Molemmat yllä olevat kirjat kertovat osittain isän varjossa elämisestä. Vaikka feodaalilaitos oli jo laista poistettu, kasvatettiin Etsuko samurai-oppien mukaan. Hän sai vieläpä poikien kasvatuksen ratsastusta ja taistelulajeja lukuun ottamatta. Syynä oli, että hän oli siis samurain tytär ja lisäksi syntyi napanuora kaulan ympärillä, jonka uskottiin merkitsevän, että hänestä tulee buddhapapitar. Myöhemmin Etsuko joutui avioliittoon Yhdysvaltoihin muuttaneen veljen ystävän kanssa ja muutti sinne. Kirja kertoo jännästi eroista näiden kahden kulttuurin välillä. Etsuko muutti välillä takaisin kotiin Japaniin lastensa kanssa, mutta päätti lopulta muuttaa pysyvästi Yhdysvaltoihin.
Annikki Paasikiven tarina kulkee päinvastaiseen suuntaan. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknisestä korkeakoulusta, toimi Kajaanin kaupunginarkkitehtinä ja arkkitehtitomistossa. Myöhemmin hän toimi Kansainliiton virkailijana ja toisen maailmansodan aikana Tanskassa auttaen suomalaislasten sijoittamisessa Finlands hjelpen avustusjärjestössä. Sodan jälkeen hän kuitenkin palasi Suomeen ja muutti isänsä ja tämän uuden puolison kotiin. Hän sai suhteidensa avulla paikan Yleisradiossa esitelmäosastolla Kotona-ohjelmissa. Kun J.K. Paasikivi valittiin presidentiksi, myös Annikki muutti mukana ja toimi isänsä ja Allin apuna Linnan tapahtumissa.
Isän asema ja rooli määrittivät siis kummankin tyttären kohtaloa. Kumpaisenkin kuolinvuosi on 1950 eli elämäntarinat kertovat aikakauden tavoista.
t. HennaMar
I
