Ruotsalaista designia

 Olimme jälleen 'syyslomalla' Tukholmassa ja kävimme ensimmäistä kertaa Tukholman kaupungintalolla.  Rakennus on valmistunut 1925 eli on sata vuotta vanha ja rakennettu kansallisromanttiseen tyyliin, jossa rakennus ja sisustus ovat yhtä kokonaisuutta. Vau! Ei voi muuta sanoa.  Kuvassa oleva tekstiiliverho on tietenkin sekin sinne varta vasten kudottu.  

Hankimme hiljattain uuden ruokapöydän ja tarkoitus oli ostaa jokin ikoninen Josef Frank-kangas pieneksi pöytäliinaksi. Jos oli ero Suomen ja Ruotsin välillä suuri sata vuotta sitten, mitä ylellisyyteen tulee, niin kyllä on eroa vieläkin.  Nuo painetut puuvillakankaat maksoivat moninkertaisesti esim. Marimekon kankaiden hinnan, joita tähän asti olen pitänyt hintavina. Niinpä suunnistimme jälleen Gudrun Sjöden- liikkeeseen.  Yhtiö on kuitenkin näköjään lopettamassa kodin tuotteiden valmistamisen samoin kankaiden ja kaupasta löytyi yksi ainoa kangaspakka. Väri ja kuvio olivat kuitenkin mieleiset ja lopputulos on tuossa alakuvassa.

Kansallisromantiikassa pyrittiin kuvaamaan oman maan ja kansan historiaa yli-ihannoivan tyyliin ja vähän kyllä ihmetyttää, miten roomalainen sotilas liittyy Ruotsin historiaan.

Hotellimme oli jälleen Vanhan kaupungin alueella, tällä kertaa kävelykadulla, jossa riitti väkeä kuin markkinoilla, kuten siskoni totesi. Niinpä löytyy kahviloita ja ravintoloita mukavasti kävelyetäisyydellä. Siitä huolimatta tuntien kävely tuntui kyllä jaloissa, mutta kivaa oli silti. 

 Uusi liina toistaa pihan värejä, jopa monet perennat ovat saaneet ruskan värityksen. Kohta on aika istuttaa syysipulit, mutta vielä on kovin märkää. Syysterveisin t. HennaMar

Jatkoaikaa kesälle.

 Teimme lokakuun alussa vielä pienen matkan Tukholmaan. Syyskuun lämpimät olivat jo menneet, mutta ihan kohtalaiset kulkukelit oli turisteille. Kävimme jopa kolmessa museossa. Garden-näyttely Nationali:ssa oli vähän pettymys, koska se oli koostettu pääosin vanhoista puutarhasuunnitelmista, jotka olivat palatsiluokkaa. Sen sijaan ruotsalainen astiadesign-kiinnosti, varsinkin, kun se oli järjestetty vuosikymmenten mukaan. Nykyään monet astiavalmistajat kuuluvat samoille omistajille ja erot aiempina vuosikymmeninä ovat suuremmat.  

 Kuvan koristetyynyliina on ostettu Medelhavets-museesta, jossa oli laajat teemat Egyptistä ja Kyprokselta. Tilkkutyynyliina on ilmeisesti tehty paperitekniikalla ja minun silmiin näyttää egyptiläiseltä papyrys- ja lintuaiheiltaan. Valitettavasti valmistusmaamerkinnät puuttuivat. Tietysti kävin myös kangaskaupassa, vaikka sitä ei meinnanut löytyä. Ostin miehelle T-paitakankaan ja itselle paitapusero-kankaan. Toivottavasti saan ompelujumin ohitettua. Liinan ostin Gudrun Sjödeniltä piristämään tummaksi maalattuja huonekaluja. Terrakottan ja viininpunaisen sävyt sopivat mielestäni syksyyn.

Hotellimme oli Skeppsbro:lla, josta oli sopivan lyhyt kävelymatka joka puolelle keskustaan.  Kävimme myös turistiveneajelulla, josta kuva alla.

Kotiin palatessa keinutti vähän, mutta yllättävän vähän tuulet tuntuivat suurella laivalla, joka tosin heti seuraavalla viikolla rysäytti laituriin. Valitettavasti toimme 'tuliaisina' flunssan ja vasta tänään jaksoimme valmistella pihaa syksyyn. Vielä jäi viisi ruukkua kesäkukkia. Loppuviikolle on luvattu pakkasta, joten kai ne on tyhjennettävä. Tämän vuoden kasvukesä on ohi, mutta laitoin ensi vuotta varten vähän kukkasipuleita maahan. Talvikylvöt teen vasta myöhemmin. t. HennaMar

Viisitoista

 euroa maksoi tämän kertainen paitapuserokangas. Se on tilattu Virosta Abakhan-kangaskaupasta. Toimitus oli tällä kertaa hidas, mutta kaikki tilaamani tavarat tulivat. Kangas on vähän seersucker-tyyppinen ja karhea. Kaava on yhdistelmä Ottobren kaavoja itselle muokattuna. Minun täytyykin kaiketi tehdä kaikki vaatteet sovitettuna vihreihin nappeihin, joita mies osti minulle kahta eri sävyä isot purkilliset ;-). Vielä noin 2x15 puseroa?

Kävin ostamassa Eurokankaalta toppakangasta yöpukupusseihin ja sen jälkeen onkin sitten kaikki valmista. Pusseja on hauska ommella, koska niihin voi käyttää kaikki vanhat koristenauhat yms. Itselleni jouluksi paras lahja oli uudet kuulokojeet, jotka sain vanhojen tilalle. Niissä vanhoissa ei enää säätövara riittänyt. Hyvin kestivät seitsemän vuoden käytön toisin kuin kännykkäni, joka täytyi vaihtaa, koska akku alkoi hyytyä, kun kolme vuotta tuli täyteen. Ostin edellisen kameran takia ja voin toki sitä tarvittaessa käyttää. Saa nyt sitten nähdä, pärjääkö uuden kameran kännykällä. Kovin isoa summaa ei kolmen vuoden käytöstä viitsi maksaa.

Jouluun on nyt viisitoista päivää ja tänä vuonna maisema näyttääkin lumen ansiosta talviselta. Joulun odotustunnelmissa t. HennaMar

Kesävaatteita lastenlapsille

 

Kesän mittaan tapaamisia odotellessa ompelin kaikille lastenlapsille vaatteita. Tässä postauksessa vaatteet, joita en ole vielä blogannut. Mademoisellelle ompelin kukalliset housut joustavasta puuvillasatiinista. Halusin yrittää uudestaan, koska viime vuonna ompelemani housut olivat olleet liian pienet. Tein lisähaastetta itselleni valitsemalla capri-housujen kaavan, Mariposa Ottobre 3/2016, joita pidensin ensin pitkiksi housuiksi ja lisäämällä vielä pituutta mademoisellen kasvua tavoitellen. Lahkeiden pituus olikin juuri sopiva ja yläosa tyttären lähettämien ympärysmittojen mukainen, mutta en huomannut lisätä yläosaan korkeutta ja näistä tuli kylläkin sopivat lantiohousut. Eurokankaan satiini toistaa hauskasti puutarhan loppukesän kukkien värejä.

Loppukesällä kaikki lapset vierailivat ja viimeiseksi tavattiin kaikki herra L.A.P:n synttäreillä, jonne ompelin kauluspaidan toivottavasti kalamiestä miellyttävästä lokkiaiheisesta puuvillasta. Kaava on Lee Ottobre 1/2016, mutta en enää muista, mistä kankaan tilasin. Vaaleansinistä batistia tehosteeksi minulla oli ennestään. Kangas on puhdasta puuvillaa ja kuvio muistuttaa isänsä käyttämää kesäpaitaa. Tein kuitenkin pitkähihaisen, kun syntymäpäivä on loppukesästä.

Olen vaihteeksi halunnut kokeilla muutoinkin vähän haastavampia malleja, joita parhaiten olen löytänyt vanhoista Ottobren numeroista. Toimeliaan paita on ommeltu Kerry kukkatopin kaavalla, 3/2009, mutta lyhyempänä eli jätin helmakaitaleen pois. Olkapalat on rypytetty ompelukoneessa alapuolan kuminauhalla. Muokkasin hihat suuremmiksi nyt, kun puhvihihoja on paljon käytössä. Helma on tehty kiertopäärmeenä ja muutoin reunustin paidan väriin sopivalla vinoon leikatulla trikookankaalla. Rusettikoristeen tein anopin vanhan samettinapin ympärille kotoa löytyneistä nauhoista. Tätä en ole vielä nähnyt päällä, paita on ehkä vähän iso, mutta meneepä sitten ensi kesänä.

Mademoisella sai vielä vielä housujen pariksi pitkähihaisen paidan. Tämäkin on vanhemmasta lehdestä 4/2009. Malli on nimeltään Yoke striped T-paita. Ihan en kyllä tämän mallin ohjeita ymmärtänyt, mutta paidasta tuli juuri sopiva, joten tällä kaavalla teen varmaan toistekin. Jätin pois resorit kaula-aukosta ja käytin sen sijaan toista ohutta collegekangasta alakappaleina, joilla viimeistelin kaula-aukon.  Hihansuun viimeistelin ihan kuminauhakujalla. Kiva nähdä vaatteita lasten päällä, mademoiselle ihastui erityisesti tuohon silityskuvaperhoseen, joka on ollut laatikossa viimeisestä ulkomaan matkasta asti.

Nuorin serkku on 'perinyt' L.A.P:n vaatteita, jotka tyttäreni on onnistunut säilyttämään uuden veroisena useista pesuista huolimatta. Mutta tein vielä hänelle ihan uusiakin, pikeepaita ja velourhousut. Monsieur Ff pitää erityisesti pehmeistä kankaista. Relaxed Fit-kaavalla housuista tuli kyllä vähän liiankin rennot, ensi kerralla ompelen perushousukaavalla. Tilasin valmiin kauluksen Jaanan ompelimosta . Otin niitä useamman vastaisen varalle, kun olivat niin edullisia. Kankaat ovat Eurokankaasta. Paidan kaava on London trikoopaita, Ottobre 3/2009, ja paidasta tuli isohko, kuten usein vanhempien lehtien malleista. Silityskuva on taas pitkään laatikossa pyörineitä, enkä muista ostopaikkaa kuten en edellisten vaatteiden kankaistakaan, netin kautta kuitenkin. 

Seuraavaksi työstän esikoistyttären 'tilaustyön' eli froteepäällisiä pyykkikorien kansiin eli aivan jotain muuta. Syksy saapui samaa matkaa lasten kanssa ja pihan työt alkavat olla lopuillaan. t. HennaMar

Uutta ja vanhaa ja muita eroavaisuuksia

Kolme viimeisintä ompelusta ovat todella kaukana toisistaan ja edustavat tekemisiäni monelta eri kantilta:

1. Kankaat ja niiden hankinta

Vaatteisiin käytin sekä uusia että yhden ihan uuden kankaan. Vaaleanpunainen pusero on tarkoitettu käytettäväksi viimeksi ompelemani pliseeratun hameen kanssa. Olen todennut, että kun tilaa kuvioitua kangasta, jota käytetään sellaisenaan, tilauksen voi ihan hyvin tehdä netistä. Mutta jos haluaa yksiväriseen kankaaseen jotain tiettyä sävyä on paras jalkautua kauppaan. Kävimme Tampereella tytärtä tapaamassa ja ostoksilla ja kävin kahdessakin kangaskaupassa. Kangaskapina oli lopettamassa omassa 'kioskimyymälänsä' siellä, enkä sieltä löytänyt sopivaa. Jatkoin siis kauppaan, jolla ei ole ollenkaan nettimyyntiä. Tekstiili-Fihl/Tuominen ky Sammonkadun päässä on oikea vanhanajan kivijalkakauppa, joka pursuaa kangaspakkoja ja josta varmasti on vaikea löytää mitään itse, mutta innokasta palvelua löytyy. Ostin sieltä vaaleanpunaista puuvillabatistia ( voiko batisti olla muuta kuin puuvillaa?). Kangas oli vain metrin levyistä, ei paljonkaan kutistunut esipesussa ja oikeni melkein itsestään niinkuin laadukas puuvilla tekee.
Collegen kankaat ovat jäännöspaloja ja nyt alkaa viimein velourkankaat olla lopussa. Kullanväristä kangasta ostin muutam vuosi sitten JättiRätistä ja tein tytöille leggingsit, kangasta oli juuri sen varran jäljellä, että sain Mademoisellelle leggingsit tehtyä. Kangas on siitä hauska, että se on kaksinkertainen eli ihoa vasten on yksivärinen pehmeä trikoo ja tuo pääliosa on lähes nahkamaisen tuntuinen kultavärjätty.

2. Kaavat ja leikkaaminen

Jämäkankaista ommellessa on kaavan valinta aina tarkempaa ja ostin pitkästä aikaa uuden Ottobre Kids-lehden, koska siinä oli tuollainen paita ommellulla raidalla, edessä kolmio ja takaa suora, 1/2070 s.29 Colorblock. Raitoja leikatessa piirsin pestävällä tussilla ompelulinjat ja ompelin ensin harsinlangan ja sitten vasta saumurilla Ompelin hartiaosan eri värisenä, koska tummempi harmaa lähes loppui, jäljellä on enää pieni tilkku. Muutoin leikkasin kaavan mukaan samoin kuin leggingsit, joiden kaava on Ottobre 1/2015 s. 34 Pop Star, hyvä kaava jämäkankaaseen, koska siinä on sivusaumat.
Paitapuseron kaavan lähtökohtana oli Ottobre 3/2016 Vintage Style, mutta loppujen lopuksi siitä suoraan on vain kaulus. Puseroon leikkasin heti alkuun vähän leveämmät hihat kankaan riittävyyden mukaan, jolloin ne täytyi rypyttää olalta ja samantien lisäsin kaitaleen alareunaankin. Hihat näyttivät isoilta ja niinpä leikkasin paidan helmaankin rypytettävän osion. Minusta on kiva muokata malleja nyt, kun tuntuu että perusvaatteet ovat hallinnassa.

3. Käytetyt ompeleet

Vaaleanpunaisen paitapuseron ompelin lähes kokonaan ompelukoneella. Käytin jopa jonkin verran korosteompeleita esim. kauluksen ulkoreunaan ja rypytyksiin. Collegepaidassa käytin peittaria kaulusresoriin, mutta muutoin se on tehty saumurilla samoin kuin leggingsit, joiden kuminauhakuja ja lahkeen suut on ommeltu peittarilla. Saumuri ja peittariompelussa käytän kyllä ompelukonetta apukiinnityksiin esim. saumojen kohdalla resoreita ja käänteitä ommellessani. Batistin ompelua varten vaihdoin saumuriin ja ompelukoneeseen mikroneulat ja niistä ei jäänytkään kankaaseen jälkiä, kun aina jotain joutuu purkamaan... Kauluksen huolittelutilkun ompelin toisesta reunasta käsin kiinni, vaikka yleensä vältän käsin ompelua.

4. Tarvikkeet ja viimeistely

Anopin jäämistöstä löytyi monta metriä vaaleanpunaista reunapitsiä, jota käytinkin sitten reilusti. Hihansuihin rypytin pitsin, 1,5-kertainen pituus oli kyllä pitsisssä liikaa, 1,2-1,3x olisi varmaan ollut parempi ja helpompi kiinnittää. Helman kaitale on 1,5x ja kankaassa se olikin ihan sopiva rypytys, pitsin ompelin suoiraan kaitaleen alareunaan. Rypytykset tein ihan perinteisesti kaksinkertaisilla harsinlangoilla. Sydännapit ostin Tampereelta.
En ole oikein oppinut käyttämään silikonikuminauhaa ja niinpä leggingsien ja paitapuseron kokoamiseen käytin tavallista kuminauhaa. Leggingseissä on nappikuminauha, jota tarvitaan, kun käyttäjä asuu kaukana. Paidassa on kapeaa, pehmeätä kuminauha sekä hihoissa että lantiolla. 
L.A.P.-merkin tein taas kerran pienestä palasta miehen purettua nahkatakkia. Merkki on applikoitu kaksinkertaisen kovikekankaan avulla ja ommeltu nahkaneulalla.

Nyt täytyy pitää vähän taukoa, jonka aikana yritän ideoida lisää ommeltavaa kotona olevista kankaista. Yhden laatikollisen isoja kangaspaloja veimme taas SPR:n, toivottavasti joku hyödyntää ne. Joukossa oli taas osa anopin jäämistöä, mutta myös paljon itse joskus hamstraamiani. Huomasin muuten että 
Sammonkadulla oli peräti kaksi korjaamoa/ompelimoa kangaskaupan lisäksi, jossa myös ommellaan.

Kuvissa vilahtavat kukkakankaat ovat anopin aikoinaan tyttärillemme ompelemia pussilakanoita ja odottavat nyt 'hiihto'lomavieraita. t. HennaMar

Ostoksia ja ompelua

Olimme yhdessä tyttären ja tyttärentyttären kanssa Seinäjoen käsityömessuilla 
Viimekertaisten Tampereen messujen jälkeen tuntui siltä, että tämä olisi helpompi kohteena ja niinhän se olikin. Erityisesti Toimelias nautti siitä, että messuilla oli paljon kaikenlaista askarteluun liittyvää. Hän ostikin mm nukkekodin maton ja askartelumassaa. Mielenkiintoista oli myös katsella kukkasidonta- näytöstä ja -kilpailutuloksia. Tyttären kanssa tuumimme, että sidonnat olivat kyllä vähän liiallisia, eniten meitä miellyttivät pienmuotoiset, sirot ja herkät morsiuskruunut. En kyllä löytänyt vielä netistä tämän vuotisia voittajia ? Ostosten osalta minulle kävi niin kuin joskus käy, että en osannut oikein katsella kunnolla mitään, koska olin päättänyt ostaa kudottuja kankaita paitapuseroiksi ja sellaisia ei oikein ollut. Kangasmyynti oli lähinnä trikoota ja Toimelias valitsi sitten tuon valkokukkaisen kankaan itsellen ja yhdessö tyttären kanssa pikkuveljelle valittiin tuo lentokonekangas, koska hän on edellen sitä mieltä, että  mitään lällyä(=lapsellista) hän ei halua. Tuosta palasta riittää serkkupojallekin. Kankaat myi UnelmAnkin, joka oili minulle uusi tuttavuus. Unelmallisen sivuilta muuten löytyy pitkä listaus kangaskaupoista, joissa tuokin verkkokauppa on mukana. Messuilla oli paljon myös valmiita tuotteita ja jälkeenpäin harmitti, etten älynnyt itselleni ostaa talvilakkia, joskus heräteostoksiakin tarvittaisiin. En käsieni vuoksi pysty enää kutomaan(=neulomaan) myssyjä tai muutakaan.

Kovan onnen kankaasta kovan onnen paita. Tehty on, tässä virhe taisi olla, että tein röyhelön myös taakse, kun halusin kuluttaa kangasta mahdollisimman paljon, sileä selkäosa olisi ollut parempi. Tuo McCalls kaava on se minkä tilasin Toimeliaan paitaa varten röyhelökolmion mitoitusta varten ja kaava oli ihan ok. USA mitoitus oli vain uutta, luulin, että se vastaa UK-mitoitusta, mutta eipä tietenkään. Nyt muuten huomasin, että viimeisimmässä lasten Ottobressa on röyhelöpuseron kaava, mutta se ei ollut vielä tuolloin ilmestynyt. Minulle tulee nykyään vain Woman versio, koska kaavoja(kin) on ihan riittävästi. Muutoin luulen, etten hetkeen ompele mitään turkoosinsinistä. Niinpä ostin Rauman JättiRätistä tuon keltaisen paitakankaan itselleni, tuo röyhelökuminauha on myös sieltä. Olen käyttänyt tuollaista mm. taskun suun koristeena ja sopii joustavana hyvin lasten vaatteisiin. Tuo uusi paitakangas taas sopii hyvin tämän syksyn väreihin, joista nautitaan vielä vähän aikaa t. HennaMar

Epäonnistuneita kangasvalintoja

Onhan se kiva, että nettikangaskauppoja on koko ajan enemmän, mutta mutta... kun niitä kankaita ei pääse hypistelemään tulee tehtyä vääriä valintoja, vaikka kuinka on olevinaan tarkka. Tässä kuvassa yöpukukankaaksi ostetut siniset interlock-trikoot ja salihousujen joustofarkku. Ostettu ja ommeltu jo kesän alussa ja vieläkin vähän harmittaa. Nuo siniset trikookankaat kuvittelin sellaisiksi vähän löysähköiksi ja keveiksi, joustaviksi kankaiksi, joista saa keveitä kesäyöpukuja. Kangas osoittautui todella jäykäski ja painavaksi, ompelin tuon tummemman ja käyhän se yöpuvuksi talvella, mutta en vielä tiedä, mitä tuosta toisesta tekisin, ehkä jakun ? Yleensä kyllä yritän katsoa tiedoista neliöpainon, jos se on annettu, ehkä näissä ei ollut. Tuo joustofarkku taas osoittautui nurjalta puolelta nukkaisen kutiavaksi ! Täytynee pestä useamman kerran ehkä ne kuluvat !

Tässä taas toinen ongelma VÄRIT!!! Tuon kissakankaan valitsi Toimelias ja tilasin sitä sen verran, että voin tehdä molemmille neideille paidan. Halusin kuitenkin tehdä hihat yksivärisestä, koska kuviointi on noin voimakas kuten yleensä digikankaissa. Tiesin kuvauksen perusteella, että trikoo on jämäkkää, ja halusin pehmoista velouria. Sitä en löytänyt Kangaskapinasta, josta kissakangas on. Jyväskylän kangaskaupassa niitä oli, mutta vaikka tilasin varalta palan kolmea väriä (yksivärisille on aina käyttöä), niin yksikään väreistä ei ole lähelläkään kissojen väristä, molemmat harmaat ovat liian tummia ja okra liian keltainen. Tiedän kyllä, että kuvaruutjen värin toisto vaihtelee ja tietysti nuo kauppojen ohjelmistot ja kuvauksetkin ovat erilaisia, mutta silti...

Lisäksi okrasta lähti esipesussa väriä. Täällä Porissa on kolme kangaskauppa, joista yksi on kiinni kesällä, kai sitä sitten täytyy lähteä mallipalan kanssa liikkeelle ja ostaa vielä neljäs yksivärinen... t. HennaMar

Kokka-mekko

 Ompelin mekon kankaasta, jonka ostin pari vuotta sitten vihreän koiran kangaskaupasta eli Les Tissus du Chien Vert Waterloosta. Olemme tyttären luona vieraillessamme käyneet tuossa pikkukaupungissa italialaisessa ravintolassa ja yllätykseksemme siellä on myös valtava kangaskauppa. Ulospäin siinä on vain pari ikkunaa, mutta sisältä löytyy laaja valikoima kankaita kahdessa kerroksessa. Erityisesti heillä on joustamattomia kankaita puuvillaa yms. Alun perin aikomuksenani oli ostaa afrikkalainen kangas, mutta rohkeus ei sitten riittänytkään. Olen ihaillut noita kirkkaan värisiä, voimakkaasti kuvioituja kankaita Brysselissä käydessämme.  Mekko on kuitenkin siis tehty japanilaisen yhtiön, Kokka, kankaasta, japanilaisiakin kankaita löytyy valikoimista paljon ja väri- sekä kuviomaailma on lähempänä skandinaavisiin kankaisiin tottuneita silmiämme.  Kangaskauppa on uusinut sivustonsa hiljattain ja huomasin, että heillä on myös pari muuta myymälää, toinen Brysselissä.

Väri-innostuksen puuskassa olin ostanut kangasta jopa kahta väriä. Kovin vaatimattomia nuo värit ovat täällä Suomen kesässä. Kaavan ostin suomalaiselta kaavoitusyhtiöltä Named Clothing ja kaava on LEXI A-line dress. Tuolla Waterloon kaupassa muuten myydään Ottobre-lehteä, joka nykyään ilmestyy monella kielellä. Tuo puuvillakangas oli vähän liian  paksua malliin, joka olisi vaatinut laskeutuvamman kankaan. Ehkä mekko kuitenkin notkistuu pesuissa kuten hyvälaatuinen puuvilla tekee, tosin kuin meikäläinen joka vain jäykistyy iän myöstä.  Kuvasta näkee, että pihassa kukkivat jo monet kesäkuun kukat, vaikka kuva on otettu toukokuun lopulla.

Kankaan nimi on Ihme Chambers, en kyllä tiedä, mitä ihme on suomeksi. Ehkä seuraavalla kerralla rohkaistun ostamaan afrikkalaisia kuvioita. t. HennaMar

Sömometer ja muita ostoksia matkalta

Ei matkaa ilman kangaskauppoja eikä puutarhavierailuja. Tärkeimpänä tällä kertaa oli ostoksista Mademoisellen takkikangas. Jälleen vierailtiin iki-ihanassa Maison Dorée -kangaskaupassa, joka on avattu Brysselissä v 1923. Olen sieltä ostanut muutaman todella ihanan kankaan, tuntuu että laadukkaat kankaat tottelevat taitamattomampaakin ompelijaa ryppyilemättä. Toivottavasti tuo vaalea pastellisävyinen osoittautuu yhtä laadukkaaksi. Ohut puuvillainen on vuoriksi, hihoihin laitan liukkaamman kankaan. Ja nuo alhaalla kurkistelevat superkissat ovat tietenkin pikkuveljelle. Hauskasti takkikangas toistaa ensimmäisten krookusten sävyjä omassa pihassamme.

Toisessa tutussa kaupassa Stoff&Stil vierailtiin Malmössä. Tuo tutun näköinen kalakangas on herra L.A.P:n paitaan ja neiti Toimeliaalle ostin tuon upean tiikerisilityskuvan. Sen siirrän kesäpaitaan tai -mekkoon, katsotaan nyt, kangas täytyy ostaa vasta täältä. Vähillä matkatavaroilla matkustaminen rajoittaa ostoksia, vaikka mies useimmiten onnistuu sijoittamaan ne omaan laukkuunsa.
Tuossa oikeassa alakulmassa on sitten se Sömometer. Tuollainen mittausapuväline on aina joskus tullut vastaan ja viimeksi Madame B.C. kirjoitti vastaavasta apuvälineestä, jonka hän oli tehnyt pahvista itse. Ostin tuon metallisen ja toivon oppivani käyttämään sitä sekä kaavojen että kankaiden saumojen merkinnässä että ommeltaessa. En oikein tiedä noiden vinojen osuuksien käytöstä, olisikohan ne tarkoitettu muotolaskoksiin?

Kasvit ostan aina lähimyymästä, mutta siemeniä on halpa ostaa ja helppo kuljettaa. Nämä on kasvitieteellisen puutarhan (edellinen blogi) myymälästä. Oletin niiden olevan puutarhasta, mutta tuo Silene näyttää olevan oma siementoimittajansa. Kasvihuoneen edustalla myytiin myös Hibscus-mehu, johon nuorimmainen lastenlapsi ihastui, meistä muista se oli lähinnä hapanta marjamehua. Saas nähdä, miten siemenet itävät ja ehtivät, parhaiten tähän mennessä matkoilta tuomani ovat onnistuneet joskus Portugalista tuomani, joista riitti iloa moneksi vuodeksi. Pusseissa oli paljon siemeniä ja ne säilyivät hämmästyttävän kauan itämiskelpoisina.

Vellingen puutarhakaupasta ostin kehäkukan siemeniä (miehen lempikukka, joka pitäisi olla tuollainen monikerroksine ollakseen oikeanlainen), hennon persikan sävyisiä sormustinkukkia ja Tuliunikon vaaleanpunaisen kerrosmuodon. Tuollaista en ole aiemmin nähnyt, niitä kirkkaan oransseja olen viljellyt monesti. Sain joskus kauan sitten silloiselta työkaveriltani paljon sormustinkukan taimia ja joinakin vuosina niitä on ollut valtavasti .Viime vuosina ne ovat vähän taantuneet ja valkoiset siemenistä kasvattamani eivät menestyneet. Ehkä näistä saadaan täydennystä.

Kuten edellisestä kuvasta näkyy siemenissä on vähän sama kuin  niissä kukkasipuleissa, samoja tuottajia ja lajikkeita monessa maassa. Yllä oleva onkin brysseliläisestä marketista jotain muuta. Pihastamme puuttuvat edelleen leppäkertut, ehkä näiden viljelyjen jälkeen saadaan niitäkin.

Mukavaa kesän odotusta t. HennaMar

Kankaita matkalta

Kuten otsikosta ja kuvasta näkyy blogihiljaisuuden syy on ollut matka ja kuten aina kävin paikallisissa kangaskaupoissa. Matkan ensimmäinen kohde oli Brysselissä tyttären uusi asunto. Tällä kertaa emme vierailleet kangaskaupoissa siellä tai Waterloossa. Oheisessa linkissä (klik) on lista Brysselin kangaskaupoista. Itselleni aiemmilta vierailuilta on tuttu keskustan Maison Doree, josta olen ostanut todella laadukkaita villa- ja puuvillakankaita lähinnä neitien vaatteisiin. Linkkiluettelossa puhutaan irlantilaisista kankaista, mutta kyllä siellä on kankaita kaikkialta. Mainosten mukaan siellä järjestetään myös ompelukouluja (hintavia!). Tuo kangaskauppa ei ole kovin suuri, mutta Les tissus du Chien Vert Waterloossa on valtavan kokoinen ja siellä on hauska kulkea ja katsella mm. afrikkalaisia kankaita. Nykyinen nettimaailma mahdollistaa ison kaupankäynnin pienelläkin paikkakunnalla, mutta muistaakseni he eivät toimita Suomeen. Myös kielet, ranska ja flaami, tuovat omat haasteensa.

Yllä olevat kankaat serkuksille ostin Saksasta. Brysselistä matkasimme Lilleen Ranskaan, mutta sieltä en ostanut kankaita. Vierailin kyllä kolmessa kangaskaupassa, mutta niissä ei ollut juuri lainkaan joustavia (lasten) kankaita. Johtunee siitä, että ihania lastenvaatekauppoja oli lähes joka kadulla. Tällä kertaa tyttäremme bongasi jopa lapsen talvihaalarin. Yleensä ranskalaiset lasten vaatteet näyttävät ylisöpöiltä, mutta eivät liene kovin käytännöllisiä. Jatkoin siis kankaiden ja kauppojen etsintää Munsterissä. (Sorry, mutta ohjelma vaihtaa aina Umlaut-u:n tavalliseksi) Sieltä googlasin linkkejä todella moneen kangaskauppaan. Nettisivujen perusteella valitsin Stoffe Werning GmbH:n liikkeen ja se osoittautui nappivalinnaksi. En ole missään nähnyt yhtä paljon joustavia kankaita ja kyllä harmitti, että pieneen matkalaukkuun ei paljon voi mahduttaa. Pyrimme pitämään laukut mahdollisimman keveinä, koska nykyisin matkustamme pääasiassa junalla.

Kuvan vasemman puoleinen kangas on Werningiltä. Osa oli tuttuja, mutta oli myös todella paljon sellaisia, joita en ole suomalaisissa myymälöissä nähnyt. Kävimme Munsterissä (umlaut!) myös Karstadtin tavaratalossa, joka on säilynyt valikoimaltaan oikeana vanhanajan tavaratalon. Siellä oli jopa kankaita ja oli hauska huomata, että myynnissä oli mm autokangas, jonka ostin Colmarista, Ranskasta keväällä. Tilan puutteen vuoksi ostin vain muutaman silityskuvan. Kuvan tiikerikankaan ostopaikka oli Ohlsons tyger Malmössä. Olen vuosi sitten käynyt heidän liikkeessään Tukholmassa ja ostanut lastenlapsille paitakankaita, mutta nyt näytti, että he ovat vähentäneet lasten kankaiden myyntiä ja valikoimaan on tullut enemmän eksoottisempia kankaita. Ehkä maahanmuuttajat ompelevat enemmän.

Nyt täytyykin aloittaa kaavojen selailu, että saan kaikille neljälle lapsenlapselle jotain ommeltua viimeistään jouluksi. Mikäs sen mukavampaa puuhaa näin marraskuun pimeneville illoille t. HennaMar.

Kangasostoksia

 

Blogitauon syynä oli matka. Kuten aiemmin kirjoitin, minusta on aina mukava käydä kangaskaupoissa eri paikkakunnilla. Berliinissä kävin kahdessa kaupassa. Yläkuvan kankaan ostin poikien kesäpaitoja varten STOFFideen- kaupasta, kuva alla. Kauppa muistutti mielestäni kovasti tanskalaista ketjua Stoff&Stil, jonka kaupassa kävin myöhemmin Ruotsin puolella. Ostin sieltä kuvassa näkyvää pallenauhaa (hyvä kieliharjoitus), joka taitaa olla saksalaista.

Kuva kaupasta ja linkki. Kävin Berliinissä myös toisessa kangaskaupassa, joka osoittautui olevan japanilaisten silkkien maahantuoja. kallis sellainen, joten sieltä en mitään lapsille sopivaa ostanut, Kumasch Stoffe.

Ranskassa Colmar:issa , jossa muuten oli 22 astetta lämmintä, ostettiin tytöille kesämekkokankaat paikallisesta tilkkukaupasta, jonka kankaat olivat amerikkalaisia (!). Yllättäen neljä-vuotias tyttärenpoikakin halusi oman kankaan, joka on arvattavasti kuvassa keskellä. Kysyttäessä hän sanoi haluavansa siitä ommeltavan maton. Ilmoitin, ettei se taida onnistua ja sovittiin, että ompelen kesäpaidan. CupCake-kangas rypistyi matkalla, mutta joka tapauksessa nämä puuvillakankaat on pestävä ja silitettävä ennen leikkaamista. Usein kyllä laistan tuosta viaheesta, mutta puhtaan puuvillan kanssa ei kannattane.

Tilkkuilijan kauppa Colmar (klik) PatchworkPassion. Berliinistä ostamastani trikoosta lupasin ommella haalariyöppärin nuorimmalle.

Enempää kankaita en ostanut ( ei olisi mahtunut laukkuihimme) ja niinpä Malmössä lähinnä katselin eri tarjontaa kolmessa kaupassa. Ostin kuitenkin nauhoja mekkoihin ja joitakin tarvikkeita keskeneräisiin töihin. Kuvassa näkyvä vihreä kalvo on neljävuotiaan paitoihin, joihin usein olen ommellut saman kankaan eteen ja taakse ja hän aina kysyy äidiltä kumpi puoli tulee eteen. Jatkossa siis merkintä.

Käydyt kaupat: Ohlssons Tyger, Stoff&Stil ja Glada tyger. Näistä viimeksi mainittu oli maahanmuuttajan ja omanarvoinen ompelijatar-myyjä ei tainnut pitää minua ja sisartani potentiaalisia asiakkaina. No ostimme kuitenkin siskolle kimonokankaan ja minä valitsin mekkoihin sopivia nauhoja. Muutoin kauppa oli kyllä elämys, kimallusta löytyi joka lähtöön.

Valitan kuvien huonoa laatua, mukaan tarttui myös kevätflunssa, enkä jaksanut mennä ulos kuvaamaan. Lämmön jälkeen tämä täkäläinen kevät tuntuu vieläkin hyytävämmältä.

Lämpöisiä ilmoja odotellen, mukavaa kevään jatkoa, terveisin

HennaMar