Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaavoitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaavoitus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 29. toukokuuta 2024

Toukokuun kolme

 

Taimikasvatus kasvivalolla sisällä ei oikein onnistunut. Aloitin liian varhain ja taimet rönsistyivät varsinkin kesäkukat. Siirsin taimet ulos ruukkuihin ennen toukokuun puolta väliä. Silloin yksi vähän aneeminen auringonkukka sentään kukki, tomaatit ja leijonankidat odottavat ulkona komistumistaan.


Kaavojen tuunausta. Ompelin itselleni vielä yhden paitapuseron. Tähän(kään) kaavaan en ollut oikein tyytyväinen. Puolihameen kaavalla olen jo tehnyt niin monta hametta, että sen ompeleminen on helppoa. Kaava on vähitellen muokkautunut Ottobren kaavasta ynnä aiempia tekeleitä mittaillen. Tein mustasta farkkukankaasta, koska farkku on vain käytössä ylivoimainen ja useimmiten päällä.


Talvikylvöön ensi syksylle toin nämä siemenet vierailulta esikoistyttären luona Saksassa. Viime vuoden talvikylvöt nimittäin onnistuivat yli odotusten. Kylvin siemenet tällä kertaa kasvilavaan, koska hyötykasvien kasvattajaksi minusta ei taida olla. Tulokset alla ja linkki postaukseen tässä.
  • Palava rakkaus satoja taimia
  • Ritarinkannus kymmeniä taimia
  • Ranskan tulikukka kymmeniä
  • Ranskan tulikukka kymmeniä
  • Kyläkurjenpolvi yksi
  • Perhoangervo 0 (Taas!)
Pärskäjuuresta en ole varma, koska pienet taimet näyttävät vähän oudoilta, täytyy odotella vielä ja varmistua lajikkeesta. Palavan rakkauden ja ritarinkannuksen taimia siirtelin jo ruukkuihin, samoin sen yhden ainokaisen kyläkurjenpolven. Koska siemenet olivat itse ja tyttären keräämiä kylvin  niitä aivan liikaa, kun en luottanut itämiseen. Osan taimista olen jo repinyt kompostiin ja nyt odotan ja katson, kasvavatko siirretyt vai siirränkö vielä lisää. Kesäkukkien siemenet ulos on vielä kylvämättä, kun yleensä olen aloittanut kesäkuun alussa.
Lisää puutarhaintoa lähden hakemaan puutarhamatkalta Ruotsiin. T. HennaMar

lauantai 10. joulukuuta 2022

Viisitoista


 euroa maksoi tämän kertainen paitapuserokangas. Se on tilattu Virosta Abakhan-kangaskaupasta. Toimitus oli tällä kertaa hidas, mutta kaikki tilaamani tavarat tulivat. Kangas on vähän seersucker-tyyppinen ja karhea. Kaava on yhdistelmä Ottobren kaavoja itselle muokattuna. Minun täytyykin kaiketi tehdä kaikki vaatteet sovitettuna vihreihin nappeihin, joita mies osti minulle kahta eri sävyä isot purkilliset ;-). Vielä noin 2x15 puseroa?

Kävin ostamassa Eurokankaalta toppakangasta yöpukupusseihin ja sen jälkeen onkin sitten kaikki valmista. Pusseja on hauska ommella, koska niihin voi käyttää kaikki vanhat koristenauhat yms. Itselleni jouluksi paras lahja oli uudet kuulokojeet, jotka sain vanhojen tilalle. Niissä vanhoissa ei enää säätövara riittänyt. Hyvin kestivät seitsemän vuoden käytön toisin kuin kännykkäni, joka täytyi vaihtaa, koska akku alkoi hyytyä, kun kolme vuotta tuli täyteen. Ostin edellisen kameran takia ja voin toki sitä tarvittaessa käyttää. Saa nyt sitten nähdä, pärjääkö uuden kameran kännykällä. Kovin isoa summaa ei kolmen vuoden käytöstä viitsi maksaa.

Jouluun on nyt viisitoista päivää ja tänä vuonna maisema näyttääkin lumen ansiosta talviselta. Joulun odotustunnelmissa t. HennaMar

torstai 11. marraskuuta 2021

Kaavakokeilu ja ompelua ilman kaavaa

 

Kävipä nyt ensimmäisen kerran, että tilatessani kaavan luottotoimittajaltani,  fagert.se, sieltä tuli viesti, että kyseistä kaavaa ei ollut minun kokoani varastossa.  Toimitusaika olisi arviolta 2-3 viikkoa, mutta koska olin kankaan jo tilannut, suostuin vaihtoon. Uusi jakun kaava on JALIE 3677 HÉLÈNE. Tässä tapauksessa osoittautuikin, että varakaava oli täysosuma. Normaalisti tuskin tuolta toimittajalta olisin tilannut, koska heillä näyttää olevan pääasiassa liikuntavaatteiden kaavoja. Myös kangas, jonka tilasin Kangas-Mallasta osoittautui helposti ommeltavaksi ja jakusta tuli kerralla sopiva! Solkea kaipaisin tuohon eteen, mutta se tulee varmaan jossain vaiheessa ostettua.


Sitä enemmän olikin sitten vaikeuksia silkkipuuvillan kanssa, jonka tilasin Tyylimekosta. Kuvittelin, että puuvilla tekisi kankaasta helpommin käsiteltävän, Eipä tehnyt. Ajattelin myös, etten tarvitse kaavaa, vaan kopioin mallin silkkisestä matka-aamutakistani. Eipä toiminut. Liukkaiden kankaiden kanssa mittailu oli hankalaa ja tuollaista kangasta on ikävä korjata. Vielä tuossa kuvausvaiheessa huomasin, että olin ommellut sisemmät kiinnitysnauhat väärin. 

Jakkukaavalla teen varmaan toistekin, jos joku kaipaa Jalien kaavoja niin niitä näyttää Suomessa myyvän Jyväskylän kangaskauppa. Ompelemisiin t. HennaMar


keskiviikko 25. elokuuta 2021

Kesävaatteita lastenlapsille

 

Kesän mittaan tapaamisia odotellessa ompelin kaikille lastenlapsille vaatteita. Tässä postauksessa vaatteet, joita en ole vielä blogannut. Mademoisellelle ompelin kukalliset housut joustavasta puuvillasatiinista. Halusin yrittää uudestaan, koska viime vuonna ompelemani housut olivat olleet liian pienet. Tein lisähaastetta itselleni valitsemalla capri-housujen kaavan, Mariposa Ottobre 3/2016, joita pidensin ensin pitkiksi housuiksi ja lisäämällä vielä pituutta mademoisellen kasvua tavoitellen. Lahkeiden pituus olikin juuri sopiva ja yläosa tyttären lähettämien ympärysmittojen mukainen, mutta en huomannut lisätä yläosaan korkeutta ja näistä tuli kylläkin sopivat lantiohousut. Eurokankaan satiini toistaa hauskasti puutarhan loppukesän kukkien värejä.


Loppukesällä kaikki lapset vierailivat ja viimeiseksi tavattiin kaikki herra L.A.P:n synttäreillä, jonne ompelin kauluspaidan toivottavasti kalamiestä miellyttävästä lokkiaiheisesta puuvillasta. Kaava on Lee Ottobre 1/2016, mutta en enää muista, mistä kankaan tilasin. Vaaleansinistä batistia tehosteeksi minulla oli ennestään. Kangas on puhdasta puuvillaa ja kuvio muistuttaa isänsä käyttämää kesäpaitaa. Tein kuitenkin pitkähihaisen, kun syntymäpäivä on loppukesästä.


Olen vaihteeksi halunnut kokeilla muutoinkin vähän haastavampia malleja, joita parhaiten olen löytänyt vanhoista Ottobren numeroista. Toimeliaan paita on ommeltu Kerry kukkatopin kaavalla, 3/2009, mutta lyhyempänä eli jätin helmakaitaleen pois. Olkapalat on rypytetty ompelukoneessa alapuolan kuminauhalla. Muokkasin hihat suuremmiksi nyt, kun puhvihihoja on paljon käytössä. Helma on tehty kiertopäärmeenä ja muutoin reunustin paidan väriin sopivalla vinoon leikatulla trikookankaalla. Rusettikoristeen tein anopin vanhan samettinapin ympärille kotoa löytyneistä nauhoista. Tätä en ole vielä nähnyt päällä, paita on ehkä vähän iso, mutta meneepä sitten ensi kesänä.


Mademoisella sai vielä vielä housujen pariksi pitkähihaisen paidan. Tämäkin on vanhemmasta lehdestä 4/2009. Malli on nimeltään Yoke striped T-paita. Ihan en kyllä tämän mallin ohjeita ymmärtänyt, mutta paidasta tuli juuri sopiva, joten tällä kaavalla teen varmaan toistekin. Jätin pois resorit kaula-aukosta ja käytin sen sijaan toista ohutta collegekangasta alakappaleina, joilla viimeistelin kaula-aukon.  Hihansuun viimeistelin ihan kuminauhakujalla. Kiva nähdä vaatteita lasten päällä, mademoiselle ihastui erityisesti tuohon silityskuvaperhoseen, joka on ollut laatikossa viimeisestä ulkomaan matkasta asti.


Nuorin serkku on 'perinyt' L.A.P:n vaatteita, jotka tyttäreni on onnistunut säilyttämään uuden veroisena useista pesuista huolimatta. Mutta tein vielä hänelle ihan uusiakin, pikeepaita ja velourhousut. Monsieur Ff pitää erityisesti pehmeistä kankaista. Relaxed Fit-kaavalla housuista tuli kyllä vähän liiankin rennot, ensi kerralla ompelen perushousukaavalla. Tilasin valmiin kauluksen Jaanan ompelimosta . Otin niitä useamman vastaisen varalle, kun olivat niin edullisia. Kankaat ovat Eurokankaasta. Paidan kaava on London trikoopaita, Ottobre 3/2009, ja paidasta tuli isohko, kuten usein vanhempien lehtien malleista. Silityskuva on taas pitkään laatikossa pyörineitä, enkä muista ostopaikkaa kuten en edellisten vaatteiden kankaistakaan, netin kautta kuitenkin. 

Seuraavaksi työstän esikoistyttären 'tilaustyön' eli froteepäällisiä pyykkikorien kansiin eli aivan jotain muuta. Syksy saapui samaa matkaa lasten kanssa ja pihan työt alkavat olla lopuillaan. t. HennaMar

torstai 24. kesäkuuta 2021

Kaavan testaus

 

Sain vihdoin ommeltua testikappaleen StyleArc Hope-mekkokaavasta. Minulla ei ole aiemmin ollut tämän australialaisen yhtiön kaavoja, joten tein koekappaleen vanhasta lakanasta, joka oli sopivasti saatavilla. Tilasin kuitenkin kaavan tutulta toimittajalta Ruotsista: fagert.se.


Myös kaavoitus oli melko erikoinen eli raglanhiha-aukosta lähtevä 'kimonohiha'. Tänä vuonna näyttää olevan trendikästä puhvimaiset hihat. Myös kukkakuvioisia mekkoja on monenlaisia ja luulen, että tuo lakanamekko voisi mennä mukana ihan täydestä, vaikka haalistunut onkin. Toki aion seuraavaksi uskaltautua mekkokankaan leikkuuseen. Osoittautui  nimittäin, että kaavassa ei ole paljonkaan muuttamista pituutta lukuun ottamatta. Piirsin varalta 12 ja 14- tuumaiset ja niinkuin arvelinkin kokoni on jossain niiden välillä. 14-tuumaisesta kavennan vähän yläosaa. Kokeilin myös hihansuun jättämistä avoimeksi, mutta rypytetty on parempi. Englantilaiseen tapaan kaavaan oli varmiiksi piirrety saumanvarat ja itse asiassa se tuntui ihan kätevältä. Mekko oli muutenkin tosi helppo ommeltava.

Pihan kukkimisvauhti on hurja, kuva on noin viikon vanha ja nyt ollaan jo taas pidemmällä kukinnoissa. Erityisen ilahtuneita olemme siitä, että keltavale-unikot, Meconopsis cambrica, ovat palanneet useaan paikkaan; lastenlapset ovat ahkerasti levittäneet siemeniä. Kimalaiset ovat erityisesti ihastuneet näihin ja jatkuvasti näkee, kuinka kukat keinuvat, kun mehiläinen kiertää kukan sisässä. Olin muutoin väärässä akileijojen suhteen, keltaisia ilmestyi tänä vuonna useita ja myös aivan vaaleita lähes valkoisia on monta. Täytyypä kerätä niiden siemeniä syksymmällä.t. HennaMar



lauantai 22. helmikuuta 2020

Uutta ja vanhaa ja muita eroavaisuuksia


Kolme viimeisintä ompelusta ovat todella kaukana toisistaan ja edustavat tekemisiäni monelta eri kantilta:

1. Kankaat ja niiden hankinta

Vaatteisiin käytin sekä uusia että yhden ihan uuden kankaan. Vaaleanpunainen pusero on tarkoitettu käytettäväksi viimeksi ompelemani pliseeratun hameen kanssa. Olen todennut, että kun tilaa kuvioitua kangasta, jota käytetään sellaisenaan, tilauksen voi ihan hyvin tehdä netistä. Mutta jos haluaa yksiväriseen kankaaseen jotain tiettyä sävyä on paras jalkautua kauppaan. Kävimme Tampereella tytärtä tapaamassa ja ostoksilla ja kävin kahdessakin kangaskaupassa. Kangaskapina oli lopettamassa omassa 'kioskimyymälänsä' siellä, enkä sieltä löytänyt sopivaa. Jatkoin siis kauppaan, jolla ei ole ollenkaan nettimyyntiä. Tekstiili-Fihl/Tuominen ky Sammonkadun päässä on oikea vanhanajan kivijalkakauppa, joka pursuaa kangaspakkoja ja josta varmasti on vaikea löytää mitään itse, mutta innokasta palvelua löytyy. Ostin sieltä vaaleanpunaista puuvillabatistia ( voiko batisti olla muuta kuin puuvillaa?). Kangas oli vain metrin levyistä, ei paljonkaan kutistunut esipesussa ja oikeni melkein itsestään niinkuin laadukas puuvilla tekee.
Collegen kankaat ovat jäännöspaloja ja nyt alkaa viimein velourkankaat olla lopussa. Kullanväristä kangasta ostin muutam vuosi sitten JättiRätistä ja tein tytöille leggingsit, kangasta oli juuri sen varran jäljellä, että sain Mademoisellelle leggingsit tehtyä. Kangas on siitä hauska, että se on kaksinkertainen eli ihoa vasten on yksivärinen pehmeä trikoo ja tuo pääliosa on lähes nahkamaisen tuntuinen kultavärjätty.

2. Kaavat ja leikkaaminen

Jämäkankaista ommellessa on kaavan valinta aina tarkempaa ja ostin pitkästä aikaa uuden Ottobre Kids-lehden, koska siinä oli tuollainen paita ommellulla raidalla, edessä kolmio ja takaa suora, 1/2070 s.29 Colorblock. Raitoja leikatessa piirsin pestävällä tussilla ompelulinjat ja ompelin ensin harsinlangan ja sitten vasta saumurilla Ompelin hartiaosan eri värisenä, koska tummempi harmaa lähes loppui, jäljellä on enää pieni tilkku. Muutoin leikkasin kaavan mukaan samoin kuin leggingsit, joiden kaava on Ottobre 1/2015 s. 34 Pop Star, hyvä kaava jämäkankaaseen, koska siinä on sivusaumat.
Paitapuseron kaavan lähtökohtana oli Ottobre 3/2016 Vintage Style, mutta loppujen lopuksi siitä suoraan on vain kaulus. Puseroon leikkasin heti alkuun vähän leveämmät hihat kankaan riittävyyden mukaan, jolloin ne täytyi rypyttää olalta ja samantien lisäsin kaitaleen alareunaankin. Hihat näyttivät isoilta ja niinpä leikkasin paidan helmaankin rypytettävän osion. Minusta on kiva muokata malleja nyt, kun tuntuu että perusvaatteet ovat hallinnassa.

3. Käytetyt ompeleet

Vaaleanpunaisen paitapuseron ompelin lähes kokonaan ompelukoneella. Käytin jopa jonkin verran korosteompeleita esim. kauluksen ulkoreunaan ja rypytyksiin. Collegepaidassa käytin peittaria kaulusresoriin, mutta muutoin se on tehty saumurilla samoin kuin leggingsit, joiden kuminauhakuja ja lahkeen suut on ommeltu peittarilla. Saumuri ja peittariompelussa käytän kyllä ompelukonetta apukiinnityksiin esim. saumojen kohdalla resoreita ja käänteitä ommellessani. Batistin ompelua varten vaihdoin saumuriin ja ompelukoneeseen mikroneulat ja niistä ei jäänytkään kankaaseen jälkiä, kun aina jotain joutuu purkamaan... Kauluksen huolittelutilkun ompelin toisesta reunasta käsin kiinni, vaikka yleensä vältän käsin ompelua.

4. Tarvikkeet ja viimeistely

Anopin jäämistöstä löytyi monta metriä vaaleanpunaista reunapitsiä, jota käytinkin sitten reilusti. Hihansuihin rypytin pitsin, 1,5-kertainen pituus oli kyllä pitsisssä liikaa, 1,2-1,3x olisi varmaan ollut parempi ja helpompi kiinnittää. Helman kaitale on 1,5x ja kankaassa se olikin ihan sopiva rypytys, pitsin ompelin suoiraan kaitaleen alareunaan. Rypytykset tein ihan perinteisesti kaksinkertaisilla harsinlangoilla. Sydännapit ostin Tampereelta.
En ole oikein oppinut käyttämään silikonikuminauhaa ja niinpä leggingsien ja paitapuseron kokoamiseen käytin tavallista kuminauhaa. Leggingseissä on nappikuminauha, jota tarvitaan, kun käyttäjä asuu kaukana. Paidassa on kapeaa, pehmeätä kuminauha sekä hihoissa että lantiolla. 
L.A.P.-merkin tein taas kerran pienestä palasta miehen purettua nahkatakkia. Merkki on applikoitu kaksinkertaisen kovikekankaan avulla ja ommeltu nahkaneulalla.





Nyt täytyy pitää vähän taukoa, jonka aikana yritän ideoida lisää ommeltavaa kotona olevista kankaista. Yhden laatikollisen isoja kangaspaloja veimme taas SPR:n, toivottavasti joku hyödyntää ne. Joukossa oli taas osa anopin jäämistöä, mutta myös paljon itse joskus hamstraamiani. Huomasin muuten että 
Sammonkadulla oli peräti kaksi korjaamoa/ompelimoa kangaskaupan lisäksi, jossa myös ommellaan.

Kuvissa vilahtavat kukkakankaat ovat anopin aikoinaan tyttärillemme ompelemia pussilakanoita ja odottavat nyt 'hiihto'lomavieraita. t. HennaMar

torstai 21. maaliskuuta 2019

Kesävaatteita


Päätin sitten jatkaa haasteellista ompelua. Haasteina olivat joustamattomien ompelu, jo olemassa olevien kankaiden käyttö ja ompelu itselle. Viime kesänä uskoin vihdoin, että ohut kudottu, ei trikoinen puuvilla, on parasta kuumilla ilmoilla, kuten sisarentyttäreni on aikaa sitten todennut. Ohut puuvillapaita ei hiosta ja on helppo pesaista ja kuivuu nopeasti. Kangasrekissäni oli jo vuosia pyörinyt pienehkö puuvillabatistipala ja nyt kun viimeisimmässä Ottobre Woman lehdessä oli paitakaava nimellä Batik Look, päätin toteuttaa sen.


Pala oli sen verran pieni, että mallin mukaisia hihoja en saanut, mutta ideoin tuollaiset kolmesta palasta kootut röyhelöhihat. Kun vielä kaula-aukon alavuoren tein kankaan tilkuista, tuloksena oli lähes Zero Waste ompelu. Aion tehdä vielä kaksi kesäpaitaa, toisen Nuppuprintin puuvillasta ja toisen tuunaamaalla mieheni puuvillapaidan. Nämä itselle ompelut etenevät kovin hitaasti, mutta onneksi kesään on vielä aikaa.


Paitojen kanssa ompelin farkkuhameen myös kauan säilössä olleesta kaksipuolisesta kankaasta. Tämän kankaan kohdalla säilytys osoittautui virheeksi. Pesun jälkeen tulivat korostetusti esiin taitekohdat, joista väri oli lähtenyt lähes kokonaan ja vaalea kangaspuoli noussut esiin. Myös koko kankaan hieman turkoosiin vivahtava väritys vaaleni perusvaaleansiniseksi. En tiedä johtuivatko muutokset siitä, että kangas ei ole puhdasta puuvillaa vaain osittain joustava. Kaava on Ottobre 5/2017 nro 2 Art Student; ei tämä kangas kyllä sentään opiskeluajoiltani ole, mutta liian kaukaa kuitenkin. En sitten oikein pitänytkään mallista ja lisäsin eteen tuollaisen valehalkion saadakseni lisäväljyyttä. Jätin kaksiväriset hulpioreunat näkyviin.  Taakse jouduin ompelemaan keksisauman poistaakseni sitten liian leveyden. Soljet ja napit, ynnä vyötärönauhan sisäosat on myös vanhoista varastoista.

Aikamoista hakemista siis ompelu, mutta näihin olen kyllä tyytyväinen. Kaksi paitaa toivon mukaan seuraavassa postauksessa. t HennaMar

maanantai 18. helmikuuta 2019

Kaksi ja puoli joustamatonta


ja puolitoista joustavaa. Jatkoin suunnitelman mukaan joustamattomien ompelua ja ompelin Mademoisellen jakun vakosametista. Vuori on kissakuvioista puuvillaa. Jakun kaava on jälleen vanhasta Ottobresta, Rebellious kymmenen vuoden takaa. Tätä ommellessa kyllä vähän karisi into joustamattomiin vaikka ne kierrätyksen kannalta olisivat parempia. Luulin jo osaavani yhtä ja toista jopa kaavojen muuntamisesta, mutta sehän onkin helppoa joustavilla, joustamattomilla se on minulle liian vaikeaa. Valmiin jakun nähdessään mies tuumasi sen näyttävän keskiaikaiselta vaatteelt. No ehkei sentään niin vanhalta, mutta 70-lukulaiselta? Samaan sävyyn leggingsit joustocollegesta vanhoja kaavoja matkien.
Tilasin Kangaskapinasta myös puuvillaisia collegekankaita teemaa jatkaakseni. Huomasin, etteivät totutut peruskaavat näihin käyneetkään. Lisäsin nostalgiseen auotopaitaan joustavat (!) vauhtiraidat resorista sivuille ja olalle neppilistan. Pöllöpaitaan ompelin sitten suosiolla joustavasta trikoosta hihat. Kyllä näitten joustavien tekstiilien jälkikäsittelyyn täytyy kehittää jokin menetelmä tai sitten täytyy löytää joustavuuten uusia kestävän kehityksen ratkaisuja. Niitä odotellessa täytynee tyytyä saatavilla oleviin kankaisiin t. HennaMar




sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Kuvittelun vaikeus


Ompeleiden ja puutarhan suunnittelussa tarvitaan hahmotusta, visiointia, näkökykyä tulevaisuuteen, miksi sitä nyt sitten haluaakin kutsua. Mitä enemmän ompelen sitä enemmän olen alkanut kiinnittää huomioni siihen, miten valmiit vaatteet on koostettu tasosta kolmiuloitteiseksi. Niinpä usein kaupoissa ja kaupungilla katselen vaatteita sillä suunnittelusilmällä. Ompelussa auttavat usein valmiit kaavat, mutta niidenkin avulla on vaikea kuvitella, miltä valmis vaate näyttää itsellä. Niinpä tällä kertaa menin siitä, mistä aita on matalampi eli siirsin valmiin puseron kaavaksi kopioimalla. Ei sekään kyllä niin helppoa ollut kuin voisi olettaa, vaikka malli on yksinkertainen. Valmis paita vasemmalla on merkkiä Tom Tailor ja kopioon hain kankaat Eurokankaasta. Valinta ei ihan onnistunut, etupuolen kangas oli vähän liian jäykkää eikä tunnu kivalta iholla. takaosan interlock-jersey on ihan ok. Jännitän edelleen leikkaamista ja usein teen varokeinona isot saumanvarat ja niinpä tästäkin tuli hieman liian iso. Kaava on nyt kyllä ihan käyttökelpoinen. Kummasti silmä tottuu paitaan, jossa etupuoli on ihan eri kangasta kuin takaosa, en olisi osannut tällaista kuvitella ilman
mallia.


Puutarhaankin voi yrittää katsoa mallia muiden toteutuksesta. Kävimme Avoimien puutarhojen päivänä tutustumassa Tupalan puutarhakerhon alueeseen. Alueella on 91 palstaa, jotka alun perin ovat olleet Rosenlewin työläisille varattuja viljelypalstoja. Huomasin taas, että kiinnitin huomioin yksityiskohtiin kokonaisuuksien sijasta. Toki, koska alue on tehty tasaiselle maalle joen varteen, palstat eivät eroa toisistaan alun perin ja muistuttavat edelleen toisiaan pihojen osalta varsinkin, kun kasveja on totta kai valittu ja vaihdettu yhdessä. Mökit ovat erilaisia, eri aikoihin rakennettuja. Toki kauniita suojaisia pihoja löytyi. Yksityiskohdista jäi mieleen palstojen erottelu niin että harvan puukehikon sisällä kasvoi vadelmaa ja myös korkeita perennoja. Kiva tapa tukea ja tuoda rakennetta. Kuvia en alueelta ottanut, yllä oleva kuva on omasta pihasta ja esimerkki vähemmän onnistuneesta tuesta. Tuossa keskellä kasvaa kaksi viini- ja kruunukärhöä. Tukea on jatkettu vetämällä naruja männyn oksaan. Suunnittelua vaikeuttaa pihassa kasvien koon ennakointi, niiden menestymiskyky, vuoden ajat yms. yms. Puutarhakasveja usein myydään myös pelkällä kukinnalla ja kuvat kokonaisista kasveista puuttuvat mainoksista. Pihamme pohjarakenne tuo onneksi vaihtelevuutta, jota aina emme itse osaa hakea. Tupalassa todettiin vierasohjeissa, että puutarha ei koskaan ole valmis. Onneksi ! t HennaMar

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Kokka-mekko


 Ompelin mekon kankaasta, jonka ostin pari vuotta sitten vihreän koiran kangaskaupasta eli Les Tissus du Chien Vert Waterloosta. Olemme tyttären luona vieraillessamme käyneet tuossa pikkukaupungissa italialaisessa ravintolassa ja yllätykseksemme siellä on myös valtava kangaskauppa. Ulospäin siinä on vain pari ikkunaa, mutta sisältä löytyy laaja valikoima kankaita kahdessa kerroksessa. Erityisesti heillä on joustamattomia kankaita puuvillaa yms. Alun perin aikomuksenani oli ostaa afrikkalainen kangas, mutta rohkeus ei sitten riittänytkään. Olen ihaillut noita kirkkaan värisiä, voimakkaasti kuvioituja kankaita Brysselissä käydessämme.  Mekko on kuitenkin siis tehty japanilaisen yhtiön, Kokka, kankaasta, japanilaisiakin kankaita löytyy valikoimista paljon ja väri- sekä kuviomaailma on lähempänä skandinaavisiin kankaisiin tottuneita silmiämme.  Kangaskauppa on uusinut sivustonsa hiljattain ja huomasin, että heillä on myös pari muuta myymälää, toinen Brysselissä.


Väri-innostuksen puuskassa olin ostanut kangasta jopa kahta väriä. Kovin vaatimattomia nuo värit ovat täällä Suomen kesässä. Kaavan ostin suomalaiselta kaavoitusyhtiöltä Named Clothing ja kaava on LEXI A-line dress. Tuolla Waterloon kaupassa muuten myydään Ottobre-lehteä, joka nykyään ilmestyy monella kielellä. Tuo puuvillakangas oli vähän liian  paksua malliin, joka olisi vaatinut laskeutuvamman kankaan. Ehkä mekko kuitenkin notkistuu pesuissa kuten hyvälaatuinen puuvilla tekee, tosin kuin meikäläinen joka vain jäykistyy iän myöstä.  Kuvasta näkee, että pihassa kukkivat jo monet kesäkuun kukat, vaikka kuva on otettu toukokuun lopulla.


Kankaan nimi on Ihme Chambers, en kyllä tiedä, mitä ihme on suomeksi. Ehkä seuraavalla kerralla rohkaistun ostamaan afrikkalaisia kuvioita. t. HennaMar

torstai 26. huhtikuuta 2018

Hyvä paitakaava tilkuille


Autopaita nuorimmalle lastenlapselle. Tällä paitakaavalla: Ottobre 3/2016 Panda & X-print , olen tehnyt jo useamman paidan pojille. Kaavan avulla saa pienemmistäkin tilkuista paidan, useinhan jää kankaista noita kapeahkoja soiroja varsinkin, kun ompelen eri kokoja. Tosin tämän autokankaan tilkun tilasin varta vasten Sampsukalta , koska nuorin lapsenlapsi on niin ihastunut pikkuautoihin. MM laskee jo reippaasti "un, deux, six, neuf" ja sehän on jo tosi monta. Kangasta ei ollut enempää saatavilla ja yhdistin sitten kahta yksiväristä tähän. Punainen kangas on yhtenäisinä suikaleina sivuissa. Samalla idealla voisi toki tehdä paitoja muillakin kaavoilla, mutta tämä on valmiiksi hyvä.


Koska joululahjapakettimme ompeluksineen katosi, niin katsoin parhaaksi viedä syntymäpäivälahjat jo ennakkoon siellä käydessämme ja veimme samalla joululahjarahat, jotka korvauksena katoamisesta saimme. Tämä paita on kokoa 92/98, olen usein mitoittanut vaatteita liian suuriksi tälle neljännelle. Vaatteiden senttikoot ovat eri maissa erilaissa ja eri valmistajillakin, joten kyselemälläkään ei koko aina osu. Ottobren kaavat ovat yleensä kai reiluja, mutta tämä paita on kapeahko. Myös kassi on tilkuista anopin laatikoista. Tuliaiskasseja ompelemalla olen (vähän) saanut kankaita pois. Aloitin nyt Mademoisellen takin ompelun ja siinä meneekin vähän enemmän aikaa, taas tarkistin Takkitalkoista, miten ne osat yhdistetään. On se vaan mukava, kun ohjeita löytyy netistä.

Sopiva ompeluilma, kevät on edelleen nurkan takana t .HennaMar

maanantai 5. maaliskuuta 2018

Yritystä on



Ompelurintamalla tapahtuu koko ajan, vain tulokset puuttuvat. yritän nimittäin ommella takkia Fabermix:n kaavalla, tilasin kaavan fagert.se -kaavamyymälän kautta, jota olen käyttänyt aina joskus suunnitellessani joitain tiettyä ompelukohdetta. Tuossa ruotsalaisessa kaavamyymälässä on erittäin laaja valikoima eri toimittajien kaavoja, sekä tuttuja että tuntemattomampia. Fabermixin kaavalla tein muutama vuosi sitten Toimeliaalle talvitakin malli Jade, johon applikoin hänen piirtämiään kissoja. Takista tuli kiva, se oli helppo ommella ja se oli pitkään käytössä. Fabermixin toteutukset ovat jollain  tavalla vanhahtavia, hippihenkisiä, mutta kaava oli kyllä erinomainen. Kaavoja selatessani huomasin, että takeille ja jakuille tyypillistä on tuo tuossakin kuvassa näkyvä pitkittäissaumojen käyttö muodon luomiseen. Mallitoteutuksissa käytetään usein monta eri kangasta ja koristenauhoja. Itse aion kyllä tehdä yksivärisen, vuori tosin on koottu kotoa löytyneistä puuvillapaloista, omia piirroksia en myöskään aio applikoida (!).  Kaavaan kuului myös Youtube-osoite, josta löytyy takin ompeluvideo. Hyvä siksi, että ohjeet ompeluun ovat saksaksi.

Ajatuksena on tehdä siis koekappale ja kangas on Rauman Jätti-Rätistä, ei siis hinnalla pilattu. Kangas taitaa olla jokin miesten pukukangas, valitettavasti siinä on joustoa, malli olisi ollut parempi tehdä joustamattomasta. Tuossa kaupassahan kankaista ei löydy merkintöjä eli valinta on ostajalla. Ymmärrän sen kaupan luonteen huomioiden, se mitä kummastelen on, että Eurokangas, jonka pitäisi olla asiantuntijaliike myy myös kankaita ilman merkintöjä ja joskus harhaan johtavilla otsikoilla (palakankaat).

Katsotaan, saanko takin... t. HennaMar

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Lisää punaista helmikuuhun



Piirsin Tehtaamon ohjeilla viime syksynä tavallisesta puserokaavasta raglan-kaavan, jossa raglan-hihassa on 'ylimääräinen' sauma olkapäällä. Tällainen malli tuntuu istuvan minulle hyvin. Niinpä tein samalla kaavalla uudelleen samasta Noshin kankaasta, mutta eri värisenä toisen pitkähihaisen puseron. Väriterapiana siis helmikuun punaista. Ruskea-harmaa-pusero on ollut paljon käytössä eikä kangas ole mennyt miksikään, se on myös tosi mukava päällä. Kävi niin kuin usein käy: ensimmäinen paita on vähän väljä ja toisesta tuli sitten tietysti vähän tiukka. Ehkä ensi kerralla oikea väljyys.

Siili on ostettu Malmön Stoff&Stil-myymälästä ja toisen paidan merkki on tehty nahan palasta. Kuten viime postauksessa totesin, olen huono kierrättämään. Nyt ryhdistäydyin sen verran, että purin miehen kaksi vanhaa nahkatakkia eteisremontin tieltä. Saa nähdä, tuleeko niistä muutakin tehtyä kuin postimerkin kokoinen merkki.