Messutuliaisia. Olen jo aikomani joululahjaompelut melkein valmiiksi tehnyt, joten Tampereen käsityömessuilla katselin lähinnä jotain kivaa joulukoristeluun ja ompelujen viimeistelyyn. Kuvassa kurkisteleva kettu ja pienenpieni tonttu ovat uusia, muuta vanhoja matkamuistoja. En sentään vielä aloittanut joulukoristelua tosissaan. Ulkona edelleen leijonankidat kukkivat (18.11.) ja yhtään lunta ei ole vielä tullut. Tytär osti kauniin vakosamettimekon. Vakosametti oli minun nuoruudessani tosi suosittua ja minullakin oli äidin ompelema vihreä vakosamettitakki nk. maxitakki, josta olin kovin otettu
Mekkokangas. Oli taas valtavasti katsottavaa messuilla ja tarttuihan sieltä mukaan myös Kaisa Turtiaisen mekkokangas itselle. Tämän kankaan ja leijonakitojen kauniin värikirjon myötä voi jo varovasti unelmoida keväästä.
Upeita kuvia. Tuo mekkokangas on kaunis. Minulla on ihana PikkuMyy-mekko, josta tekisi mieli piirtää kaavat, jos vain löytyisi sopiva kangas ja saumurilla surauttaa uusi mekko
VastaaPoistaMinulla on toisinpäin, kankaita olisi, mutta en oikein osaa valita kaavoja.
PoistaKiva että sait täsmäostoksia tehtyä messuilta. Meilläkin sataa oikein kauniita hiutaleita, mutta eivät ne lunta ole vaan märkää räntää.
VastaaPoistaJa tänään sitä lunta taidetaan täällä saada oikein kunnolla. Leijonankidat otettiin eilen maljakkoon ja tyhjennettiin ruukut.
PoistaKiva nähdä sinunkin messuostoja ja tunnelmia. Kankaat vetivät minuakin puoleensa, mutta hillitsin itseni ja ostin vain pienen palan, kun en ole saanut entisiäkään ommeltua.
VastaaPoistaSamettihousuja ja takkikin minulla oli lapsuudessa ja nuoruudessa. Sitä materiaalia on vähän ikävä. Oli kivan tuntuista, ihan farkkujen veroista, mutta pehmeämpää.
Ja sameteissa monet värit näyttää upealta, jotenkin tosi vahvoilta.
PoistaHyvin oivalletut m-aiheet. Olen kuullut paljon noista messuista, mutta valitettavasti en ole vielä itse päässyt käymään.
VastaaPoistaKiitos. Vastaavia messuja on muuallakin, mutta Tampereen taitaa olla laajin.
Poista