Tänä vuonna kylvin vain itse keräämiäni ja tyttäreni keräämiä siemeniä. Sain tyttäreltäni kesällä palavarakkaus (Lychnis chalcedonica)-siementaimen ja syksyllä kirjekuorellisen siemeniä. Oikealla kuvassa on ranskantulikukan (Verbascum chaixii) kukintoja. Näitä kasvatin pari vuotta ostosiemenistä ja nyt keräsin talteen omia. Tulikukka on siis kaksivuotinen ja tekee ensimmäisenä vuonna vain lehtiruusukkeen.
Lisäksi laitoin ritarinkannuksen ja kyläkurjenpolven siemeniä. Ritarinkannukset olen jo aiemmin kasvattanut itse kerätyistä siemenistä ja ne ovat risteytymää ostolajeista. Kyläkurjenpolvesta en ole varma tuleeko siitä samaa lajiketta vai onko sekin risteytyvää laatua. Perhoangervosta, kuvassa alimpana, en onnistunut viime vuonna saamaan taimia, mutta löysin maasta yhden itse kylväytyneen siementaimen, joten yritän vielä uudelleen. Perhoangervolla (Gillenia trifoliata) on myös upea syysväritys.
Kuudentena kylvin tummapärskäjuurta (Veratrum nigrum), koska se ei mielestäni tänä vuonna ollut yhtä komeakasvuinen kuin aikaisempina vuosina. Eli toivon varakappaleita, jos entiset eivät keväällä nouse kunnolla. Kuva on parin vuoden takaa, kasvatus vaatii kärsivällisyyttä, kuluu viitisen vuotta ennenkuin se alkaa näyttää hyvältä. Alkuperäiset siemenet ovat Mustilan puutarhalta. Osa näistä on kukkinut vaaleampana eli voivat olla risteytymiä alun perinkin.
Kukinto ei ole kummonenkaan, mutta lehdistö on todella upea varsinkin alkukesästä. Kylvin tällä kertaa lavaan, johon mies lisäsi säkillisen sisällä sulatettua multaa. Olen aiemmin saanut parempia tuloksia maahan kylvämällä kuin näin, mutta tämä oli helpoin tapa. Tänään oli onneksi aurinkoinen pakkaspäivä. Pitkä matka on kevääseen t. HennaMar