekko valmistui vihdoin. Olen jokusen vaatteen ommellut Named-kaavoilla ja minusta ne eivät ole hyviä. Mitoitus on outo ja tarkoitettu kai yli 180 cm mannekiineille? Onneksi tytär kävi sovittamassa täällä ja koko perhe oli mukana. Kankaan tyttäreni valitsi paikallisesta Eurokankaasta, se on pellavaviskoosia, jota on hyvä ommella ja joka ei kauheasti edes rypisty. Väri on tuollainen vihreähkö eli vaihtuu valossa. Tämän tyyppisiä värejä on nyt paljon pihatarhassa, kun  lehdet puhkeavat. Varsinkin puiden lehdet tulevat mitä erilaisimmissa vihreän sävyissä. Meillä päin oli muutama lämmin päivä ja se teki ihmeitä pihalle kuten joka kevät ja puutarhurin tapaan nyt sitten kaivataan vettä, kun saatiin aurinkoa. t. HennaMar