sunnuntai 25. elokuuta 2019

Liskoja ja kissoja


Lasten toivekankaista ompelin ihan Ottobren peruskaavoja muokaten paidan ja tunikan. L.A.P sai vielä pipon ja kaulurin samasta kankaasta, eipä jäänyt paljon kangasta. Kangas on Tyylimekosta. Jatkoimme samaa teemaa 7-vuotislahjoissa ja ostimme Suomalaisesta kirjakaupasta matelijoita ja liskoja käsittelevät kirjat. Ensimmäisen, tavutetun tilasin nettikaupasta, mutta toinen vielä isompi ja kuvarikkaampi ostettiin ihan paikallisesta kaupasta, josta mies sen bongasi. Kirjoja selatessa huomasin, että löhes kaikki otukset olivat minulle tuntemattomia ja aika moni isomman kirjan liskoista löytyy myös paidasta. Hyvä niin, koska valintaperusteena oli: " ei sitten mitään lällyä".


Isolle siskolle tunika, johon sitten päädyin ostamaan hihakankaan paikallisesta Eurokankaasta, kun tilaukset menivät väriltään pieleen. Kangasta on vielä serkkutytön mekkoon, joka onkin melkien valmis. Bloggaan sitten joskus, kun olen ommellut muutakin, perusmalli on siis sama.

Itse en ehkä ihan noita kuvioaiheita olis valinnut, mutta kuten sanottu lasten valinnat ja parempi niin. Näkemisiin t. HennaMar.

P.S. Menee vähän jankutuksen puolelle, mutta kyllä taas takkusin noitten digikankaiden kanssa liian elastaanin takia.

tiistai 20. elokuuta 2019

Uusia ja kierrätettyjä pihaan




Pihalla on vähän sama juttu kuin sisällä nimittäin, että kun yhden nurkan laittaa, niin alkaa jo toinen kaivata kohennusta. Halusimme muuttaa ne alueet, jotka näkyvät kuistilla istuessa ja ensimmäiseksi etualalata siirrettiin  jalokallioiset,  Erigeron speciosus, ja värimintut, Monardakauemmas pihalle. Jalokallioisessa on se vika, että se ei pysy ollenkaan pystyssä ja minttu kuten kai kaikki sen suvun kasvit vaeltelee ympäriinsä. Punainen minttu ei värinsäkään puolesta sopinut tuohon kohtaan. Tilalle istutettiin haltijakukkia, Heucherella x.hybrid 'Fresh Green', 
ja perhoangervoja, Gillenia trifoliata. Kasvit haettiin, jälleen kerran, Karimaan puutarhalta Kokemäeltä. Kyllä muuten on helppo istuttaa puutarhalta haettuja taimia, jotka ovat sievästi kasvaneett ruukussa ja juuripaakku on ehjä (minulle helppoa myös siksi että  mies tekee kaivuu- ja kärräystyöt ;-).  Toista on pihatarhassa jo ehkä pitkäänkin kasvaneiden kasvien kanssa, joiden juurakko on mitä sattuu ja kasvukin mahdollisesti vinoa moneen suuntaan.
Nuo paratiisliljat, Paradisea liliastrum,  oli vielä suhteellisen helppoja, vaikka ovat kasvaneet pihassa jo kuusitoista vuotta. Työpaikalta saaduilla syntymäpäivärahoilla ostin paratiisililjoja ja konnanmarjoa  (tasapaino!) ja kummatkin ovat vielä voimissaan, konnamarjat vähän liikaakin... Liljat olivat vain niin sivussa että niiden kukinta tahtoi jäädä huomiotta ja töyhtöangervo oli jyräämässä ne. Sen sijaan tuo tiarellarivi on koottu ihan verson palasista ja pienistä aluista. Tuolla paikalla heti kuistiaidan takana kasvoi eniten ansikkaa, joka maanpeittokasvina on aivan mahtava, mutta ei oikein päärooliin sopiva. Siitä tehtiin aidan viereen uutta reunusta. 

Tässä kuvassa etupihalle siirretyistä ne, joiden kohdalla tyydyin siirtämään sellaisia paloja kuin irti sain. Saa nähdä, lähtevätkö tarhatyräkit kasvuun, Euphorbia cyparissias, haisukurjenpolvet varmasti onnistuvat. Tuoksukurjenpolvista on tulossa pihaan taas yksi luotettava maanpeittokasvi. Olemme niitä jo useaan paikkaan siirtäneet ja tähän ne (osa) palasivat takapihalta. Viime vuonna huomasin, että niitä voi keväällä reippaasti leikata ja ne vain tuuhentuvat. Ne tekevät nimittäin monipolvista maavartta, jonka kasvu sojottaa aina enemmän ulospäin penkistä. Istuttaessa täytyy vain arvailla, mikä pala lähtee kasvuun ja painaa ne lujasti maahan. Osa tosin on siemenestä kasvaneita uusia alkuja. Perennojen lisäksi siirrettiin pensaita mm. pihasta löytyneet purppuraheisiangervon taimet. Toiveissa on, että niistä kasvaa hyvä suoja tontin nurkalle. 
Mies uusi myös yläkuvan kivimuuria ja uusista sekä vanhoista laatoista teki tuollaisen vapaan muodostelman kuistilta pihaan päin, johon hän kylvi uutta ruohoa. Täytynee ensi vuonna postata ennen-jälkeen-kuvia siirroista.t. HennaMar


keskiviikko 14. elokuuta 2019

Epäonnistuneita kangasvalintoja


Onhan se kiva, että nettikangaskauppoja on koko ajan enemmän, mutta mutta... kun niitä kankaita ei pääse hypistelemään tulee tehtyä vääriä valintoja, vaikka kuinka on olevinaan tarkka. Tässä kuvassa yöpukukankaaksi ostetut siniset interlock-trikoot ja salihousujen joustofarkku. Ostettu ja ommeltu jo kesän alussa ja vieläkin vähän harmittaa. Nuo siniset trikookankaat kuvittelin sellaisiksi vähän löysähköiksi ja keveiksi, joustaviksi kankaiksi, joista saa keveitä kesäyöpukuja. Kangas osoittautui todella jäykäski ja painavaksi, ompelin tuon tummemman ja käyhän se yöpuvuksi talvella, mutta en vielä tiedä, mitä tuosta toisesta tekisin, ehkä jakun ? Yleensä kyllä yritän katsoa tiedoista neliöpainon, jos se on annettu, ehkä näissä ei ollut. Tuo joustofarkku taas osoittautui nurjalta puolelta nukkaisen kutiavaksi ! Täytynee pestä useamman kerran ehkä ne kuluvat !

Tässä taas toinen ongelma VÄRIT!!! Tuon kissakankaan valitsi Toimelias ja tilasin sitä sen verran, että voin tehdä molemmille neideille paidan. Halusin kuitenkin tehdä hihat yksivärisestä, koska kuviointi on noin voimakas kuten yleensä digikankaissa. Tiesin kuvauksen perusteella, että trikoo on jämäkkää, ja halusin pehmoista velouria. Sitä en löytänyt Kangaskapinasta, josta kissakangas on. Jyväskylän kangaskaupassa niitä oli, mutta vaikka tilasin varalta palan kolmea väriä (yksivärisille on aina käyttöä), niin yksikään väreistä ei ole lähelläkään kissojen väristä, molemmat harmaat ovat liian tummia ja okra liian keltainen. Tiedän kyllä, että kuvaruutjen värin toisto vaihtelee ja tietysti nuo kauppojen ohjelmistot ja kuvauksetkin ovat erilaisia, mutta silti...

Lisäksi okrasta lähti esipesussa väriä. Täällä Porissa on kolme kangaskauppa, joista yksi on kiinni kesällä, kai sitä sitten täytyy lähteä mallipalan kanssa liikkeelle ja ostaa vielä neljäs yksivärinen... t. HennaMar