tiistai 11. kesäkuuta 2024

Puutarhamatkalla, kolme kuvaa

 

Kävelyllä Mariestadissa. Kaupunki muistutti meidän mielestä Raumaa, katujen nimetkin olivat pitkälti samoja.


Kurkistelua pihoihin. Näkemissämme puutarhoissa parasta oli, että joka puolelta löytyi uutta katsottavaa. Kasveja oli joka korkeudelle, erityisesti jäi mieleen pienten puiden käyttö toisten kasvien alla. Kuva on pionipuutarhasta (matka oli Pionistiyhdistyksen tilaama), ja täälläkin oli käytetty paljon erilaisia kasvja rytmittämään kokonaiskuvaa. Kävimme myös parissa taimitarhassa ja kyllä kateudella katsoi sitä valtavaa lajien määrää erityisesti puuvartisissa kasveissa.  Varsinkin havuissa oli lajikkeita, joita en ole ennen nähnyt. Kuljetusongelmista johtuen toin omaan pihatarhaan vain yhden perennan: valkoinen malvalajike uudeksi vaeltajakasviksi. Toki toin myös uusia siemeniä.


Kultasadepuu Tukholman lähellä. Kultasadetta oli tuolla omakotialueella joka puolella niin paljon, että onkohan siitä tulossa haitallinen vieraslaji eteläisessä Ruotsissa ? Meillä oli onnea sään kanssa, vain kerran osui hetkeksi sadepilvi kohdallemme, vaikka jatkuvasti oli kuuroja siellä täällä. Kotipihalla oili jo aika poistaa lemmikit, nyt ovat kukintavuorossa akileijat, illakot ja ailakit. t. HennaMar


keskiviikko 29. toukokuuta 2024

Toukokuun kolme

 

Taimikasvatus kasvivalolla sisällä ei oikein onnistunut. Aloitin liian varhain ja taimet rönsistyivät varsinkin kesäkukat. Siirsin taimet ulos ruukkuihin ennen toukokuun puolta väliä. Silloin yksi vähän aneeminen auringonkukka sentään kukki, tomaatit ja leijonankidat odottavat ulkona komistumistaan.


Kaavojen tuunausta. Ompelin itselleni vielä yhden paitapuseron. Tähän(kään) kaavaan en ollut oikein tyytyväinen. Puolihameen kaavalla olen jo tehnyt niin monta hametta, että sen ompeleminen on helppoa. Kaava on vähitellen muokkautunut Ottobren kaavasta ynnä aiempia tekeleitä mittaillen. Tein mustasta farkkukankaasta, koska farkku on vain käytössä ylivoimainen ja useimmiten päällä.


Talvikylvöön ensi syksylle toin nämä siemenet vierailulta esikoistyttären luona Saksassa. Viime vuoden talvikylvöt nimittäin onnistuivat yli odotusten. Kylvin siemenet tällä kertaa kasvilavaan, koska hyötykasvien kasvattajaksi minusta ei taida olla. Tulokset alla ja linkki postaukseen tässä.
  • Palava rakkaus satoja taimia
  • Ritarinkannus kymmeniä taimia
  • Ranskan tulikukka kymmeniä
  • Ranskan tulikukka kymmeniä
  • Kyläkurjenpolvi yksi
  • Perhoangervo 0 (Taas!)
Pärskäjuuresta en ole varma, koska pienet taimet näyttävät vähän oudoilta, täytyy odotella vielä ja varmistua lajikkeesta. Palavan rakkauden ja ritarinkannuksen taimia siirtelin jo ruukkuihin, samoin sen yhden ainokaisen kyläkurjenpolven. Koska siemenet olivat itse ja tyttären keräämiä kylvin  niitä aivan liikaa, kun en luottanut itämiseen. Osan taimista olen jo repinyt kompostiin ja nyt odotan ja katson, kasvavatko siirretyt vai siirränkö vielä lisää. Kesäkukkien siemenet ulos on vielä kylvämättä, kun yleensä olen aloittanut kesäkuun alussa.
Lisää puutarhaintoa lähden hakemaan puutarhamatkalta Ruotsiin. T. HennaMar

sunnuntai 21. huhtikuuta 2024

Kesähatut

 

Ompelin kesää varten nyt huhtikuussa lierihatut. Ihoni on arka auringolle ja pidän kesälomilla yleensä hattua. Olkihatut ovat kivoja, mutta ne murtuvat ja hajoavat helposti eikä niitä voi pakata. Viime kesän puutarhamatkalle ostin viime hetkellä kalastajahatun, mutta nyt päätin satsata lierihattuihin hyvissä ajoin. 


Nyt on sitten, mistä valita. Ompelin tuohon ylempänä olevaan jopa ripustuslenki, josta sen saa naulaan bussissa.  On varmaan nostalgian huippu, kun ompelee 70-luvun hippihattukaavalla hatun Nostalgia-nimisestä kankaasta (Nanso). Kaava löytyi Kodin kuvalehden sivulta, jossa oli uusintapainos vanhasta Käsityökerhon kaavasta. Pidin tästä 5-osaisuudesta ja kaava vaikutti sopivalta ja olikin hyvä lähes selliasenaan. Tuo sininen kangas, jonka valitsin Eurokankaasta osoittautui kuitenkin vähän liian jäykäksi, varsinkin kun valitsin tavallista jämäkämmän tukikankaan. Niinpä ompelin samantien  toisen punasävyisen ohuemmasta puuvillapalasta. Olen joskus tilannut, muistaakseni Prymiltä,  pari  puuvillakangaspalaa, jotka ovat jääneet käyttämättä. Toisen kuviona oli pieniä pupuja eli olin kai aikonut niistä lastenlapsille. Nyt tein pupukankaasta vuorin kumpaankin hattuun. 

Kuten kuvista näkyy saatiin takatalven lunta ja ruukkuja ei voi vielä ottaa käyttöön. Sisällä esikasvatettuja ehdin jo vähän karaistakin ulkona, mutta nyt täytyy taas jäädä odottamaan. t. HennaMar


keskiviikko 10. huhtikuuta 2024

Huhtikuun hoot

 

Huhtikuu alkoi todella hyytävässä kelissä. Tämä kuva on 5. päivä otettu,jolloin puhalsi hyytävä viima ja luntakin saatiin lisää. Onneksi sää vaihtui keikkuen nopeasti lämpimämpään suuntaan.


Minä ompelinkin jo vaatteita hellesäihin. Itselleni brodyyripaidan, josta nyt ei ole kuvaa ja mademoisellelle helleoranssin liivihameen, kissapaidan ja kukkapannan. Hameen kaavan otin vanhasta Sömnadsmagasin-lehdestä, paitakaava on Ottobren ja hiuspanta ommeltu jämäpaloista. Piha näyttää tässä kuvassa paljaalta, mutta vielä siinä pitkään oli jääkokkareita. Mies aloittikin jo pihan raivausta, siinä on näin keväisin iso homma pelkästään perennamaiden siivoamisessa.

Hihamysteeri ja sen ratkaisu taas. Ompelin vuoratun verkkatakin ja jälleen kerran juutuin kohtaan, jossa hiha ja vuori ynnä resori yhdistetään niin, että saumat jäävät hihan sisään. Jotenkin nuo kääntöhommat nyrjäyttää ajatukseni. Onneksi on Tosimummon blogit (klik). Ihan en nimittäin onnistunut kangasvalinnassa, vaikka sain sen ostaa messuilta. Luulin ostaneeni puuvillakangasta huppariin, mutta kotona huomasinkin, että collegekangas on polyesteriä ja niinpä päädyin takin ompeluun. Tuolla takana oranssin hameen vieressä näkyy häivähdys omasta keltaisesta paidastakin. Nyt sitten vain odotetaan helteitä, Saksassa niitä on jo ollutkin, mutta eivät ihan meille yltäneet. t. HennaMar

torstai 28. maaliskuuta 2024

Lisää mmmaaliskuuta

 

Mullan kutsu. Tämän vuoden viljeltäviä esikasvatuksessa. Muutoin hyvin nousseet, muta jostain syystä kanariankrassai ei itänyt ollenkaan, vaan siemenet homehtuivat. Olikohan syynä sammalnappien käyttö, vaikka muuten ne ovat osottautuneet toimiviksi.

Muinaispuvun rakentelusta hautalöytöjen avulla  mielenkiintoinen kirja. Käsityön taito ja kärsivällisyys ovat olleet arvossaan. Kirjan mukaan pelkästään noiden otsanauhojen peukalointi vei kokeneelta tekijältä projektissa viikon.

Tämä on kai sitten se musta aukko. Yritin nimittäin kuvat mustavariksia, jotka ovat palanneet metelöimään pesäpuille. Ilmassa pyöri kaksi suurta joukkoa, jotka kaikkia katosivat, kun kaivoin kännykkäkamern esiin.Muitakin muuttolintuja on jo saapumaassa, on siis kevät! t.HennaMar

tiistai 26. maaliskuuta 2024

Maaliskuun mmm


 Maanantaiaamu Turun torilla. Käytiin taas yhden yön matka sukuloimassa. Näkymä hotellista aamulla. Matka oli kyllä vähällä peruuntua hurjan lumimyräkän takia, mutta onneksi sade lakkasi lähtöaikaamme mennessä,


Messukankaita. Käytiin samalla Turun käsityömessuilla. Messut olivat huomattavasti suppeammat kuin Tampereen, mutta toisaalta ihan sopivan kokoiset parin tunnin kierrokselle. Kankaat ovat Mademoisellelle ja tämän pikkuveljelle. Yllättävän paljon oli kangasedustajia liikkeellä kokonaisuuteen nähden. Talven harmauteen on aina kiva saada värikästä katsottavaa.


Muutos. Jatkoin tyttären tuomaa kimppua siirtämällä sen vielä kertaalleen pienempään malajakkoon. Ilahduttavia värejä näissäkin. Olen myös kylvänyt siemeniä kesää varten, mutta pelkään, että liian aikaisin. Toivottavasti taimet jaksavat sinnitellä oikeaan kevääseen asti. Tänään paistaa aurinko, alkaa taas kohta pihaelämäkin. t. HennaMar

maanantai 4. maaliskuuta 2024

Kuusi kuvaa kesästä

 

Jatkuva harmaus väsyttää ja päätinkin vaihteeksi tehdä postauksen aiheesta, joka kiertää tuolla blogien puutarhapuolella eli kuusi kuvaa viime kesältä.  Kesän värjeä kaivataan taas. Teimme varaslähdön viime kesään vierailemalla tyttären luon Saksassa, josta ensimmäinen kuva on. 

Kauniita katsottavia riitti Virossakin, jossa kävin kesäkuussa toisen tyttäreni kanssa puutarhamatkalla. Nämä komeat kuunliljat kasvoivat maalais-/ metsäpuutarhan ojan reunalla. Kuunliljoja näki kyllä muuallakin runsaasti. 

Tämä kuva on jo sitten omasta pihasta. Vanha, aika kärsineen näköinen koristeomenapuu ilahduttaa edelleen valtavalla kukinnalla joka vuosi. Sininen ja valkoinen.


Viime kesän ilonaihe oli preeriangervojen ihana kukinta. Nämä ovat olleet pihatarhassa vuosikymmeniä, hengissä, mutta aika surkeina. Nyt jostain syystä osui niillekin oikeanlainen kesäsää.

 Meren ja taivaan sinisyyttä Kylmäpihlajassa, jossa vierailimme tuttavien kanssa.

Pihassa ilahduttivat myös itse kasvatetut ritarinkannukset. Taustalla töyhtöangervon röyhyt. Tuntuipa hyvältä selailla viime kesän kukkakuvia. 

t. HennaMar