Kevätompeluja

 

Kevät edistyy, vaikka onkin ollut kylmää ja sateista. Sade toisaalta saa pihan pursuamaan vihreää ja paljon on kukkiakin. Olen vuosien mittaan laittanut silloin tällöin muutaman tulppaanisipulinkin maahan. Yleensä laitan vain pikkusipuleita, koska isommat eivät tahdo pihassa menestyä. Punaiset Darwin-tulppaanit ovat parhaiten säilyneet ja pihassa niitä on nyt tullut useaan kohtaan, osa harvemmassa, koska ovat jonkin vuoden jäännöserää, mutta kyllä kirkas väri erottuu yksinäisenäkin.

Saumuri palautui entistä ehompana ja olen päässyt pienetämään kangaspinoja. Mademoisellelle lähestyvää syntymäpäivää varten puolihame ja pusero. Tuon hameen ompelin kyllä jo aiemmin kotona löytyneistä kankaista. Röyhelöleveydet ja pituudet määräytyivät kangaspalojen mukaan, mutta kivasti nuo värit sointuivat yhteen. Reunaan vielä kotoa löytynytta röyhelokuminauhaa. Tällaisia vapaita kesävaatteita on kiva suunnitella ja tehdä. Koska viskoosipellava on vähän läpikuultavaa, ompelin vielä alushameenkin, paloista senkin.

Ompelin vielä brodyyripuseron tarvittaessa t-paidan päällä pidettäväksi. Brodyyrikangas on tilattu, mutta sattumoisin samaa, josta tein kaksitoista vuotta sitten toiselle neidille mekon. En vuorannut, mutta hihansuut ompelin valkoisesta resorista, koska kangas on aika kovaa. Tähän upposi lähes viimeinen kappale kukallista kangasta, joka on jostain yli kymmenen vuoden takaa. Pikkuveljelle vielä perusteeppari ja sitten onkin aika koota syntymäpäiväpaketti. 

Seuraavaksi ompelen toiselle sisarusparille. Oma mekkokangas on pyörinyt mielessä, mutta toistaiseksi en ole löytänyt sopivaa kaavaa. Kesälämpöä odottaen t. HennaMar 

Alkuja

Koskapa kevät pysähtyi huhtikuuksi, pihan vehreytyminen pysähtyi. Kuvan silmut on kuvattau eilen 11.5., tänään näyttää jo toisenlaiselta lämpöaallon vuoksi. Puuvartiset näyttävät selvinneen hyvin talvesta, kaikista perennoista ei voi olla vielä varma. Myöskään kasvilaatikon talvikylvöissä ei vielä näy paljonkaan taimia saa nähdä tuleeko niitä vielä.

Ompeleminen on myös ollut tauolla. Aloin ompelemaan vanhojen pussilakanoiden ehjistä osista tyynyliinoja, kun saumurini alkoi tehdä ihan outoa tikkiä. Kun uudelleen langoitukset ym. temput eivät auttaneet, veimme koneen korjaajalle. Kuinka ollakaan, kun konetta liikkeessä testattiin se teki tikkiä ihan ok. Jätin kuitenkin saumurin huollettavaksi. Kun kahteen viikkoon ei kuulunut mitään, soittelin perään. Huolto oli tehty ihan tavanomaisesti ja vasta konetta testatessa olikin huomattu, että paininjalasta oli toinen silmukkaa muodostava piikki poikki. Uuden osan metsästys ei kuulemma ollutkaan helppoa, koska saumuri on noin 15 vuotta vanha. Harmitti, kun muutenkin on ollut mietinnässä saumurin vaihto, kun sillä on niin paljon ommeltu. Tosin nämä ompelulaitteet taitavat olla siitä poikkeuksellsia, että ne kestävät muita kodinkoneita kauemmin. No uusi jalka löytyi ja maksoi 15 € + huolto. Mieskin totesi konetta hakiessa, että tämä sai olla viimeinen huolto eli saumuroin sen, mitä tällä huollolla onnistuu ja sitten on edessä uuden koneen valinta. Kierrätystyynyliinat ovat nyt valmiina, tuo ketunpää tyynyyn odottaa aikaa, jolloin pääsemme valitsemaan uutta sohvaa olohuoneeseen. (Tilasin kangaspalan kyllä vahingossa, kun luulin trikoiseksi.)

Niinhän siinä sitten kävikin, että 'jouten ollessani', kun pihallakaan ei ollut tekemistä, tuli tilattua aika monta kangasta. Kuvassa kankaita sekä lastenlapsille että mekkokangas itselleni. En oikein osaa toimintamallia, jossa useita vaatteita leikataan ensin ja sitten ommellaan. Ainoastaan Mademoisellen brodyyripaita tuli kaavoitettua ja leikattua osittain. Nyt riittää leikattavaa ja ommeltavaa, mutta taidan odottaa ensin, että minikesä menee ohi. t. HennaMar