lauantai 22. helmikuuta 2020

Uutta ja vanhaa ja muita eroavaisuuksia


Kolme viimeisintä ompelusta ovat todella kaukana toisistaan ja edustavat tekemisiäni monelta eri kantilta:

1. Kankaat ja niiden hankinta

Vaatteisiin käytin sekä uusia että yhden ihan uuden kankaan. Vaaleanpunainen pusero on tarkoitettu käytettäväksi viimeksi ompelemani pliseeratun hameen kanssa. Olen todennut, että kun tilaa kuvioitua kangasta, jota käytetään sellaisenaan, tilauksen voi ihan hyvin tehdä netistä. Mutta jos haluaa yksiväriseen kankaaseen jotain tiettyä sävyä on paras jalkautua kauppaan. Kävimme Tampereella tytärtä tapaamassa ja ostoksilla ja kävin kahdessakin kangaskaupassa. Kangaskapina oli lopettamassa omassa 'kioskimyymälänsä' siellä, enkä sieltä löytänyt sopivaa. Jatkoin siis kauppaan, jolla ei ole ollenkaan nettimyyntiä. Tekstiili-Fihl/Tuominen ky Sammonkadun päässä on oikea vanhanajan kivijalkakauppa, joka pursuaa kangaspakkoja ja josta varmasti on vaikea löytää mitään itse, mutta innokasta palvelua löytyy. Ostin sieltä vaaleanpunaista puuvillabatistia ( voiko batisti olla muuta kuin puuvillaa?). Kangas oli vain metrin levyistä, ei paljonkaan kutistunut esipesussa ja oikeni melkein itsestään niinkuin laadukas puuvilla tekee.
Collegen kankaat ovat jäännöspaloja ja nyt alkaa viimein velourkankaat olla lopussa. Kullanväristä kangasta ostin muutam vuosi sitten JättiRätistä ja tein tytöille leggingsit, kangasta oli juuri sen varran jäljellä, että sain Mademoisellelle leggingsit tehtyä. Kangas on siitä hauska, että se on kaksinkertainen eli ihoa vasten on yksivärinen pehmeä trikoo ja tuo pääliosa on lähes nahkamaisen tuntuinen kultavärjätty.

2. Kaavat ja leikkaaminen

Jämäkankaista ommellessa on kaavan valinta aina tarkempaa ja ostin pitkästä aikaa uuden Ottobre Kids-lehden, koska siinä oli tuollainen paita ommellulla raidalla, edessä kolmio ja takaa suora, 1/2070 s.29 Colorblock. Raitoja leikatessa piirsin pestävällä tussilla ompelulinjat ja ompelin ensin harsinlangan ja sitten vasta saumurilla Ompelin hartiaosan eri värisenä, koska tummempi harmaa lähes loppui, jäljellä on enää pieni tilkku. Muutoin leikkasin kaavan mukaan samoin kuin leggingsit, joiden kaava on Ottobre 1/2015 s. 34 Pop Star, hyvä kaava jämäkankaaseen, koska siinä on sivusaumat.
Paitapuseron kaavan lähtökohtana oli Ottobre 3/2016 Vintage Style, mutta loppujen lopuksi siitä suoraan on vain kaulus. Puseroon leikkasin heti alkuun vähän leveämmät hihat kankaan riittävyyden mukaan, jolloin ne täytyi rypyttää olalta ja samantien lisäsin kaitaleen alareunaankin. Hihat näyttivät isoilta ja niinpä leikkasin paidan helmaankin rypytettävän osion. Minusta on kiva muokata malleja nyt, kun tuntuu että perusvaatteet ovat hallinnassa.

3. Käytetyt ompeleet

Vaaleanpunaisen paitapuseron ompelin lähes kokonaan ompelukoneella. Käytin jopa jonkin verran korosteompeleita esim. kauluksen ulkoreunaan ja rypytyksiin. Collegepaidassa käytin peittaria kaulusresoriin, mutta muutoin se on tehty saumurilla samoin kuin leggingsit, joiden kuminauhakuja ja lahkeen suut on ommeltu peittarilla. Saumuri ja peittariompelussa käytän kyllä ompelukonetta apukiinnityksiin esim. saumojen kohdalla resoreita ja käänteitä ommellessani. Batistin ompelua varten vaihdoin saumuriin ja ompelukoneeseen mikroneulat ja niistä ei jäänytkään kankaaseen jälkiä, kun aina jotain joutuu purkamaan... Kauluksen huolittelutilkun ompelin toisesta reunasta käsin kiinni, vaikka yleensä vältän käsin ompelua.

4. Tarvikkeet ja viimeistely

Anopin jäämistöstä löytyi monta metriä vaaleanpunaista reunapitsiä, jota käytinkin sitten reilusti. Hihansuihin rypytin pitsin, 1,5-kertainen pituus oli kyllä pitsisssä liikaa, 1,2-1,3x olisi varmaan ollut parempi ja helpompi kiinnittää. Helman kaitale on 1,5x ja kankaassa se olikin ihan sopiva rypytys, pitsin ompelin suoiraan kaitaleen alareunaan. Rypytykset tein ihan perinteisesti kaksinkertaisilla harsinlangoilla. Sydännapit ostin Tampereelta.
En ole oikein oppinut käyttämään silikonikuminauhaa ja niinpä leggingsien ja paitapuseron kokoamiseen käytin tavallista kuminauhaa. Leggingseissä on nappikuminauha, jota tarvitaan, kun käyttäjä asuu kaukana. Paidassa on kapeaa, pehmeätä kuminauha sekä hihoissa että lantiolla. 
L.A.P.-merkin tein taas kerran pienestä palasta miehen purettua nahkatakkia. Merkki on applikoitu kaksinkertaisen kovikekankaan avulla ja ommeltu nahkaneulalla.





Nyt täytyy pitää vähän taukoa, jonka aikana yritän ideoida lisää ommeltavaa kotona olevista kankaista. Yhden laatikollisen isoja kangaspaloja veimme taas SPR:n, toivottavasti joku hyödyntää ne. Joukossa oli taas osa anopin jäämistöä, mutta myös paljon itse joskus hamstraamiani. Huomasin muuten että 
Sammonkadulla oli peräti kaksi korjaamoa/ompelimoa kangaskaupan lisäksi, jossa myös ommellaan.

Kuvissa vilahtavat kukkakankaat ovat anopin aikoinaan tyttärillemme ompelemia pussilakanoita ja odottavat nyt 'hiihto'lomavieraita. t. HennaMar

lauantai 15. helmikuuta 2020

Pliseeratut hameet

Löysin niin hauskan kankaan Rauman JättiRätistä, että pakko oli kokeilla ommella. Hintaakin oli vain 7 euroa/metri. Pliseeraus on tehty niin, että laskokset levenevät alaraunaa kohti. Halusin hameisiin kaarevuutta myös alareunaan ja tein lantiokaarokkeet Burdan vanhaa kaavaa mukaillen. Vakosametit tilasin Ottobren Etsystä ja kerrankin värit olivat sitä, miltä kuvaruudulla näytti. Vyötärölle olisi hyvin voinut laittaa myös Patella-kuminauhaa, mutta se edellyttäisi paikalla sovitusta. Halusin noihin hameisiin myös enemmän pituutta, kun tytöt ovat jo kasvaneet aika lailla ja lisää on varmaan nopeasti tulossa :-) .

Vuorasin molemmat hameet kokonaan, etteivät laskokset tartu jalkoihin. minulla ei ole aavistustakaan, mitä materiaalia kukkakangas on, mutta luulen, että se voi sähköistyä. Kankaissa oli vielä tallella pliseerauspaperit ja paperisilppua syntyi valtavasti. Helma oli valmiiksi käännetty ja yläosan ommelta en uskaltanut irroittaa ennen kuin kiinnitin lantio-osan. En usko, että näitä hameita välttämättä voi pestä, mutta eipä puolihameen pesua usein tarvitsekaan. Kiva kokeilu ja nopeat valmistaa. Kiva, kun edes sisällä voi katsella kauniita värejä, kun ulkona sataa edelleen vuorotellen vettä ja räntää ja ainoat väriläiskät puutarhassa ovat sammalta. t. HennaMar

tiistai 4. helmikuuta 2020

Dinohuppari


Monsieur Ff:n ehdoton mieliväri on punainen. "Rouge, Rouge, Rouge." Valitettavasti myös Belgiassa on joskus kai päätetty, että se on tyttöjen väri. Niinpä kaupoista löytyy harvemmin punaista pojille ja tyttöjen vaatteissa taas on usein taas tyttömäistä koristelua. Englannissa muuten sata vuotta sitten punainen oli nimenomaan poikien väri, koska sitä pidettiin liian voimakkaana ja rohkeana tytöille, joille  taas suositeltiin hempeää vaaleansinistä. Tosin olen huomannut, että Suomessakin tyttöjen ja poikien vaatteet tuntuvat erkaantuneen kauemmas tosistaan. 70-luvulla muodissa olleesta lasten unisex-muodista ei liene jäljellä mitään. Päätin siis tehdä nuorimmalle lapsenlapselle punaisen hupparin ja tilasin collegekangasta. Valitettavasti en saanut silmukkacollegea, vaan joudun tilaamaan harjattua, joka jo esipesussa vähän vanuttui. 
Punainen kangas tahtoi ompelussakin venähtää, joten tuin reunoja napakalla resorilla sekähihoissa  että helmassa. Malli on mukaelma Ottobren vanhasta lehdestä ja sain idean käyttää joskus tilaamaani lohikäärmetrikoota hupun vuorina. Eikös se lohikäärmekin jonkin sortin dino liene. Dinosaurus-silityskuva on Stoff&Stil-Malmön myymälästä. Autojen lisäksi Ff on ihastunut dinosauruksiin, jotka taas tuntuvat pysyvän 'muodikkaina' vuodesta toiseen.


Huppuun laitettiin kaavan mukainen vetoketju, jonka avaamalla huppu muuttuu pieneksi 'viitaksi'. Taskun lisäsin, koska se on tärkeä aarteiden keruussa. Myös nappilista on jälkeenpäin lisätty. Leikissä tuolla paidalla kukaties voi lentääkin, toivoo HennaMar