Kesähatut

 

Ompelin kesää varten nyt huhtikuussa lierihatut. Ihoni on arka auringolle ja pidän kesälomilla yleensä hattua. Olkihatut ovat kivoja, mutta ne murtuvat ja hajoavat helposti eikä niitä voi pakata. Viime kesän puutarhamatkalle ostin viime hetkellä kalastajahatun, mutta nyt päätin satsata lierihattuihin hyvissä ajoin. 

Nyt on sitten, mistä valita. Ompelin tuohon ylempänä olevaan jopa ripustuslenki, josta sen saa naulaan bussissa.  On varmaan nostalgian huippu, kun ompelee 70-luvun hippihattukaavalla hatun Nostalgia-nimisestä kankaasta (Nanso). Kaava löytyi Kodin kuvalehden sivulta, jossa oli uusintapainos vanhasta Käsityökerhon kaavasta. Pidin tästä 5-osaisuudesta ja kaava vaikutti sopivalta ja olikin hyvä lähes selliasenaan. Tuo sininen kangas, jonka valitsin Eurokankaasta osoittautui kuitenkin vähän liian jäykäksi, varsinkin kun valitsin tavallista jämäkämmän tukikankaan. Niinpä ompelin samantien  toisen punasävyisen ohuemmasta puuvillapalasta. Olen joskus tilannut, muistaakseni Prymiltä,  pari  puuvillakangaspalaa, jotka ovat jääneet käyttämättä. Toisen kuviona oli pieniä pupuja eli olin kai aikonut niistä lastenlapsille. Nyt tein pupukankaasta vuorin kumpaankin hattuun. 

Kuten kuvista näkyy saatiin takatalven lunta ja ruukkuja ei voi vielä ottaa käyttöön. Sisällä esikasvatettuja ehdin jo vähän karaistakin ulkona, mutta nyt täytyy taas jäädä odottamaan. t. HennaMar

Huhtikuun hoot

 

Huhtikuu alkoi todella hyytävässä kelissä. Tämä kuva on 5. päivä otettu,jolloin puhalsi hyytävä viima ja luntakin saatiin lisää. Onneksi sää vaihtui keikkuen nopeasti lämpimämpään suuntaan.

Minä ompelinkin jo vaatteita hellesäihin. Itselleni brodyyripaidan, josta nyt ei ole kuvaa ja mademoisellelle helleoranssin liivihameen, kissapaidan ja kukkapannan. Hameen kaavan otin vanhasta Sömnadsmagasin-lehdestä, paitakaava on Ottobren ja hiuspanta ommeltu jämäpaloista. Piha näyttää tässä kuvassa paljaalta, mutta vielä siinä pitkään oli jääkokkareita. Mies aloittikin jo pihan raivausta, siinä on näin keväisin iso homma pelkästään perennamaiden siivoamisessa.

Hihamysteeri ja sen ratkaisu taas. Ompelin vuoratun verkkatakin ja jälleen kerran juutuin kohtaan, jossa hiha ja vuori ynnä resori yhdistetään niin, että saumat jäävät hihan sisään. Jotenkin nuo kääntöhommat nyrjäyttää ajatukseni. Onneksi on Tosimummon blogit (klik). Ihan en nimittäin onnistunut kangasvalinnassa, vaikka sain sen ostaa messuilta. Luulin ostaneeni puuvillakangasta huppariin, mutta kotona huomasinkin, että collegekangas on polyesteriä ja niinpä päädyin takin ompeluun. Tuolla takana oranssin hameen vieressä näkyy häivähdys omasta keltaisesta paidastakin. Nyt sitten vain odotetaan helteitä, Saksassa niitä on jo ollutkin, mutta eivät ihan meille yltäneet. t. HennaMar