Näytetään tekstit, joissa on tunniste matka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matka. Näytä kaikki tekstit

torstai 2. heinäkuuta 2026

Puutarhamatka Hesaan


Kuten kuvasta näkyy, puutarhamatkamme sai vähän toisenlaisen luonteen kuin  mitä oli tarkoitus.  Emme tyttären kanssa löytäneet sopivaa valmismatkaa lähelle, joten päätimme mennä omatoimisesti tutustumaan Helsingin puutarhoihin.

Yövyimme rautatieaseman vieressä ja ehdimme jo tulopäivänä Kaisaniemen kasvitieteelliseen.  Siellä olikin paljon nähtävää sekä sisällä että ulkona.


Ensi vuoden hankintoja varten muistiin, että ruusuruohoa voisi kokeilla.  Seuraavana aamuna lähdimme jo varhain bussilla Marketan puistoon, jossa oli tarkoitus olla pitkään.  Valitettavasti emme löytäneet sieltä oikein mitään katsottavaa ja palasimme keskustaan.  Lounaalla Kappelissa tytär keksi, että voisimme mennä saaristokiertoajelulle; oiva vaihtoehto kuumana hellepäivänä.


Kolmantena päivänä vierailimme Kuusisaaressa sekä Didrichsenin museossa että Villa Gyllenbergissä.  William Morrisin tarkkapiirtoiset kukkakuvat ovat upeita ja  Villan esittelykierros oli mielenkiintoinen. Klo 15 alkoi puutarhakierros siellä, mutta se jäi kyllä tyngäksi.

Puutarhassa oli kuitenkin upea mooseksenpalavapensas ja palattuamme kotiin ostin näitä omaan pihaan Raumalta Vuorelan puutarhasta. Tosin vaaleanpunaisen lajikkeen, valkoista ei ollut.


Pihalla alkukesän runsaat sateet saivat aikaan valtavan kasvupyrähdyksen. Kaikki perennat ovat paljon normaalikokoaan isompia.  Jopa ruohosipulin kukkapallerot ovat puolitoistakertaisia kooltaan.  Kuvassa on perhoangervon kukkapilvi.  Kelpaa kotipihalla olla, mutta ehkä ensi vuonna pääsemme taas ihan järjestetylle puutarhamatkalle. T. HennaMar






torstai 6. marraskuuta 2025

Portteja

 


Kerrankin ajoissa Kristiina K:n haasteeseen.  Kuvan portti on Frankfurtin kiinalaisesta puutarhasta, jonka ovat rakentaneet kiinalaiset työntekijät sieltä tuoduista materiaaleista.  Kiinalaisissa puutarhoissa on tyypillisesti muurien sisään rakennettuja pienoismaisemia sekä paviljonkirakennuksia.  Niin tuossakin puutarhassa, jossa pienelle alueelle on rakennettu monipuolisesti katsottavaa. Valitettavasti avajaiset olivat samaan aikaan kuin Tiananmenin aukion tapahtumat, joten puutarhan yllä on synkkä muisto.


Tämä portti taas edustaa aivan toisenlaista tyyliä. Portti on osa Hessenin prinssin suvun linnarakennuksia, joiden ympärillä on muodollinen puutarha ja englantilaistyyppinen maisemapuisto. Linna sijaitsee upealla paikalla korkealla mäellä ja suuret puut luovat rauhallisen tunnelman.  Ei tullut täältä Suomen kuningasta ja perhe ei enää asu tuolla, vaan ylläpito on osavaltiolla ja linnassa toimii mm. museo.  Kesämatkan kuvia t. HennaMar

sunnuntai 6. heinäkuuta 2025

Puutarhamatka Pärnuun

 


Jälleen tyttäreni kanssa puutarhamatkalla. Pari vuotta sitten olimme Viroon suunnatulla puutarhamatkalla (klik), mutta tällä kertaa yövyimme kaikki yöt Pärnussa.  Osa vierailemistamme paikoista oli tuttuja viime kerralta, kuten yllä olevan kuvan suuri puutarha ja arboretum.  Ei silti kyllä niissä voisi useamminkin vierailla taitavia istutuksia ihailemassa. 


Matkan upeimmaksi elämykseksi nousi mielestäni yllä oleva puutarha, jossa oli ihania istutusryhmiä vaikka kuinka. Alla olevassa kuvassa on tien vastaiselle reunalle istutettu villiviini. Hieno ratkaisu syvän ojan peittämiseksi. Varmaan erityisen upea syksyn väreissä.


Kasvilajeja oli tosi paljon, esimerkiksi monta erilaista veistoksellista laukkaa.

Valitettavasti laukat eivät oikein varjotontillamme menesty, mutta alla olevaa sinistä kukka ajattelin kokeilla seuraavaan talvikylvöön, jos löydän siemeniä.


Alla olevien kasvien nimet jäivät selvittämättä.  Nämä kasvoivat tuossa eka kuvan jättipenkissä. Täytyy selvitellä kuvien avulla.


Vaikutelmia (ja kuvia) tällaiselta matkalta saa niin paljon, että sulattelu ja mahdollinen ideointi omaan pihaan täytyy tehdä ajan kanssa.  Oli siellä sellaisiakin pihoja, jotka eivät omaa silmää miellyttäneet.  Esim. alla olevaa kuplaa en ehkä ostaisi.

Matka oli erinomaisesti järjestetty ja meillä oli opas koko ajan mukana. Ryhmä oli pienehkö 13 henkeä, mikä sekin oli kiva. t. HennaMar


lauantai 8. heinäkuuta 2023

Puutarhamatkalla Virossa

 


Päästiin vihdoin tyttären kanssa kauan suunnitellulle puutarhamatkalle Länsi-Viroon. Nähtiin toinen toistaan upeampia pihoja ja puutarhoja. Kohteet oli valmismatkalle mukavasti valittu hyvin erilaisiksi. Tässä päällimmäisiä mieleen jääneitä asioita, joita tuo kuva yllä tuo hyvin esiin. Istutuspenkit olivat kaikkialla suuria ja niissä oli monipuolisesti kasveja, paljon oli käytetty havuja ja kuunliljoja kuten kuvassa. Myös heiniä oli käytetty kukkien kanssa yhteisissä penkeissä. Mieleen jäivät myös saniaiset, joita aiomme istuttaa miehen tekemään uusimpaan kukkapenkkiin.


Kuvan uusi istutuspenkki oli kyllä suurimmasta päästä. Pohjaksi oli ajettu suuri määrä melko soraista maata, johon oli laitettu kiviä ja valtava määrä kasveja oli istutettu 'dyynin' molemmille puolille. Tuossa puutarhassa taisi olla suurin kasvivalikoima, tuhansia lajeja.  Tontille kasvatettiin myös arboretumia ja kuulemma pelkästään tammia ja leppiä oli yli 30 lajia. Enpä tiennyt niitä niin paljon olevankaan.
Kävimme myös pienemmissä kaupunkipuutarhoissa. Yllä kuva Totoro-malliin leikatusta havusta. Kärhöjä näimme itse asiassa aika vähän, mutta tuossa pihassa niitä oli useampia.
Kuva on englantilaistyyppisestä puutarhasta, johon parin hehtaarin alueelle oli rakennettu useita kymmeniä 'huoneita', jotka kaikki olivat erilaisia. Ei ihme, että puutarhaa kuulemma vuokrattiin tapahtumiin esim. häihin. Tuohon puutarhaan oli myös aloitettu arboretum, jinka puut olivat vielä pieniä.
Vierailimme myös usealla taimitarhalla, yllä oleva japanilaisportti oli pionitarhasta. Tarha oli melko uusi, mutta siitä muotoutuu varmaan ajan mittaan näyttävä. Kävimme myös yrttitarhassa ja ihan perustaimimyymälöissä. Emme ostaneet kasveja, koska niitä olisi ollut vaikea kuljettaa kotiin asti. Siemeniä ei tähän aikaan valitettavasti ollut missään myynnissä.





Lopuksi vielä kuvia maalaispuutarhasta, , jossa vanha emäntä otti meidät vastaan kansallispuvussa ja tarjosi mehua je leivonnaisia kukkasin koristellulta pöydältä. Mukanamme oli koko ajan eestiläinen opas, joka puhui erinomaisesti suomen kieltä. Hieno matka, ideoita omaankiin pihaan tuli paljon, saa sitten nähdä, mitä tulee toteutettua. Alla vielä hauska idea viinimarjoille. t. HennaMar











perjantai 27. syyskuuta 2019

Inspiraatiota Tukholmasta


Pyhä Göran kuvattuna helteisenä elokuun loppupäivänä. Vierailimme hyvien ystävien kanssa Ikaalisten matkatoimiston paketoimana  Tukholmassa. Menomatka Helsingistä tulo Turkuun. Nyt on jo vaikea uskoa, että silloin oli niin kuuma, että käveleminen oli välillä tuskaa. Värtanin terminaalin muovi/metallikäytävä on varsinainen fiasko jalkaisin matkustaville ja gongin päästä on vielä matkaa metrolle. Tulipahan kokeiltua, kun yleensä menemme Tegelvikshamniin. Valitsin keskustahotellin Riddargatanilla, koska kaupunkimatkalla on kiva, kun voi välillä piipahtaa hotellissa. Story Hotel oli kierrätysremontoitu, vuoteen päätynä oli ovi ja takaseinästä oli vain kaavittu ylimpiä kerroksia pois. Pukkipöytään oli erilaisilla välipaloilla soviettu vanha kalusto ja seinällä oli grafiikkalehtiä. Kylppärissä oli altaana iso, kiinalianen malja ja vanhan malliset kaakelit. Loistava sijaninti ja mieenpainuva sisustus!


Kuten aina halusin kangaskauppaan ja kävimme  lopuksi Ohlson tygerin Sveavägenin myymälässä. Stureplan oli edelleen kesken ja siinä kuumuudessa meinasin luovuttaa, mutta löytyihän se taas. Tukholman iltana kävimme 
syömässä Eataly:ssä, joka on yhdistelmä italialaista kauppahallia ja ravintolaa. Se sijaitsi huoneistossa, joka näytti teatterilta ja selvitinkin jälkeenpäin, että rakennukseen oli aikanaan suunniteltu ja toteutettu Röda Kvarn elokuvateatteri, joka taas aikanaan joutui muuttamaan Nordisk Companyn upouuden tavaratalon tieltä. Tuon sinisen röyhelöpuseron tapaisen eläinkuvioisen paidan näytti ystäväni NK:ssa ja päätin toteuttaa sen, kun sopiva kangas löytyi. Kaavoittaminen peruspuseroon ei tahtonut onnistua ja tilasinkin sitten fagert.se-verkkokaupasta kaavan, joka tosin oli aikuisten. Sain siitä suhteet tuohon etuosan kolmioon ja kaavalla aion tehdä itselleni puseron, kunhan kerkiän.
Sininen on Toimeliaan lempiväri ja oranssi taas L.A.P:n. Ihan kirkkan oranssia paitakangasta en löytänyt, mutta tuo keltainen on melko lähellä oranssia. Paitakaavan otin vanhemmasta Ottobresta ja koko näyttää isolta, mutta toisaalta hyvä niin, koska tästä nyt kuitenkin tuli kesäpaita vähän myöhään tälle vuodelle. Kauluspaidan kankaat ovat puuvillaa, röyhelöpaita puuvilla-elastaania. Napit ovat kaikki taas varastoistani. Kaava Ottobre 3/2009 Freemann, olen aiemmin tehnyt vastaavan paidan pieenmmän version Little Fella myös matkalla ostetusta kankaasta. Tuossa lehdessä näyttää olevan kesäpaitakaava kolmessa muodossa 62-92, 92-128 ja 128-170 cm. Syksyisissä tunnelmissa t. HennaMar

perjantai 31. toukokuuta 2019

Matkatuomisia


... kuinka ollakaan kankaita ja kukkien siemeniä. Kävimme pitämässä esikoistyttären lapsia Kööpenhaminassa, jossa tytär oli työmatkalla. Näkymä on asuntomme ikkunasta Frederiksberg:ssä. Täytyy sanoa, että kadehtien katsoo tanskalaisten rentoa olemista. Alueella oli kahviloita ja putiikkeja ja lisäksi vielä ostoskeskus, noin parin-kolmen kilometrin päässä keskusasemalta. Frederiksberg on ollut oma kuntansa, voi silti olla vielälin, siitä päätellen, että visitCopenhagen-palvelussa haku lasten leikkipaikoista ei antanut tälle alueelle yhtään vinkkiä, vaan ne täytyi hakea erikseen. Tanskassa  ekologinen elämäntapa näkyi paitsi pyöräliikenteenä myös ruokakaupoissa, oli pelkästään luomukauppaketjuja ja ostoskeskuksen ruokavalikoimastakin suuri osa oli niitä. Asunto oli hotellipalvelun kautta, mutta ilmeisesti airbnbn, koskapa omistajien tavaroita oli kaikkialla. Tuntui oudolta ja vähän haikealta katsella tavaravalikoimaa, josta päätellen omistajapari on vähän meitä vanhempia. Osa tavaroista oli selvästi muistoja, osa huolella sisustukseen valittuja.



En ehtinyt Köpiskessä kangaskauppaan, mutta Malmö:ssä kävin Stoff&Stil-myymälässä valitsemassa syntymäpäivälahjaa varten kankaan ja samalla ostin myös paitakankaan Automiehelle.  Mademoisellen toive oli vaaleanpunaista ja leppäkerttuja ja niitähän löytyi :-).


Simenet ostin Flyinge:stä paikallisesta taimitarhasta. Luomua nämäkin paitsi nuo kehäkukat. Ostin tarkoituksella minulle oudon toimittajan (Impecta) siemeniä vaihteeksi. Ostin myös tuon lehden, joka tosin lähinnä on Nelsonin siemenluettelo. Auringonkukat laitan huomenna ruukkuihin ja ompelukin on käynnistynyt.



Matkamme aikana Suomessa oli helleaalto ja palattuamme kukinta oli alkanut yhtä aikaa kaikkialla pihassa. Valitettavasti haapojen räjähtävä kukinta oli myös alkanut ja ensin piha oli täynnä siemenhaituvia ja sitten norkkoja, joita mies on haravoinut saaveittain. Eipä ole tällaista ennen nähty,  johtuu kuulemma viime kesän helteistä? Piha on muutoin kauneimmillaan nyt t. HennaMar

maanantai 3. syyskuuta 2018

Multitaskausta

 

Olipahan hämmentävää katsella Ruotsi-Suomi-maaottelua paikan päällä. Sitä on niin tottunut television ohjattuihin kuvauksiin, joissa kaikki näytetään valmiiksi oikeassa järjestyksessä ja lähikuvia sopivasti, puhumattakaan hidastuksista. Tuolla stadionilla ei oikein tiennyt mihin päin olisi milloinkin katsonut. Olimme ihan ylhäällä ja toinen skriini oli melko kaukana toisessa päässä. Toisaalta olimme ihan maaliviivan kohdalla ja juoksujen loppuratkaisuja oli hauska seurata. Myös heittolajit näkyivät mahtavasti.

Kentän toisessa päässä olleet hyppylajit eivät oikein näkyneet ja oli vaikea yhdistää skriinin kuvaa ja todellista hetkeä, kun vielä piti päätäkin kääntää välillä. Ihan hukassa olimme, kun kolmekin lajia kerralla vedettiin radoilla. Ei siis multiajo ole meidän lajimme! Hämmentävältä tuntui myös valtavan kovaa soitettu musiikki ja lisäksi vieressäni istunut nainen oli opetellut niin kovan taputusääneen että hyvä ettei kuulokojeet lentäneet päästäni. Mutta olihan se kaiken kaikkiaan hauska kokemus. Hauskoja olivat myös väliajan lasten ja nuorten kilpailut ja seurojen esittelyjuoksu. Paljon niitä seuratoimijoita näyttää kuitenkin olevan.

Junalla matkustettiin Tampereelle ja takaisin. Ratina on kyllä aivan kokonaan muuttunut, kuten muukin Tampere. Ihmispaljouden keskellä tuntui suunnistaminen kentälle vaikealta, vaikka kaupunki on tuttu opiskelu- ja työvuosilta.


Kotoa lähtiessä remontti oli kuvan vaiheessa, nyt jo paljon pidemmällä Rautakaupoissa ravaaminen on sekin hyvä keino saada päivän askeltavoite täyteen. Syysterveisin HennaMar

torstai 19. huhtikuuta 2018

Sömometer ja muita ostoksia matkalta


Ei matkaa ilman kangaskauppoja eikä puutarhavierailuja. Tärkeimpänä tällä kertaa oli ostoksista Mademoisellen takkikangas. Jälleen vierailtiin iki-ihanassa Maison Dorée -kangaskaupassa, joka on avattu Brysselissä v 1923. Olen sieltä ostanut muutaman todella ihanan kankaan, tuntuu että laadukkaat kankaat tottelevat taitamattomampaakin ompelijaa ryppyilemättä. Toivottavasti tuo vaalea pastellisävyinen osoittautuu yhtä laadukkaaksi. Ohut puuvillainen on vuoriksi, hihoihin laitan liukkaamman kankaan. Ja nuo alhaalla kurkistelevat superkissat ovat tietenkin pikkuveljelle. Hauskasti takkikangas toistaa ensimmäisten krookusten sävyjä omassa pihassamme.


Toisessa tutussa kaupassa Stoff&Stil vierailtiin Malmössä. Tuo tutun näköinen kalakangas on herra L.A.P:n paitaan ja neiti Toimeliaalle ostin tuon upean tiikerisilityskuvan. Sen siirrän kesäpaitaan tai -mekkoon, katsotaan nyt, kangas täytyy ostaa vasta täältä. Vähillä matkatavaroilla matkustaminen rajoittaa ostoksia, vaikka mies useimmiten onnistuu sijoittamaan ne omaan laukkuunsa.
Tuossa oikeassa alakulmassa on sitten se Sömometer. Tuollainen mittausapuväline on aina joskus tullut vastaan ja viimeksi Madame B.C. kirjoitti vastaavasta apuvälineestä, jonka hän oli tehnyt pahvista itse. Ostin tuon metallisen ja toivon oppivani käyttämään sitä sekä kaavojen että kankaiden saumojen merkinnässä että ommeltaessa. En oikein tiedä noiden vinojen osuuksien käytöstä, olisikohan ne tarkoitettu muotolaskoksiin?


Kasvit ostan aina lähimyymästä, mutta siemeniä on halpa ostaa ja helppo kuljettaa. Nämä on kasvitieteellisen puutarhan (edellinen blogi) myymälästä. Oletin niiden olevan puutarhasta, mutta tuo Silene näyttää olevan oma siementoimittajansa. Kasvihuoneen edustalla myytiin myös Hibscus-mehu, johon nuorimmainen lastenlapsi ihastui, meistä muista se oli lähinnä hapanta marjamehua. Saas nähdä, miten siemenet itävät ja ehtivät, parhaiten tähän mennessä matkoilta tuomani ovat onnistuneet joskus Portugalista tuomani, joista riitti iloa moneksi vuodeksi. Pusseissa oli paljon siemeniä ja ne säilyivät hämmästyttävän kauan itämiskelpoisina.


Vellingen puutarhakaupasta ostin kehäkukan siemeniä (miehen lempikukka, joka pitäisi olla tuollainen monikerroksine ollakseen oikeanlainen), hennon persikan sävyisiä sormustinkukkia ja Tuliunikon vaaleanpunaisen kerrosmuodon. Tuollaista en ole aiemmin nähnyt, niitä kirkkaan oransseja olen viljellyt monesti. Sain joskus kauan sitten silloiselta työkaveriltani paljon sormustinkukan taimia ja joinakin vuosina niitä on ollut valtavasti .Viime vuosina ne ovat vähän taantuneet ja valkoiset siemenistä kasvattamani eivät menestyneet. Ehkä näistä saadaan täydennystä.

Kuten edellisestä kuvasta näkyy siemenissä on vähän sama kuin  niissä kukkasipuleissa, samoja tuottajia ja lajikkeita monessa maassa. Yllä oleva onkin brysseliläisestä marketista jotain muuta. Pihastamme puuttuvat edelleen leppäkertut, ehkä näiden viljelyjen jälkeen saadaan niitäkin.

Mukavaa kesän odotusta t. HennaMar

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Kevättä etsimässä


Lähdimme heti pääsiäisen jälkeen kevätvierailulle sukulaisiin. Lähtiessämme Turun satama oli vielä luminen ja osittain jäässä, laiva kolisteli jäihin merellä. Tukholmaan tultaessa oli vielä lumista. Kaupungin jyrkille rannoille on rakennettu valtava määrä kerrostaloja eräänlaisten laitureiden päälle ja näin saatu uusi 'kerros' asuntoja. Kumma että nuo valtavat kuutiomäärät nousevat nopeasti, mutta Skansen on edelleen auki revittynä remontissa. Junamatkalla totesimme, että lunta riitti Skoonen rajoille asti ja maisema siitä eteenpäin oli tasaisen ruskea.

Puut olivat Malmössä lehdettömiä, kukassa olivat vasta varhaiset sipulikukat kuten tuo kesälumipisara (kevät/lumikello) Leucojum aestivum, joka onkin narsissikasvi.


Ajelimme yhtenä päivänä Ystadiin ja siellä oli jopa lumikasoja jäänteenä äskettäisestä lumimyrskystä. Kevät on täällä 3-4 viikkoa myöhässä. Takaisin ajoimme rantatietä ja laajoilla viljelysaukioilla näkyi aavistus vihreää. Ranta on matala ja voi kuvitella tuulen voimakkuutta, josta saimmekin kokemuksen palatessamme. Vanha rakennuskanta on U:n tai neliön muotoon rakennettuja isoja maatiloja ja toisaalta kalastajien mökkikyliä, jotka nykyisin lienevät luxus-kakkosasuntoja. Meri ja pellot luovat yhtenäisin avaran vaikutelman ja rantatie on kokemisen arvoinen. Hiljaista oli arkiaamupäivänä, mutta keskellä ei-mitään oli kuitenkin eräässä kylässä iso koulu, täynnä lapsia. Ruotsihan kasvaa voimakkaasti myös täällä ja Malmön viimeisin asema ennen Kööpenhaminaa , Hyllie, joka joskus oli yksinäinen rakennus, on nyt keskellä valtavia (rumia) kuutioimaisia kerrostaloja. Sisareni totesikin, että uusi ostoskeskus/parkkihalli sateenkaarenvärisine ikkunoineen on siellä kaunein rakennus. Varsinkin iltaisin se hohtaa kuin suunnaton jalokivi.


En tiedä, onko hyvä vai huono asia, että samat kevätsipulikukat, narsissit, skillat, posliinikukat heinätähdet jne. tervehtivät kevättä lähes kaikissa Pohjois- ja Länsi-Euroopan puutarhoissa. Toki luonnonkasvitkin ovat osin samoja, yllä olevat valkovuokot kukkivat Brysselin metsäpuutarhassa.


Sielläkin kevät oli myöhässä, mutta saapumispäivänämme oli t-paitakeli ja koristekirsikka kukki pihassa.


Seuraavana päivänä vierailimme Meisen kasvitieteellisessä puutarhassa. Siellä on mm. 37 eri lajiketta Magnoliapuita! Kukinta oli vasta alkamassa, mutta näimme kukkivia puita myöhemmin kaupungissa. Teimme kierroksen kasvihuoneessa, jossa riitti kukkia ja koska päivä oli lämmin, joimme kevään ensimmäiset ulko-oluet, tietysti belgialaista, puutarhan ravintolassa. Puutarhan keskellä lammessa on iso linna , joka lienee myöhemmin rakennettu muistuttamaan vanhaa (?). Hyvin hoidettu paikka, sipulikukkia ja kevätesikoita tulvillaan.


Tässä kukkiva magnolia ja toinen aloitteleva TenBoschen puutarhan leikkipaikan vieressä.


Onnenpensaan voi kasvattaa näinkin. Useimmiten näkee köynnöksinä Wisterioita, mutta ne kukkivat vasta kesällä. Muutaman vierailupäivämme aikana lehdet puhkesivat puihin ja kevät saapui Belgiaan.


Suomeen saapuessamme lumet olivat suurimmaksi osaksi sulaneet ja piipot kasvaneet riisiryynin kokoisista puolitoista senttisiksi.


Ehkä niistä vielä tulee tällaisia (kuva Brysselistä). Nythän on luvattu lämmintä loppuviikoksi ja sitten taas kylmiä suihkuvirtauksia. Uskotaan ennusteesta ensimmäiseen! Kevätmielellä terveisin HennaMar.

P.S. Postaan ostoksista erikseen (kankaat ja siemenet).


torstai 9. marraskuuta 2017

Kankaita matkalta


Kuten otsikosta ja kuvasta näkyy blogihiljaisuuden syy on ollut matka ja kuten aina kävin paikallisissa kangaskaupoissa. Matkan ensimmäinen kohde oli Brysselissä tyttären uusi asunto. Tällä kertaa emme vierailleet kangaskaupoissa siellä tai Waterloossa. Oheisessa linkissä (klik) on lista Brysselin kangaskaupoista. Itselleni aiemmilta vierailuilta on tuttu keskustan Maison Doree, josta olen ostanut todella laadukkaita villa- ja puuvillakankaita lähinnä neitien vaatteisiin. Linkkiluettelossa puhutaan irlantilaisista kankaista, mutta kyllä siellä on kankaita kaikkialta. Mainosten mukaan siellä järjestetään myös ompelukouluja (hintavia!). Tuo kangaskauppa ei ole kovin suuri, mutta Les tissus du Chien Vert Waterloossa on valtavan kokoinen ja siellä on hauska kulkea ja katsella mm. afrikkalaisia kankaita. Nykyinen nettimaailma mahdollistaa ison kaupankäynnin pienelläkin paikkakunnalla, mutta muistaakseni he eivät toimita Suomeen. Myös kielet, ranska ja flaami, tuovat omat haasteensa.


Yllä olevat kankaat serkuksille ostin Saksasta. Brysselistä matkasimme Lilleen Ranskaan, mutta sieltä en ostanut kankaita. Vierailin kyllä kolmessa kangaskaupassa, mutta niissä ei ollut juuri lainkaan joustavia (lasten) kankaita. Johtunee siitä, että ihania lastenvaatekauppoja oli lähes joka kadulla. Tällä kertaa tyttäremme bongasi jopa lapsen talvihaalarin. Yleensä ranskalaiset lasten vaatteet näyttävät ylisöpöiltä, mutta eivät liene kovin käytännöllisiä. Jatkoin siis kankaiden ja kauppojen etsintää Munsterissä. (Sorry, mutta ohjelma vaihtaa aina Umlaut-u:n tavalliseksi) Sieltä googlasin linkkejä todella moneen kangaskauppaan. Nettisivujen perusteella valitsin Stoffe Werning GmbH:n liikkeen ja se osoittautui nappivalinnaksi. En ole missään nähnyt yhtä paljon joustavia kankaita ja kyllä harmitti, että pieneen matkalaukkuun ei paljon voi mahduttaa. Pyrimme pitämään laukut mahdollisimman keveinä, koska nykyisin matkustamme pääasiassa junalla.


Kuvan vasemman puoleinen kangas on Werningiltä. Osa oli tuttuja, mutta oli myös todella paljon sellaisia, joita en ole suomalaisissa myymälöissä nähnyt. Kävimme Munsterissä (umlaut!) myös Karstadtin tavaratalossa, joka on säilynyt valikoimaltaan oikeana vanhanajan tavaratalon. Siellä oli jopa kankaita ja oli hauska huomata, että myynnissä oli mm autokangas, jonka ostin Colmarista, Ranskasta keväällä. Tilan puutteen vuoksi ostin vain muutaman silityskuvan. Kuvan tiikerikankaan ostopaikka oli Ohlsons tyger Malmössä. Olen vuosi sitten käynyt heidän liikkeessään Tukholmassa ja ostanut lastenlapsille paitakankaita, mutta nyt näytti, että he ovat vähentäneet lasten kankaiden myyntiä ja valikoimaan on tullut enemmän eksoottisempia kankaita. Ehkä maahanmuuttajat ompelevat enemmän.

Nyt täytyykin aloittaa kaavojen selailu, että saan kaikille neljälle lapsenlapselle jotain ommeltua viimeistään jouluksi. Mikäs sen mukavampaa puuhaa näin marraskuun pimeneville illoille t. HennaMar.