keskiviikko 21. heinäkuuta 2021

Pihan ja pään huoltoa

 

Pihamme vanha pihlaja on ollut huonossa kunnossa jo pari vuotta ja tänä vuonna se hädin tuskin teki lehdet, jotka sitten nopeasti kuivuivat kokoon. Vielä suurempi ongelma oli takapihan iso haapa, joka oli jo lahonnut jonkin aikaa ja viime talvena se sitten pudotti oikein ison oksan. Kutsuimme arboristin katsomaan ja hänkin totesi puun olevan vaarallinen. Pihassa katkaistiin siten pihlaja ja haapakin niin, että siitä jäi muutama metri linnuille ja ötököille. Käpytikka käy usein pihassa hakkaamassa lisä reikiä linnunpönttöihin. Lisäksi poistettiin männystä pari katon reunaan ulottuvaa oksaa ja siistittiin vanhempia jälkiä.

Arboristit hakettivat pienemmät oksat ja rungot pätkittiin. Kuvassa näkyy lahon eteneminen. Mies hakkasi puut polttopuiksi ja tulihan niistä puolitoista mottia. 

Pihlajasta tuli näin hauskan näköinen ja valo lisääntyi puutarhassa. 
Mukavaa aivovoimistelua saatiin viime viikolla, kun pitkästä aikaa tehtiin ruokaa vähän isommalle porukalle. Päivittäistavarat  olemme kohta puolitoista vuotta tilanneet netin kautta, mies käy hakemassa kassit kerran viikossa. Toimiihan se, mutta kyllä ruokavaihtoehdot kovasti kapenevat, uusia ideoita ja ajatuksia ei synny. En ole käynyt ruokakaupassa yli vuoteen.


Saimme toiset rokotukset kesäkuun lopussa ja uskaltauduimme viime sunnuntaina Tampereelle museokeskus Vapriikkiin tyttären perheen kanssa. Finlaysonin historiaosassa jäin miettimään, että miten ennen kudottujen kankaiden valmistusta mallisuunnittelu mahtoi tapahtua. Kovasti paksu oli ainakin kirja eri vuosien kankaista. Ostettiinko mallit jostain, vai purettiinko ostettuja paloja vai oliko tehtaalla suunnitteluosasto? 60- ja 70-luvullahan sitten painokankaiden suunnittelijoista tuli nimekkäitä. Hortoilimme myös jonkin aikaa keskustassa. Tarkkaan katsoessa kuvassa näkyy uuden areenan kulma. Kummasti näin pieni reissu energisoi; toki ilman viileneminenkin on auttanut, jaksaa taas pihassa puuhata. Niin ja kävin minä oikein kangaskaupassa ja eilen, ihanaa, kampaajalla.

Pari viikkoa sitten vierailukohteena oli arboretum Frick (kuva yllä), mutta silloin vielä polttava helle vaimensi innostusta. Nyt olen ompelemassa kaikille lastenlapsille jotakin, koska vierailuja on luvassa, niitä odotellen t. HennaMar


lauantai 3. heinäkuuta 2021

Mekko valmis

 

Kuvassa pihatarhuri iltakierroksella. Kuvasta näkyy pihamme varjoisuus, ilta-aurinko siivilöityy vain sieltä täältä metsikön takaa pihaan. Tänä kuumana kesänä se on kyllä ollut hyvä ominaisuus, mutta on vaikuttanut tietysti kasvien valintaan.

Mekon kuvissa taas näkyy valon vaikutus väreihin. Pihassamme parhaiten tulevat esiin vaaleat valkoiset ja keltaiset sävyt. Kohta on töyhtöangervojen kukinnat auki ja ne muodostavat vaaleat pilvet puutarhan reunamille. En loppujen lopuksi joutunut muuttamaan mekon kaavaa paljonkaan. Lyhensin reilusti, se oli ohjeissakin sanottu ja kavensin vähän yläosan etukappaletta. Tein jopa niskaan aukon nappilenkillä, vaikka sitä ei välttämättä tarvitse. Huolitteluun käytin ohjeistettua ala-varaa silitettävällä kovikkeella vahvistettuna. Taskujen ompelussa vähän takkuilin; niitä en tehnyt testikappaleeseen, mutta nekin ovat nyt paikoillaan.
Toisin kuin ompelukset, piha ei koskaan valmistu ja siellä riittää aina ihmeteltävääkin. Esimerkiksi harjaneilikat, jotka tekevät samaan kukkaterttuun erivärisiä kukkia ja purppuraheisiangervo, jossa yksi oksa vaihtaa väriä kesken kaiken. Kaksivuotisten harjaneilikoiden kasvatus vaatii kärsivällisyyttä, koska ensimmäisen vuoden kasvut ovat lamoavia ruipeloita, joista ei uskoisi näin upeita kukkia tulevan. Purppuraheisiangervoja meillä oin kaksi ja kolme lisää on naapurissa. Mies onkin löytänyt pieniä taimia ja nyt niitä on kasvamassa kolme tontin takakulmassa.
Minulla oli viime vuonna paljon erilaisia unikoita sekä maassa että ruukuissa ja yllä olevat ovat viime vuoden 'satoa'. Tanskan lippu on vaihtunut Sveitsin lipuksi ja mustasta joutsenesta on tullut punamusta. Vaikka pihassa on vähän kesäkukille sopivia paikkoja, yritän aina kasvattaa kesäkukkia maassa ja ruukussa. Niiden kasvua on mukava seurata, vaikka se joskus hidasta onkin t. HennaMar