Olimme jälleen 'syyslomalla' Tukholmassa ja kävimme ensimmäistä kertaa Tukholman kaupungintalolla. Rakennus on valmistunut 1925 eli on sata vuotta vanha ja rakennettu kansallisromanttiseen tyyliin, jossa rakennus ja sisustus ovat yhtä kokonaisuutta. Vau! Ei voi muuta sanoa. Kuvassa oleva tekstiiliverho on tietenkin sekin sinne varta vasten kudottu.
Hankimme hiljattain uuden ruokapöydän ja tarkoitus oli ostaa jokin ikoninen Josef Frank-kangas pieneksi pöytäliinaksi. Jos oli ero Suomen ja Ruotsin välillä suuri sata vuotta sitten, mitä ylellisyyteen tulee, niin kyllä on eroa vieläkin. Nuo painetut puuvillakankaat maksoivat moninkertaisesti esim. Marimekon kankaiden hinnan, joita tähän asti olen pitänyt hintavina. Niinpä suunnistimme jälleen Gudrun Sjöden- liikkeeseen. Yhtiö on kuitenkin näköjään lopettamassa kodin tuotteiden valmistamisen samoin kankaiden ja kaupasta löytyi yksi ainoa kangaspakka. Väri ja kuvio olivat kuitenkin mieleiset ja lopputulos on tuossa alakuvassa.
Kansallisromantiikassa pyrittiin kuvaamaan oman maan ja kansan historiaa yli-ihannoivan tyyliin ja vähän kyllä ihmetyttää, miten roomalainen sotilas liittyy Ruotsin historiaan.
Hotellimme oli jälleen Vanhan kaupungin alueella, tällä kertaa kävelykadulla, jossa riitti väkeä kuin markkinoilla, kuten siskoni totesi. Niinpä löytyy kahviloita ja ravintoloita mukavasti kävelyetäisyydellä. Siitä huolimatta tuntien kävely tuntui kyllä jaloissa, mutta kivaa oli silti.
Uusi liina toistaa pihan värejä, jopa monet perennat ovat saaneet ruskan värityksen. Kohta on aika istuttaa syysipulit, mutta vielä on kovin märkää. Syysterveisin t. HennaMar
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tervetulleita!