Talvikylvön ja vesitalven tuloksia

Viime talven jatkuvat vesisateet ja puuttuva lumi vaurioitti meillä puuvartisia kasveja. Kuvan kummitus on kilsepensas, joka oli täällä jo muuttaessamme. Sillä on ikää jo ainakin 35 vuotta eli onhan se voinut kuihtua vanhuuttaan, mutta epäilen, että savimaassa ollut vesi on tukahduttanut juuria. Kuvassa näkyvä pienempi, valkoiseksi välähtänyt 'kummitus' on kirjosieppo lennähtämässä pönttöönsä.

Kuvissa on lähes samanikäiset vuohenkuusamat. Itse asiassa tuo kuihtunut on vuoden vanhempi kuin alakuvan tiarellojen takana kukoistava. Hyvin säilynyt on rinteessä eli siinä ei varmaan vesi ole maannut juuristossa. Muita kärsineitä ovat valkoinen syreeni ja paatsamaköynnös. Sen sijaan köynnöshortensia voi todella hyvin ja kärhöt kohtalaisesti. Vesitalven jälkeen lähes kaikki perennat ja varsinkin kaksivuotiset kukat ovat kasvaneet suorastaan jättikokoon. Pitkästä aikaa illakkoa on taas useassa paikassa.  Mielestäni myös kukinnat ovat aikaisessa, mikä voi johtu lämpöisistä kesäpäivistä.

Yllättäen havupuut kuitenkin ilmesesti pitävät lumettomasta talvesta? Ainakin kaikkien havujen vuosikasvut ovat todella suuria. Kuvassa Kääpiöserbiankuusi. Atsaleasta ei tiedä, kun se on meillä enemmän tai vähemmän kitunut jo vuosia, paikkaakin on vaihdettu jo kolmesti.

Siinä niitä nyt on talveksi kylvettyjä:

• punapäivänkakkaroita iti kaksi, joka on kyllä vähän, koska olen niitä alun perinkin siemenistä kasvattanut ja nyt uusi yritys toi kehnon tuloksen
• lehto- (kelta?-)ängelmiä iti noin pari sataa, osa on vielä ruukuissa osa seillä täällä maahan koulittuina. Tosin emotaimetkin (kylvetty 6 vuotta sitten) ovat nyt tuuhentuneet selvästi.
• paratiisililjat itivät myös hyvin ja se onkin tarpeen, koska siirsimme ne viime vuonna pihan etuosaan keittiön ikkunan alle. Viidellä emokasvilla on ikää jo 17 vuotta ja siirrossa yksi niistä otti ja kuoli, yksi on tehnyt valtavast nuppuja ja kolme jöröttää...
• niin ja sormivaleangervoista ei yksikään itänyt niinkuin vähän etukäteen arvelin. Onneksi pihasta löytyi jälleen muualle siirretyn paikalta ilmeisesti juuren palasta kasvanut yksilö. Näitä kai pitäisi sitten lisätä jakamalla?
• kuvassa on myös keväällä kylvettyjä tuulinunikkoja, meillä ei kannata sisälle kylvää, valo ei riitä. Sen sijaan itse kerätyt unikon siement, jotka kylvin suoraan maahan, pursuavat kasvua.

Simenistä kasvattaminen on hidasta, on ainakin ollut Elimäeltä Mustilan arboretumista tuomieni osalta, mutta toisaalta on hauska seurata, miten pienen piensitä taimista kasvaa suuria.

Villapaju piti myös lumettomasta talvesta, vaikka taitaa pohjoisen kasvi olla ja onneksi viime vuonna istutettu höyhenpensas on kunnossa. Kasvilaatikkoon kylvin nyt kesävihanneksia, joita en kyllä yleensä saa onnistumaan. Kasvua seuraten t. HennaMar