Valtteri kävi täälläkin

 

Täällä rannikolla tosin lauantain sade tuli alas vesiräntänä ja lumi alkoi kertyä vasta yöllä. Sitä enemmän lumi sitten tarttui puiden ja pensaiden oksiin ja jopa pressuun takapihalla. Outo talvi, kun lämpötila vaihtelee hurjasti koko ajan.

Olen ommellut laatikoissani olleista kankaista. Mademoisellelle tein bomberjakun puuvillakankaasta, jonka olin oikeastaan tilannut kauluspaitaan, mutta kangas osoittautui liian paksuksi siihen tarkoitukseen. Lisäksi ompelin puolihameen aikanaan leggingseihin varaamaani kankaasta, koskapa neiti on pikku hiljaa siirtymässä pinkkimaailmasta muihin väreihin. Näin puoilihameena tuo ehkä vielä menee, koska hän pitää kaikesta liehuvasta ja värikin oli tuohon takkiin sointuva.

No itse asiassa takin vuoren jouduin tilaamaan, se on Eurokankaan Vitosen päiviltä ja tilasin myös pikkuveljen hupparikankaan Majapuulta. Monsieur Ff kun  on enemmänkin ollut Herr Dino viime aikoina. Olipa muuten mukava joustocollege ommeltavaksi , niissäkin huomaa iso ja eroja ommeltaessa. Kaikki muut kankaat ja tarvikkeet siis kotoa löytyneitä. Kaikki vaatteet on tehty Ottobren kaavoja enemmän tai vähemmän muokaten. Noitten collegehousujen ohjetta en kyllä ymmärtänyt, siinä oli sellaiset ihmeelliset jatko-osat taskujen yläosissa, enkä vieläkään tiedä, miten ne olisi pitänyt ommella. Kaava oli Juggler OB 4/2015 enkä suosittele vai oletteko kenties ommelleet ohjeet ymmärtäen? Housuissa ja puolihameissa käytän aina nappikuminauhaa, koska vaatteet lähetetään pakettina, joten vyötärön ompelu on aina muutoinkin vähän hankalampaa.

Pimeys alkaa vähitellen hellittää, mutta ei oikein voi puhua talven selän taittumisesta, kun talvea ei ole oikein ollutkaan. Hyvä kuitenkin, että ihan kohta ollaan helmikuussa. t. HennaMar

Syyspuuhia

 

Tänä syksynä tunnelmat olivat kesän tapaamisten jälkeen haikeat enkä oikein innostunut sipulien tilauksiin. Lapsenlapset onneksi tulivat lomalla käymään ja istutimme yllä olevat sipulit.

Eipä pihassa kyllä oikein ollut tilaakaan uusille istutuksille, joiten määrä oli ihan sopiva. Viime kevätkesänä ensimmäisen kerran helmihyasintit kukkivat pihassamme upeasti ja niitä lisättiin. Krookuksia mahtuu aina jonnekin ja Darwin-tulppaaneista voi toivoa pitempiaikaista kukintaa.

Ompeleminen onneksi aina piristää ja teinkin rivillisen huppareita joululahjoiksi. Kankaat on toimitti Nimipyyhe.com, joka oli itselleni uusi tuttavuus. Olen seuraillut ompelusta innostuneita nykyisin myös Instagramista ja Facebookista saadakseni uusia ideoita ja sieltähän tämä löytyi. Silityskuvia tilasin jo aiemmin syksyllä, yritys on nimeltään Lumikellot. Tässä välissä nuorimman lapsenlapsen autoinnostus on kyllä laantunut, mutta kaipa tämä vielä menettelee.

Ompelin myös esikoistyttären lapsille yöpuvut. Ompelu saa tämän syksyn  tahmean harmauden vähän väistymään, mutta kesän ja syksyn vierailujen jälkeen parasta on ollut, että aloitin taas lukumummina paikallisessa koulussa.

 t. HennaMar

Ompelumaniaa?

 

Tilasin yksivärisiä kankaita vaalentamaan Königsreichen kankaiden tummuutta ja ompelin toisen tyttären lapsille vaatteita pakettiin laitettavaksi. Nyt kun emme ole heitäkään tavanneet kuin pikaisesti, tuntuu että olen entistä enemmään ulkona lasten vaatteista. Tuo collegeliivin kaava on Ottobresta vuodelta 2013 ja voi olla, ettei tällaisia käytetä enää. L.A.P. nimesi liivin nimittäin 'gansteriliiviksi' ?! Tilasin kokeeksi uuden lasten/nuorten vaatteiden kaavalehden Katia Kangas-Mallasta ihan uusien ideoiden saamiseksi. Tuollaisen paksun vaatteen ompelu on aina yhtä hankalaa, mutta sain sen sitten lopuksi tehtyä.

Isosiskon puseroon tilasin meleerattua trikoota, joka väriltään nyt tällä kertaa osui oikeaan. Kankaan tuntu on kuitenkin vähän karhea ja epäilen sen kutittavan pitäjäänsä. Ompelin tuon alemman puseron, jossa on oranssi resori tummanpunaisesta trikoosta tarkoituksena, että sitä voisi käyttää kevyenä aluspaitana. Tuo kangas taas oli kuitenkin aivan liian napakkaa ja kovaa siihen tarkoitukseen, joten ompelin sitten vain pitkähihaisen puseron. Kaikki kaavat muokattu Ottobren kaavoista ja tuo kukkapusero niistä vanhemmista, joissa usein on mielenkiintoisia leikkauksia.

Samalla kun olen ommellut , olen katsellut, miten muut harrastelijaompelijat ompelevat ! Löysin sattumalta Areenasta harrastelijaompelijoille tarkoitetun ohjelman Suuri Ompelukisa (The Great British Sewing Bee, BBC). Areenasta löytyy kaudet 5 ja 6, jotka ovat vuosilta 2019 ja 2020. Ohjelman jaksoissa on aina kolme tehtävää: ensin ommellaan paikan päällä jaetusta kaavasta, johon myös kankaat valitaan kisapaikan hyllystä, toisena ommellaan tuunaustehtävä ja kolmantena on sitten kotona etukäteen tiedossa ollut vaate, johon tuodaan kaava ja kankaat. Tuo kolmas ompelu sovitettan elävälle mallille.On mielenkiintoista nähdä, miten osallistujat valitsevat kankaita ja miten he toteuttavat työnsä. Kyseessä on kilpailu, jonka finaali ratkaistaan kolmen kesken, mutta aika kivasti formaatti toimii ompelusta kiinnostuneille katsojille, ainakin minulle. Katsoin viidennen kauden lähes putkeen, kun sen löysin. Tuunaustehtävistä mielenkiintoisin oli se, jossa tuotiin ommeltavaksi edellisiltä kerroilta jääneitä tilkkuja. Kuulemma harrastelijoiden kankaista noin 30 % menee hukkaan.

Kelloköynnökset on nyt kaikki ruukuissa ja niitä on yhteensä 16, kun tänä aamuna yllättäen ilmestyi vielä yksi. Ahtaasti ovat, täytynee osa siirtää maahan, jos kesään selviävät. Tein norjalaisen Minun puutarhani-ohjelman ohjeilla eli liotin siemenet vedessä ja inhan limaisia niistä tulikin, joten joissakin on ollut kaksi tai kolmekin yhdessä. Siemenet neuvottiin asettamaan pystyyn, mikä oli vähän ongelmallista sammalnapeilla, koska ne ovat niin tiiviitä, mutta minulla on tuntuma , että lähes kaikki siemenet itivät. Tarkkaa lukumäärää siemenpussin sisällöstä en muista. Tuosta norjalaisesta ohjelmasta pidän kovasti, koska siinä esitellään ihmisten oikeita, omia puutarhoita, joihin tehdään jotain pientä muutosta. Olen kyllästynyt ohjelmiin, joissa pihalle tullaan viiden työkoneen ja tonnien multa-maakuormien kanssa. Puutarha on kestolaji. t. HennaMar

Keskeneräisen keskiviikko ja perusompeluja

 

Joskus myös ompelut jäävät odottamaan 'aikaa parempaa'. Minulle usein käy niin, kun kyseessä on vaate itselle. Näistä puuvillakankaista olisi tulossa paitapusero muokattuna kahdesta Ottobren kaavasta, mutta jostain syystä työ ei vain tunnu etenevän. Olen tämän työn aloituksen jälkeen tehnyt jo kolme muuta paitaa ja nyt olisi tarkoitus vihdoin ommella tämä valmiiksi (uuden vuoden lupaus).

Hupparin ompelin kyllä jos syksyllä kuten kuvan taustasta näkyy ja se lähti joululahjaksi Toimeliaalle. Hänellä on syntymäpäivä pian ja niinpä ompelin tähän pakettiin vielä hevospaidan aiemmin ompelemani samettitunikan lisäksi. Pikkuveljelle samassa paketissa tiikeripaita. Ensimmäisen kerran emme ole läsnä Toimeliaan synttäreillä ja se tuntuu kyllä tosi kurjalta. Joulua ennen näimme sentään pikaisesti lahjoja luovuttaessamme. Kahvin juonti kylmällä parkkipaikalla ei kyllä vastaa mielikuvaa piknikista, mutta minkäs teet.

Vielä omaa paidan ompeluani väistellessäni ompelin miehelle t-paidan Kangaskapinan ennakkotilauskankaasta. Ihan ei kangas ollut sellainen kuin mielikuvassani ja kangas oli vähän kapea, joten maailman valot ovat vähän sivussa varsinkin selässä. Toisaalta nyt tuli tehtyä miehelle sopiva paidan kaava muokaten Ottobren yöpuvun paitakaavasta, jotan jatkossa ompeleminen onnistuu helposti. Tuota tiikeriraporttia tilasin siinä ajatuksessa kokonaisena, jolloin kuvia on kaksi. Mutta ensin siis oman paidan ompelu.

Joulukoristeet purettiin tänään, tottahan näin loppiaisena. Tänään oli hiukan valoisampi päivä, mutta auringon paistetta kovasti odottelen t. HennaMar

Erilaisia kankaita 1

 

Nyt kun lapsenlapset alkavat olla isompia, eivätkä enää niinkään söpöjen , ihanien, jännittävien trikoo- ja collegekankaiden käyttäjiä, olen kokeillut vähän uudenlaisia ompeluprojekteja. Näihin olen löytänyt ideoita ja ohjeita vanhemmista Ottobre-lehdistä, joissa on enemmän ja monipuolisempia kaavoja kuin uusissa. Kuvan ulkoliivi on tehty Saturn-kaavalla, 6/2008. Päällys- ja tikkikangas löytyivät Kangastukusta , joka palvelee myös yksityshenkilöitä. Ruudullinen kangas on tarkoitettu työvaatteisiin ja nimenäkin on Worker. Ompelussa käytin teflon-paininjalkaa ja hyvin sillä ompelu luonnistuikin, vaikka kangas oli ehkä turhan tukeva tähän tarkoitukseen. Ruutujen kohdistaminen onnistui sekin yllättävän hyvin. Resorit kotivarastosta samoin silityskuva. Vetoketju on heijastava ja taakse on vielä liimattu heijastava mörkö.

Liivin pariksi ompelin peruuntuneen messun alennusmyynnistä tilatusta kangaspalasta puseron. Jossain vaiheessa tätä vuotta niitä oikeita messuja vielä suunniteltiin pidettäväksi.Kuva on otettu vasta nyt ja marraskuun 11 astetta plussaa tuntuu kyllä oudolta Punainen kangas ja resoritkin jälleen kotivarastosta.

Kokeilin myös pitsin ompelua. Kangas oli melko paksua ja jäykkää (jälleen hypistelyongelma), joten käytin puseron helmaan hulpiot ja hihojen suut leikkasin kuvioiden mukaan. Pitsipaita on erillinen, mutta alle ompelin pinkin puseron ja asua täydentämään leggingsit.

Leggingsien kääntöreunaan laitoin koristeeksi tyttöjen kukkakankaasta jääneitä tilkkuja. Kaavat ovat jälleen Ottobren kaavoista muokattuja, housuihin lisäsin pituutta mademoisellen pitkiä sääriä varten. 

Nythän on käynnissä Käsityömessut, mutta täytyy sanoa, että ei se kyllä tunnu yhtä hyvältä kuin oikeat messut. Kädentaidot sivustolla on kyllä luettelu näytteille asettajista, mutta pelkän nimen ja kuvauksen perusteella on kyllä vaikea löytyy uusia tuttavuuksia. Sivustolta on kyllä linkit kaikille näytteilleasettajien sivustoille, mutta ei niitä kaikkia kyllä yksitellen jaksa selata. Sivustolla pitäisi olla jokaiselle   jonkinmoinen näyteikkuna niinkuin standeilläkin, jossa esille asetetuista tuotteista kiinnostus heräisi ja voisi tehdä karsintaa kiinnostuksen mukaan.

Parempia messuja odotellen t. HennaMar

Panttereita ja kiehkuroita

 

Ompelin huppareita kotona olleista kankaista, mutta muuta myös uusista kankaista. Pantterikangas on aikanaan matkalta tuotua ja ompelin siitä silloin samistelupaidat keskimmäisen tyttären lapsille. Loppukankaasta tein nyt hupparin nuorimmalle lapsenlapselle. Lisäsin vain keltaisesta velourista hupun, koska siihen kangas ei enää riittänyt. En muuten tiennyt että pantteri ja leopardi viittaavaat samaan eläimeen, kun etsin tietoa, mitä eläintä digipainatus esittää. Mademoisellen huppari on Noshin kankaasta, joka oli jokusen vuoden ollut kangasrekissä odottamassa. Tämä kangas, jossa lankojen paksuus vaihtelee ei kyllä ole parhaita ideoita: esipesussa kangas vinoutui ja kun olen ommellut samasta kankaasta kuviollisena paidan itselleni, se reikiintyi nopeasti. Mekkohupparin kaava on Banana Sweet, Ottobre 4/2014, jolla joskus olen tehnyt molemmille tytöille hupparin. Kaavan viimeinen koko on 134 cm, mutta koska Mademoiselle on kovin kapoinen, lisäsin lähinnä vain pituutta. Muutoinkin tuntuu, että kaavat ovat vanhemmissa lehdissä väljemmiksi mitoitettuja. Monsieur Ff:n hupparin kaava on lehdestä 4/2013, Beagle Boy koko 110 cm ja taitaa olla aika iso pojalle. Toisaalta vanhemmssa lehdissä on usein enemmän kokoja kaavoissa, josta on nyt apua, kun lastenlapset ovat venyneeet. Kiemuraiset koristeet ovat anopin pyyhepitsejä peritystä varastosta. Hupun vuorikin on vanhasta trikootilkusta. 

Housuihin tilasin kankaan Eurokankaan alennusmyynnistä. Olen huomannut, että minun ei kannata innostua alennuskankaista, koska niistä on useammankin kerran tullut hutiostos. Kuvio ei minusta näyttänyt ollenkaan noin isolta kangaskuvassa ja epäröin koko ompelua. Housut on muokattu Ottobren kaavoista joihin lisäsin sivunauhan. Epäilen, että Mademoiselle ei hyväksy tälläistä leveämpää hippimallia, mutta tehty mikä tehty.

Herra L.A.P. täytti vuosia ja ompelin hänelle paneelikankaasta paidan. Myös tässä hihat ovat jäännöskankaasta. Kangas on samaa sarjaa kuin messuilta syksyllä tyttären kanssa valittu (klik) Tänä vuonna ei sitten varmaan messuilla kai missään.

Ompeluhuoneeni on menossa remonttiin kalusteiden osalta. Nykyisin sinne on lähinnä koottu muutoin jo käytöstä hylättyjä huonekaluja. Hyvin toimiva se on ollut nytkin ompeluihini, muutostarvetta on lähinnä vierashuonekäyttöön. Muutakin remonttia on kotiin tulossa, niistä myöhemmin t. HennaMar

Dinohuppari

Monsieur Ff:n ehdoton mieliväri on punainen. "Rouge, Rouge, Rouge." Valitettavasti myös Belgiassa on joskus kai päätetty, että se on tyttöjen väri. Niinpä kaupoista löytyy harvemmin punaista pojille ja tyttöjen vaatteissa taas on usein taas tyttömäistä koristelua. Englannissa muuten sata vuotta sitten punainen oli nimenomaan poikien väri, koska sitä pidettiin liian voimakkaana ja rohkeana tytöille, joille  taas suositeltiin hempeää vaaleansinistä. Tosin olen huomannut, että Suomessakin tyttöjen ja poikien vaatteet tuntuvat erkaantuneen kauemmas tosistaan. 70-luvulla muodissa olleesta lasten unisex-muodista ei liene jäljellä mitään. Päätin siis tehdä nuorimmalle lapsenlapselle punaisen hupparin ja tilasin collegekangasta. Valitettavasti en saanut silmukkacollegea, vaan joudun tilaamaan harjattua, joka jo esipesussa vähän vanuttui. 
Punainen kangas tahtoi ompelussakin venähtää, joten tuin reunoja napakalla resorilla sekähihoissa  että helmassa. Malli on mukaelma Ottobren vanhasta lehdestä ja sain idean käyttää joskus tilaamaani lohikäärmetrikoota hupun vuorina. Eikös se lohikäärmekin jonkin sortin dino liene. Dinosaurus-silityskuva on Stoff&Stil-Malmön myymälästä. Autojen lisäksi Ff on ihastunut dinosauruksiin, jotka taas tuntuvat pysyvän 'muodikkaina' vuodesta toiseen.

Huppuun laitettiin kaavan mukainen vetoketju, jonka avaamalla huppu muuttuu pieneksi 'viitaksi'. Taskun lisäsin, koska se on tärkeä aarteiden keruussa. Myös nappilista on jälkeenpäin lisätty. Leikissä tuolla paidalla kukaties voi lentääkin, toivoo HennaMar