torstai 26. huhtikuuta 2018

Hyvä paitakaava tilkuille


Autopaita nuorimmalle lastenlapselle. Tällä paitakaavalla: Ottobre 3/2016 Panda & X-print , olen tehnyt jo useamman paidan pojille. Kaavan avulla saa pienemmistäkin tilkuista paidan, useinhan jää kankaista noita kapeahkoja soiroja varsinkin, kun ompelen eri kokoja. Tosin tämän autokankaan tilkun tilasin varta vasten Sampsukalta , koska nuorin lapsenlapsi on niin ihastunut pikkuautoihin. MM laskee jo reippaasti "un, deux, six, neuf" ja sehän on jo tosi monta. Kangasta ei ollut enempää saatavilla ja yhdistin sitten kahta yksiväristä tähän. Punainen kangas on yhtenäisinä suikaleina sivuissa. Samalla idealla voisi toki tehdä paitoja muillakin kaavoilla, mutta tämä on valmiiksi hyvä.


Koska joululahjapakettimme ompeluksineen katosi, niin katsoin parhaaksi viedä syntymäpäivälahjat jo ennakkoon siellä käydessämme ja veimme samalla joululahjarahat, jotka korvauksena katoamisesta saimme. Tämä paita on kokoa 92/98, olen usein mitoittanut vaatteita liian suuriksi tälle neljännelle. Vaatteiden senttikoot ovat eri maissa erilaissa ja eri valmistajillakin, joten kyselemälläkään ei koko aina osu. Ottobren kaavat ovat yleensä kai reiluja, mutta tämä paita on kapeahko. Myös kassi on tilkuista anopin laatikoista. Tuliaiskasseja ompelemalla olen (vähän) saanut kankaita pois. Aloitin nyt Mademoisellen takin ompelun ja siinä meneekin vähän enemmän aikaa, taas tarkistin Takkitalkoista, miten ne osat yhdistetään. On se vaan mukava, kun ohjeita löytyy netistä.

Sopiva ompeluilma, kevät on edelleen nurkan takana t .HennaMar

torstai 19. huhtikuuta 2018

Sömometer ja muita ostoksia matkalta


Ei matkaa ilman kangaskauppoja eikä puutarhavierailuja. Tärkeimpänä tällä kertaa oli ostoksista Mademoisellen takkikangas. Jälleen vierailtiin iki-ihanassa Maison Dorée -kangaskaupassa, joka on avattu Brysselissä v 1923. Olen sieltä ostanut muutaman todella ihanan kankaan, tuntuu että laadukkaat kankaat tottelevat taitamattomampaakin ompelijaa ryppyilemättä. Toivottavasti tuo vaalea pastellisävyinen osoittautuu yhtä laadukkaaksi. Ohut puuvillainen on vuoriksi, hihoihin laitan liukkaamman kankaan. Ja nuo alhaalla kurkistelevat superkissat ovat tietenkin pikkuveljelle. Hauskasti takkikangas toistaa ensimmäisten krookusten sävyjä omassa pihassamme.


Toisessa tutussa kaupassa Stoff&Stil vierailtiin Malmössä. Tuo tutun näköinen kalakangas on herra L.A.P:n paitaan ja neiti Toimeliaalle ostin tuon upean tiikerisilityskuvan. Sen siirrän kesäpaitaan tai -mekkoon, katsotaan nyt, kangas täytyy ostaa vasta täältä. Vähillä matkatavaroilla matkustaminen rajoittaa ostoksia, vaikka mies useimmiten onnistuu sijoittamaan ne omaan laukkuunsa.
Tuossa oikeassa alakulmassa on sitten se Sömometer. Tuollainen mittausapuväline on aina joskus tullut vastaan ja viimeksi Madame B.C. kirjoitti vastaavasta apuvälineestä, jonka hän oli tehnyt pahvista itse. Ostin tuon metallisen ja toivon oppivani käyttämään sitä sekä kaavojen että kankaiden saumojen merkinnässä että ommeltaessa. En oikein tiedä noiden vinojen osuuksien käytöstä, olisikohan ne tarkoitettu muotolaskoksiin?


Kasvit ostan aina lähimyymästä, mutta siemeniä on halpa ostaa ja helppo kuljettaa. Nämä on kasvitieteellisen puutarhan (edellinen blogi) myymälästä. Oletin niiden olevan puutarhasta, mutta tuo Silene näyttää olevan oma siementoimittajansa. Kasvihuoneen edustalla myytiin myös Hibscus-mehu, johon nuorimmainen lastenlapsi ihastui, meistä muista se oli lähinnä hapanta marjamehua. Saas nähdä, miten siemenet itävät ja ehtivät, parhaiten tähän mennessä matkoilta tuomani ovat onnistuneet joskus Portugalista tuomani, joista riitti iloa moneksi vuodeksi. Pusseissa oli paljon siemeniä ja ne säilyivät hämmästyttävän kauan itämiskelpoisina.


Vellingen puutarhakaupasta ostin kehäkukan siemeniä (miehen lempikukka, joka pitäisi olla tuollainen monikerroksine ollakseen oikeanlainen), hennon persikan sävyisiä sormustinkukkia ja Tuliunikon vaaleanpunaisen kerrosmuodon. Tuollaista en ole aiemmin nähnyt, niitä kirkkaan oransseja olen viljellyt monesti. Sain joskus kauan sitten silloiselta työkaveriltani paljon sormustinkukan taimia ja joinakin vuosina niitä on ollut valtavasti .Viime vuosina ne ovat vähän taantuneet ja valkoiset siemenistä kasvattamani eivät menestyneet. Ehkä näistä saadaan täydennystä.

Kuten edellisestä kuvasta näkyy siemenissä on vähän sama kuin  niissä kukkasipuleissa, samoja tuottajia ja lajikkeita monessa maassa. Yllä oleva onkin brysseliläisestä marketista jotain muuta. Pihastamme puuttuvat edelleen leppäkertut, ehkä näiden viljelyjen jälkeen saadaan niitäkin.

Mukavaa kesän odotusta t. HennaMar

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Kevättä etsimässä


Lähdimme heti pääsiäisen jälkeen kevätvierailulle sukulaisiin. Lähtiessämme Turun satama oli vielä luminen ja osittain jäässä, laiva kolisteli jäihin merellä. Tukholmaan tultaessa oli vielä lumista. Kaupungin jyrkille rannoille on rakennettu valtava määrä kerrostaloja eräänlaisten laitureiden päälle ja näin saatu uusi 'kerros' asuntoja. Kumma että nuo valtavat kuutiomäärät nousevat nopeasti, mutta Skansen on edelleen auki revittynä remontissa. Junamatkalla totesimme, että lunta riitti Skoonen rajoille asti ja maisema siitä eteenpäin oli tasaisen ruskea.

Puut olivat Malmössä lehdettömiä, kukassa olivat vasta varhaiset sipulikukat kuten tuo kesälumipisara (kevät/lumikello) Leucojum aestivum, joka onkin narsissikasvi.


Ajelimme yhtenä päivänä Ystadiin ja siellä oli jopa lumikasoja jäänteenä äskettäisestä lumimyrskystä. Kevät on täällä 3-4 viikkoa myöhässä. Takaisin ajoimme rantatietä ja laajoilla viljelysaukioilla näkyi aavistus vihreää. Ranta on matala ja voi kuvitella tuulen voimakkuutta, josta saimmekin kokemuksen palatessamme. Vanha rakennuskanta on U:n tai neliön muotoon rakennettuja isoja maatiloja ja toisaalta kalastajien mökkikyliä, jotka nykyisin lienevät luxus-kakkosasuntoja. Meri ja pellot luovat yhtenäisin avaran vaikutelman ja rantatie on kokemisen arvoinen. Hiljaista oli arkiaamupäivänä, mutta keskellä ei-mitään oli kuitenkin eräässä kylässä iso koulu, täynnä lapsia. Ruotsihan kasvaa voimakkaasti myös täällä ja Malmön viimeisin asema ennen Kööpenhaminaa , Hyllie, joka joskus oli yksinäinen rakennus, on nyt keskellä valtavia (rumia) kuutioimaisia kerrostaloja. Sisareni totesikin, että uusi ostoskeskus/parkkihalli sateenkaarenvärisine ikkunoineen on siellä kaunein rakennus. Varsinkin iltaisin se hohtaa kuin suunnaton jalokivi.


En tiedä, onko hyvä vai huono asia, että samat kevätsipulikukat, narsissit, skillat, posliinikukat heinätähdet jne. tervehtivät kevättä lähes kaikissa Pohjois- ja Länsi-Euroopan puutarhoissa. Toki luonnonkasvitkin ovat osin samoja, yllä olevat valkovuokot kukkivat Brysselin metsäpuutarhassa.


Sielläkin kevät oli myöhässä, mutta saapumispäivänämme oli t-paitakeli ja koristekirsikka kukki pihassa.


Seuraavana päivänä vierailimme Meisen kasvitieteellisessä puutarhassa. Siellä on mm. 37 eri lajiketta Magnoliapuita! Kukinta oli vasta alkamassa, mutta näimme kukkivia puita myöhemmin kaupungissa. Teimme kierroksen kasvihuoneessa, jossa riitti kukkia ja koska päivä oli lämmin, joimme kevään ensimmäiset ulko-oluet, tietysti belgialaista, puutarhan ravintolassa. Puutarhan keskellä lammessa on iso linna , joka lienee myöhemmin rakennettu muistuttamaan vanhaa (?). Hyvin hoidettu paikka, sipulikukkia ja kevätesikoita tulvillaan.


Tässä kukkiva magnolia ja toinen aloitteleva TenBoschen puutarhan leikkipaikan vieressä.


Onnenpensaan voi kasvattaa näinkin. Useimmiten näkee köynnöksinä Wisterioita, mutta ne kukkivat vasta kesällä. Muutaman vierailupäivämme aikana lehdet puhkesivat puihin ja kevät saapui Belgiaan.


Suomeen saapuessamme lumet olivat suurimmaksi osaksi sulaneet ja piipot kasvaneet riisiryynin kokoisista puolitoista senttisiksi.


Ehkä niistä vielä tulee tällaisia (kuva Brysselistä). Nythän on luvattu lämmintä loppuviikoksi ja sitten taas kylmiä suihkuvirtauksia. Uskotaan ennusteesta ensimmäiseen! Kevätmielellä terveisin HennaMar.

P.S. Postaan ostoksista erikseen (kankaat ja siemenet).