torstai 18. heinäkuuta 2024
Heinäkuun kolme Harmaata
Ohotanmarunan Hopeiset lehdet ovat asettuneet hyvin uuteen kukkamaahan.
Lisää Hopeanharmaata on käenkukissa ja nukkapähkämöissä. Hopeapensas on vielä etsinnässä. t. HennaMar
tiistai 2. heinäkuuta 2024
Uutta kukkamaata
Puutarhamatkalla juttelimme tyttären kanssa, miten risteilevät polut toivat mielenkiintoa useissa näkemissämme pihoissa. Samaan aikaan mies oli katsellut jälleen kerran parvekkeelta kulunutta keskinurmikkoa omassa pihassamme. ja niinhän siinä sitten kävi, että päätimme luopua entisestä 'pelialueesta' keskellä pihaa.
Pihaan muotoutui pitkänomainen maa, jossa tässä kuvassa oikeaan reunaan on jo istutettu punakoivu (Betula pubescens f. rubra) ja neljä jaloangervoa. Punaisia koivuja näimme puutarhamatkalla ja kun sitten ilmeni, että tuo versio on Oulusta löytynyt mutaatio, halusin sellaisen uuteen maahan. Punainen lehdistö rikkonee melko tasaisen vihreätä taustaa ajan kanssa. Lisäksi halusimme vielä jotain hopean väristä. Etupihallamme on kolme Ohotan marunaa (Artemisia schmidtiana), jotka muodostavt kauniit pöyheät kasvustot. Niitä siis. Lähimmät löytyivät Rauman läheltä Vuorelan puutarhalta. Tämä olikin onnekas sattuma, koska pitkään käyttämämme Karimaan puutarha Kokemäellä on myyty ja toiminta loppunut(?). Nyt löytyi upea taimitarha, jossa on todella paljon perennoja yms. Matka on pitkähkö, mutta ei paljon pitempi kuin Kokemäelle.
Kuvassa viime vuonna uusittu hiekkalaatikon kukkamaa, johon löysin Vuorelasta kivan lisän: hiekkamaruna (Artemisia stelleriana ), joka viihtynee hiekkaisessa maassa. Nuo laukat olivat yllätys,koska en ollenkaan keväällä muistanut niitä laittaneeni. Hiekkamaruna kasvaa melko korkeaksi peittämään sopivasti laukkojen kellastuvat lehdet. Taimi odottaa vielä ruukussa syysistutusta.
Myöhemmin haimme vielä maahan muutaman kiven jakamaan alueen ja helpottamaan ylläpitoa. Mies teki myös matalan aidan polun viereen tukemaan harson alla kasvavaa unikkopeltoa!!! Tämä on varjoisen pihamme aurinkoisin paikka ja yritän siihen kasvattaa kesäkukkamaan. Muilta osin istutukset ovat vielä mietinnässä. Hopeapensas oli mielessä, mutta sallaista en ole löytänyt. Täytyy nyt miettiä rauhassa. t. HennaMar
tiistai 11. kesäkuuta 2024
Puutarhamatkalla, kolme kuvaa
Kävelyllä Mariestadissa. Kaupunki muistutti meidän mielestä Raumaa, katujen nimetkin olivat pitkälti samoja.
Kurkistelua pihoihin. Näkemissämme puutarhoissa parasta oli, että joka puolelta löytyi uutta katsottavaa. Kasveja oli joka korkeudelle, erityisesti jäi mieleen pienten puiden käyttö toisten kasvien alla. Kuva on pionipuutarhasta (matka oli Pionistiyhdistyksen tilaama), ja täälläkin oli käytetty paljon erilaisia kasvja rytmittämään kokonaiskuvaa. Kävimme myös parissa taimitarhassa ja kyllä kateudella katsoi sitä valtavaa lajien määrää erityisesti puuvartisissa kasveissa. Varsinkin havuissa oli lajikkeita, joita en ole ennen nähnyt. Kuljetusongelmista johtuen toin omaan pihatarhaan vain yhden perennan: valkoinen malvalajike uudeksi vaeltajakasviksi. Toki toin myös uusia siemeniä.
keskiviikko 29. toukokuuta 2024
Toukokuun kolme
Taimikasvatus kasvivalolla sisällä ei oikein onnistunut. Aloitin liian varhain ja taimet rönsistyivät varsinkin kesäkukat. Siirsin taimet ulos ruukkuihin ennen toukokuun puolta väliä. Silloin yksi vähän aneeminen auringonkukka sentään kukki, tomaatit ja leijonankidat odottavat ulkona komistumistaan.
Kaavojen tuunausta. Ompelin itselleni vielä yhden paitapuseron. Tähän(kään) kaavaan en ollut oikein tyytyväinen. Puolihameen kaavalla olen jo tehnyt niin monta hametta, että sen ompeleminen on helppoa. Kaava on vähitellen muokkautunut Ottobren kaavasta ynnä aiempia tekeleitä mittaillen. Tein mustasta farkkukankaasta, koska farkku on vain käytössä ylivoimainen ja useimmiten päällä.
- Palava rakkaus satoja taimia
- Ritarinkannus kymmeniä taimia
- Ranskan tulikukka kymmeniä
- Ranskan tulikukka kymmeniä
- Kyläkurjenpolvi yksi
- Perhoangervo 0 (Taas!)
sunnuntai 21. huhtikuuta 2024
Kesähatut
Ompelin kesää varten nyt huhtikuussa lierihatut. Ihoni on arka auringolle ja pidän kesälomilla yleensä hattua. Olkihatut ovat kivoja, mutta ne murtuvat ja hajoavat helposti eikä niitä voi pakata. Viime kesän puutarhamatkalle ostin viime hetkellä kalastajahatun, mutta nyt päätin satsata lierihattuihin hyvissä ajoin.
Nyt on sitten, mistä valita. Ompelin tuohon ylempänä olevaan jopa ripustuslenki, josta sen saa naulaan bussissa. On varmaan nostalgian huippu, kun ompelee 70-luvun hippihattukaavalla hatun Nostalgia-nimisestä kankaasta (Nanso). Kaava löytyi Kodin kuvalehden sivulta, jossa oli uusintapainos vanhasta Käsityökerhon kaavasta. Pidin tästä 5-osaisuudesta ja kaava vaikutti sopivalta ja olikin hyvä lähes selliasenaan. Tuo sininen kangas, jonka valitsin Eurokankaasta osoittautui kuitenkin vähän liian jäykäksi, varsinkin kun valitsin tavallista jämäkämmän tukikankaan. Niinpä ompelin samantien toisen punasävyisen ohuemmasta puuvillapalasta. Olen joskus tilannut, muistaakseni Prymiltä, pari puuvillakangaspalaa, jotka ovat jääneet käyttämättä. Toisen kuviona oli pieniä pupuja eli olin kai aikonut niistä lastenlapsille. Nyt tein pupukankaasta vuorin kumpaankin hattuun.
Kuten kuvista näkyy saatiin takatalven lunta ja ruukkuja ei voi vielä ottaa käyttöön. Sisällä esikasvatettuja ehdin jo vähän karaistakin ulkona, mutta nyt täytyy taas jäädä odottamaan. t. HennaMar
keskiviikko 10. huhtikuuta 2024
Huhtikuun hoot
Huhtikuu alkoi todella hyytävässä kelissä. Tämä kuva on 5. päivä otettu,jolloin puhalsi hyytävä viima ja luntakin saatiin lisää. Onneksi sää vaihtui keikkuen nopeasti lämpimämpään suuntaan.
Minä ompelinkin jo vaatteita hellesäihin. Itselleni brodyyripaidan, josta nyt ei ole kuvaa ja mademoisellelle helleoranssin liivihameen, kissapaidan ja kukkapannan. Hameen kaavan otin vanhasta Sömnadsmagasin-lehdestä, paitakaava on Ottobren ja hiuspanta ommeltu jämäpaloista. Piha näyttää tässä kuvassa paljaalta, mutta vielä siinä pitkään oli jääkokkareita. Mies aloittikin jo pihan raivausta, siinä on näin keväisin iso homma pelkästään perennamaiden siivoamisessa.Hihamysteeri ja sen ratkaisu taas. Ompelin vuoratun verkkatakin ja jälleen kerran juutuin kohtaan, jossa hiha ja vuori ynnä resori yhdistetään niin, että saumat jäävät hihan sisään. Jotenkin nuo kääntöhommat nyrjäyttää ajatukseni. Onneksi on Tosimummon blogit (klik). Ihan en nimittäin onnistunut kangasvalinnassa, vaikka sain sen ostaa messuilta. Luulin ostaneeni puuvillakangasta huppariin, mutta kotona huomasinkin, että collegekangas on polyesteriä ja niinpä päädyin takin ompeluun. Tuolla takana oranssin hameen vieressä näkyy häivähdys omasta keltaisesta paidastakin. Nyt sitten vain odotetaan helteitä, Saksassa niitä on jo ollutkin, mutta eivät ihan meille yltäneet. t. HennaMar
torstai 28. maaliskuuta 2024
Lisää mmmaaliskuuta
Mullan kutsu. Tämän vuoden viljeltäviä esikasvatuksessa. Muutoin hyvin nousseet, muta jostain syystä kanariankrassai ei itänyt ollenkaan, vaan siemenet homehtuivat. Olikohan syynä sammalnappien käyttö, vaikka muuten ne ovat osottautuneet toimiviksi.Muinaispuvun rakentelusta hautalöytöjen avulla mielenkiintoinen kirja. Käsityön taito ja kärsivällisyys ovat olleet arvossaan. Kirjan mukaan pelkästään noiden otsanauhojen peukalointi vei kokeneelta tekijältä projektissa viikon.Tämä on kai sitten se musta aukko. Yritin nimittäin kuvat mustavariksia, jotka ovat palanneet metelöimään pesäpuille. Ilmassa pyöri kaksi suurta joukkoa, jotka kaikkia katosivat, kun kaivoin kännykkäkamern esiin.Muitakin muuttolintuja on jo saapumaassa, on siis kevät! t.HennaMar
tiistai 26. maaliskuuta 2024
Maaliskuun mmm
Maanantaiaamu Turun torilla. Käytiin taas yhden yön matka sukuloimassa. Näkymä hotellista aamulla. Matka oli kyllä vähällä peruuntua hurjan lumimyräkän takia, mutta onneksi sade lakkasi lähtöaikaamme mennessä,
Messukankaita. Käytiin samalla Turun käsityömessuilla. Messut olivat huomattavasti suppeammat kuin Tampereen, mutta toisaalta ihan sopivan kokoiset parin tunnin kierrokselle. Kankaat ovat Mademoisellelle ja tämän pikkuveljelle. Yllättävän paljon oli kangasedustajia liikkeellä kokonaisuuteen nähden. Talven harmauteen on aina kiva saada värikästä katsottavaa.
Muutos. Jatkoin tyttären tuomaa kimppua siirtämällä sen vielä kertaalleen pienempään malajakkoon. Ilahduttavia värejä näissäkin. Olen myös kylvänyt siemeniä kesää varten, mutta pelkään, että liian aikaisin. Toivottavasti taimet jaksavat sinnitellä oikeaan kevääseen asti. Tänään paistaa aurinko, alkaa taas kohta pihaelämäkin. t. HennaMar
maanantai 4. maaliskuuta 2024
Kuusi kuvaa kesästä
Jatkuva harmaus väsyttää ja päätinkin vaihteeksi tehdä postauksen aiheesta, joka kiertää tuolla blogien puutarhapuolella eli kuusi kuvaa viime kesältä. Kesän värjeä kaivataan taas. Teimme varaslähdön viime kesään vierailemalla tyttären luon Saksassa, josta ensimmäinen kuva on.
Kauniita katsottavia riitti Virossakin, jossa kävin kesäkuussa toisen tyttäreni kanssa puutarhamatkalla. Nämä komeat kuunliljat kasvoivat maalais-/ metsäpuutarhan ojan reunalla. Kuunliljoja näki kyllä muuallakin runsaasti.
Tämä kuva on jo sitten omasta pihasta. Vanha, aika kärsineen näköinen koristeomenapuu ilahduttaa edelleen valtavalla kukinnalla joka vuosi. Sininen ja valkoinen.Viime kesän ilonaihe oli preeriangervojen ihana kukinta. Nämä ovat olleet pihatarhassa vuosikymmeniä, hengissä, mutta aika surkeina. Nyt jostain syystä osui niillekin oikeanlainen kesäsää.
Meren ja taivaan sinisyyttä Kylmäpihlajassa, jossa vierailimme tuttavien kanssa.
Pihassa ilahduttivat myös itse kasvatetut ritarinkannukset. Taustalla töyhtöangervon röyhyt. Tuntuipa hyvältä selailla viime kesän kukkakuvia.
t. HennaMar
sunnuntai 18. helmikuuta 2024
Helmikuun hetket
Heijastuksia. Helmikuussa valon etenemistä voi seurata kirjahyllyyn osuvista heijastuksista. Olohuoneemmme ikkunan yläpuolella on parveke, joten valo tulee sisään asti vain hyvin matalalta. Tammi- helmikuun vaihteesta alkaen auringon valo osuu yhä kauemmas sisäpuolelle. Tähän aikaan alkaa pikku hiljaa uskoa, että talvi sentään väistyy.
Hiillos. Vaikka nyt on vaihteeksi melko lämmintä, niin helmikuun alussa oli vielä tiukkoja pakkasia ja takan lämmittäminen tarpeen. Aika erikoinen talvi on ollut lunta on tullut ja mennyt valtavia määriä. Luulen, että alin kerros pihallakin on jäätä. Saa nähdä, miten puutarhan kasvit toipuvat keväällä.
Hortensia-kangas. Syksyllä Tukholmasta ostamani batiikkipalakangas muuntui vihdoin paidaksi itselle. Tämä onkin lähinnä kesäpaita 3/4-osahihoin. Kaava jälleen Ottobren kaavoja mukaillen. Vielä on toinen kesäpaitakangas aloittamista vailla. Onneksi nyt jo valoakin riittää. t. HennaMar
torstai 25. tammikuuta 2024
Tammikuussa tehtyjä
Pikkuveljelle tein T-paidan, tällä kertaa pitkähihaisena hauskan eläväkuvioisesta kankaasta, jonka ostopaikkaa en enää muista. Kaava on Ottobren peruspaita kokoa 134 cm. Pikkuveli on nuorin lapsenlapsista, jotan tilkuista ei heille enää oikein vaatetta synny. Tyttäreni pyysi kuitankin tekemään Mademoisellelle uusia Tukkanauhoja ja niitä teinkin sitten vanhoista paloista. Tuo vaaleanpunainen pehmorusetti on kuitenkin valmiina ostettu, oli niin neidin oloinen. Huomasin, että siinä joustoa oli ilmeisesti tehty peittarin avulla käyttäen alalankana kumilankaa, täytyypä kokeilla joskus.