Syyslomalla

Syyslomalla Toimelias ja L.A.P .olivat taas meillä muutaman yön. Olikin hauska seurata lasten touhuja, tekemistä riitti, vaikka sää ei meitä suosinutkaan. Postin mukana tuli tilaamani ompelumerkit ja ehdin vielä ommella ne ennen paitojen pakkaamista. Sain ajatuksen käsityömessuilla, kun tyttäreni näytti minulle valmiita HandMade-merkkejä. Tilaus oli helppo tehdä Ikasetiketin sivulta ja olen todella tyytyväinen näihin, onneksi, kun tilauserä oli 100 kpl.

Pyysin tekemään jouluksi muutamia pakettikortteja ja Toimelias askarteli hetkessä 14 erilaista! Alla etupihan 'kaivoskylä' ulkoilupäivältä.

Lasten lähdettyä ompelin itselleni ylijäämäkankaasta, joka ei sopinutkaan tyttöjen paitoihin, vaikka itselle ompelu on aina yhtä hankalaa. Ihan pidettävä paita ja pidän tuosta leijonakeltaisesta väristä.

Pihassa on kaunis ruskalehdistö jo putoamassa. Tänä vuonna lähes kaikki kasvit muuttivat värejään, jopa kärhöt ja sireeni. Kuvan happomarjoissa on vielä vähän lehtiä jäljellä samoin kuin takana olevassa tammessa, joka sekin sai harvinaisen kirkkaan syysvärin. Vähitellen siirrytään joulun odotukseen, tänä vuonna esikoistyttären perhe tullee jouluksi meille. Valmisteluterveisin t.HennaMar

Ostoksia ja ompelua

Olimme yhdessä tyttären ja tyttärentyttären kanssa Seinäjoen käsityömessuilla 
Viimekertaisten Tampereen messujen jälkeen tuntui siltä, että tämä olisi helpompi kohteena ja niinhän se olikin. Erityisesti Toimelias nautti siitä, että messuilla oli paljon kaikenlaista askarteluun liittyvää. Hän ostikin mm nukkekodin maton ja askartelumassaa. Mielenkiintoista oli myös katsella kukkasidonta- näytöstä ja -kilpailutuloksia. Tyttären kanssa tuumimme, että sidonnat olivat kyllä vähän liiallisia, eniten meitä miellyttivät pienmuotoiset, sirot ja herkät morsiuskruunut. En kyllä löytänyt vielä netistä tämän vuotisia voittajia ? Ostosten osalta minulle kävi niin kuin joskus käy, että en osannut oikein katsella kunnolla mitään, koska olin päättänyt ostaa kudottuja kankaita paitapuseroiksi ja sellaisia ei oikein ollut. Kangasmyynti oli lähinnä trikoota ja Toimelias valitsi sitten tuon valkokukkaisen kankaan itsellen ja yhdessö tyttären kanssa pikkuveljelle valittiin tuo lentokonekangas, koska hän on edellen sitä mieltä, että  mitään lällyä(=lapsellista) hän ei halua. Tuosta palasta riittää serkkupojallekin. Kankaat myi UnelmAnkin, joka oili minulle uusi tuttavuus. Unelmallisen sivuilta muuten löytyy pitkä listaus kangaskaupoista, joissa tuokin verkkokauppa on mukana. Messuilla oli paljon myös valmiita tuotteita ja jälkeenpäin harmitti, etten älynnyt itselleni ostaa talvilakkia, joskus heräteostoksiakin tarvittaisiin. En käsieni vuoksi pysty enää kutomaan(=neulomaan) myssyjä tai muutakaan.

Kovan onnen kankaasta kovan onnen paita. Tehty on, tässä virhe taisi olla, että tein röyhelön myös taakse, kun halusin kuluttaa kangasta mahdollisimman paljon, sileä selkäosa olisi ollut parempi. Tuo McCalls kaava on se minkä tilasin Toimeliaan paitaa varten röyhelökolmion mitoitusta varten ja kaava oli ihan ok. USA mitoitus oli vain uutta, luulin, että se vastaa UK-mitoitusta, mutta eipä tietenkään. Nyt muuten huomasin, että viimeisimmässä lasten Ottobressa on röyhelöpuseron kaava, mutta se ei ollut vielä tuolloin ilmestynyt. Minulle tulee nykyään vain Woman versio, koska kaavoja(kin) on ihan riittävästi. Muutoin luulen, etten hetkeen ompele mitään turkoosinsinistä. Niinpä ostin Rauman JättiRätistä tuon keltaisen paitakankaan itselleni, tuo röyhelökuminauha on myös sieltä. Olen käyttänyt tuollaista mm. taskun suun koristeena ja sopii joustavana hyvin lasten vaatteisiin. Tuo uusi paitakangas taas sopii hyvin tämän syksyn väreihin, joista nautitaan vielä vähän aikaa t. HennaMar

Inspiraatiota Tukholmasta

Pyhä Göran kuvattuna helteisenä elokuun loppupäivänä. Vierailimme hyvien ystävien kanssa Ikaalisten matkatoimiston paketoimana  Tukholmassa. Menomatka Helsingistä tulo Turkuun. Nyt on jo vaikea uskoa, että silloin oli niin kuuma, että käveleminen oli välillä tuskaa. Värtanin terminaalin muovi/metallikäytävä on varsinainen fiasko jalkaisin matkustaville ja gongin päästä on vielä matkaa metrolle. Tulipahan kokeiltua, kun yleensä menemme Tegelvikshamniin. Valitsin keskustahotellin Riddargatanilla, koska kaupunkimatkalla on kiva, kun voi välillä piipahtaa hotellissa. Story Hotel oli kierrätysremontoitu, vuoteen päätynä oli ovi ja takaseinästä oli vain kaavittu ylimpiä kerroksia pois. Pukkipöytään oli erilaisilla välipaloilla soviettu vanha kalusto ja seinällä oli grafiikkalehtiä. Kylppärissä oli altaana iso, kiinalianen malja ja vanhan malliset kaakelit. Loistava sijaninti ja mieenpainuva sisustus!

Kuten aina halusin kangaskauppaan ja kävimme  lopuksi Ohlson tygerin Sveavägenin myymälässä. Stureplan oli edelleen kesken ja siinä kuumuudessa meinasin luovuttaa, mutta löytyihän se taas. Tukholman iltana kävimme 
syömässä Eataly:ssä, joka on yhdistelmä italialaista kauppahallia ja ravintolaa. Se sijaitsi huoneistossa, joka näytti teatterilta ja selvitinkin jälkeenpäin, että rakennukseen oli aikanaan suunniteltu ja toteutettu Röda Kvarn elokuvateatteri, joka taas aikanaan joutui muuttamaan Nordisk Companyn upouuden tavaratalon tieltä. Tuon sinisen röyhelöpuseron tapaisen eläinkuvioisen paidan näytti ystäväni NK:ssa ja päätin toteuttaa sen, kun sopiva kangas löytyi. Kaavoittaminen peruspuseroon ei tahtonut onnistua ja tilasinkin sitten fagert.se-verkkokaupasta kaavan, joka tosin oli aikuisten. Sain siitä suhteet tuohon etuosan kolmioon ja kaavalla aion tehdä itselleni puseron, kunhan kerkiän.

Sininen on Toimeliaan lempiväri ja oranssi taas L.A.P:n. Ihan kirkkan oranssia paitakangasta en löytänyt, mutta tuo keltainen on melko lähellä oranssia. Paitakaavan otin vanhemmasta Ottobresta ja koko näyttää isolta, mutta toisaalta hyvä niin, koska tästä nyt kuitenkin tuli kesäpaita vähän myöhään tälle vuodelle. Kauluspaidan kankaat ovat puuvillaa, röyhelöpaita puuvilla-elastaania. Napit ovat kaikki taas varastoistani. Kaava Ottobre 3/2009 Freemann, olen aiemmin tehnyt vastaavan paidan pieenmmän version Little Fella myös matkalla ostetusta kankaasta. Tuossa lehdessä näyttää olevan kesäpaitakaava kolmessa muodossa 62-92, 92-128 ja 128-170 cm. Syksyisissä tunnelmissa t. HennaMar

Sisaruksille mukaellen

Monsieur Firefighter sai Palokunta-paidan. Tuolla kankaalla ei tosin ollut nimeä, mutta eiköhän se tuo liene. Valmistajan mallitunnus on Megan Blue Fabrics, joka kokoelma löytyy hollantilaisen Burtex Textiel- valmistajan sivuilta. Kangas on ostettu Jättirätistä ja luulen, että se on puhdasta puuvillaa. Kaava on Ottobre 3/2010, koska halusin tuohon hihan keskelle nauhakoristeen. Huomasin, että vanhoissa Ottobre-lehdissä on paljon enemmän useista eri kankaista koottuja kaavamalleja, joita voisi hyvin soveltaa pieniin kangasjäämiin. Syynä muutokseen on ehkä siirtymä kudotuista kankaista trikoisiin, kudottu kangas vaatii enemmän kaavoitusta ja myös se, että usein nykyään kuvakuosi on pääasiana, eikä sitä haluta rikkoa. Tuon kankaan valmistajan sivuilta ei löydy myöskään suunnittelijan nimeä, joka uusille kuosikankaille Suomessa yleensä yhä useammin ilmoitetaan. Nappikokoelmasta valitsin hihoihin sellaisia parittomia nappeja, jotka mielestäni kävisivät arvo-/kunniamerkeiksi.

Mademoisellelle tein mekon serkkutytön tunikapaidan kankaista. Koska Mademoiselle niin kovasti rakastaa kaikkea tyttömäistä, lisäsin vielä pitsiä helmaröyhelöön ja koristeeksi olalle, (pitsirusetti ei näy kuvassa). Sekä tässä mekossa , että serkkutytön vaatteessa kiinnitys olkapäillä on napeilla, koska en lisännyt resoria kaula-aukkoon. Ja jälleen napit kokoelmista, kuvassa pitsin kiinnittimenä. Tein joskus kolmekymmentä vuotta sitten itselleni jakkupuvun, johon päälystytin pellavan värisellä kankaalla nappeja parissa eri koossa. Täytyisi useamminkin muistaa päällystysnapit, ne tekevät mielestäni viimeistellyn vaikutelman.  Vaatteet vietiin tänään postiin, toivottavasti löytävät perille. t. HennaMar

Liskoja ja kissoja

Lasten toivekankaista ompelin ihan Ottobren peruskaavoja muokaten paidan ja tunikan. L.A.P sai vielä pipon ja kaulurin samasta kankaasta, eipä jäänyt paljon kangasta. Kangas on Tyylimekosta. Jatkoimme samaa teemaa 7-vuotislahjoissa ja ostimme Suomalaisesta kirjakaupasta matelijoita ja liskoja käsittelevät kirjat. Ensimmäisen, tavutetun tilasin nettikaupasta, mutta toinen vielä isompi ja kuvarikkaampi ostettiin ihan paikallisesta kaupasta, josta mies sen bongasi. Kirjoja selatessa huomasin, että löhes kaikki otukset olivat minulle tuntemattomia ja aika moni isomman kirjan liskoista löytyy myös paidasta. Hyvä niin, koska valintaperusteena oli: " ei sitten mitään lällyä".

Isolle siskolle tunika, johon sitten päädyin ostamaan hihakankaan paikallisesta Eurokankaasta, kun tilaukset menivät väriltään pieleen. Kangasta on vielä serkkutytön mekkoon, joka onkin melkien valmis. Bloggaan sitten joskus, kun olen ommellut muutakin, perusmalli on siis sama.

Itse en ehkä ihan noita kuvioaiheita olis valinnut, mutta kuten sanottu lasten valinnat ja parempi niin. Näkemisiin t. HennaMar.

P.S. Menee vähän jankutuksen puolelle, mutta kyllä taas takkusin noitten digikankaiden kanssa liian elastaanin takia.

Uusia ja kierrätettyjä pihaan

Pihalla on vähän sama juttu kuin sisällä nimittäin, että kun yhden nurkan laittaa, niin alkaa jo toinen kaivata kohennusta. Halusimme muuttaa ne alueet, jotka näkyvät kuistilla istuessa ja ensimmäiseksi etualalata siirrettiin  jalokallioiset,  Erigeron speciosus, ja värimintut, Monarda, kauemmas pihalle. Jalokallioisessa on se vika, että se ei pysy ollenkaan pystyssä ja minttu kuten kai kaikki sen suvun kasvit vaeltelee ympäriinsä. Punainen minttu ei värinsäkään puolesta sopinut tuohon kohtaan. Tilalle istutettiin haltijakukkia, Heucherella x.hybrid 'Fresh Green', 

ja perhoangervoja, Gillenia trifoliata. Kasvit haettiin, jälleen kerran, Karimaan puutarhalta Kokemäeltä. Kyllä muuten on helppo istuttaa puutarhalta haettuja taimia, jotka ovat sievästi kasvaneett ruukussa ja juuripaakku on ehjä (minulle helppoa myös siksi että  mies tekee kaivuu- ja kärräystyöt ;-).  Toista on pihatarhassa jo ehkä pitkäänkin kasvaneiden kasvien kanssa, joiden juurakko on mitä sattuu ja kasvukin mahdollisesti vinoa moneen suuntaan.

Nuo paratiisliljat, Paradisea liliastrum,  oli vielä suhteellisen helppoja, vaikka ovat kasvaneet pihassa jo kuusitoista vuotta. Työpaikalta saaduilla syntymäpäivärahoilla ostin paratiisililjoja ja konnanmarjoa  (tasapaino!) ja kummatkin ovat vielä voimissaan, konnamarjat vähän liikaakin... Liljat olivat vain niin sivussa että niiden kukinta tahtoi jäädä huomiotta ja töyhtöangervo oli jyräämässä ne. Sen sijaan tuo tiarellarivi on koottu ihan verson palasista ja pienistä aluista. Tuolla paikalla heti kuistiaidan takana kasvoi eniten ansikkaa, joka maanpeittokasvina on aivan mahtava, mutta ei oikein päärooliin sopiva. Siitä tehtiin aidan viereen uutta reunusta. 

Tässä kuvassa etupihalle siirretyistä ne, joiden kohdalla tyydyin siirtämään sellaisia paloja kuin irti sain. Saa nähdä, lähtevätkö tarhatyräkit kasvuun, Euphorbia cyparissias, haisukurjenpolvet varmasti onnistuvat. Tuoksukurjenpolvista on tulossa pihaan taas yksi luotettava maanpeittokasvi. Olemme niitä jo useaan paikkaan siirtäneet ja tähän ne (osa) palasivat takapihalta. Viime vuonna huomasin, että niitä voi keväällä reippaasti leikata ja ne vain tuuhentuvat. Ne tekevät nimittäin monipolvista maavartta, jonka kasvu sojottaa aina enemmän ulospäin penkistä. Istuttaessa täytyy vain arvailla, mikä pala lähtee kasvuun ja painaa ne lujasti maahan. Osa tosin on siemenestä kasvaneita uusia alkuja. Perennojen lisäksi siirrettiin pensaita mm. pihasta löytyneet purppuraheisiangervon taimet. Toiveissa on, että niistä kasvaa hyvä suoja tontin nurkalle. 

Mies uusi myös yläkuvan kivimuuria ja uusista sekä vanhoista laatoista teki tuollaisen vapaan muodostelman kuistilta pihaan päin, johon hän kylvi uutta ruohoa. Täytynee ensi vuonna postata ennen-jälkeen-kuvia siirroista.t. HennaMar

Epäonnistuneita kangasvalintoja

Onhan se kiva, että nettikangaskauppoja on koko ajan enemmän, mutta mutta... kun niitä kankaita ei pääse hypistelemään tulee tehtyä vääriä valintoja, vaikka kuinka on olevinaan tarkka. Tässä kuvassa yöpukukankaaksi ostetut siniset interlock-trikoot ja salihousujen joustofarkku. Ostettu ja ommeltu jo kesän alussa ja vieläkin vähän harmittaa. Nuo siniset trikookankaat kuvittelin sellaisiksi vähän löysähköiksi ja keveiksi, joustaviksi kankaiksi, joista saa keveitä kesäyöpukuja. Kangas osoittautui todella jäykäski ja painavaksi, ompelin tuon tummemman ja käyhän se yöpuvuksi talvella, mutta en vielä tiedä, mitä tuosta toisesta tekisin, ehkä jakun ? Yleensä kyllä yritän katsoa tiedoista neliöpainon, jos se on annettu, ehkä näissä ei ollut. Tuo joustofarkku taas osoittautui nurjalta puolelta nukkaisen kutiavaksi ! Täytynee pestä useamman kerran ehkä ne kuluvat !

Tässä taas toinen ongelma VÄRIT!!! Tuon kissakankaan valitsi Toimelias ja tilasin sitä sen verran, että voin tehdä molemmille neideille paidan. Halusin kuitenkin tehdä hihat yksivärisestä, koska kuviointi on noin voimakas kuten yleensä digikankaissa. Tiesin kuvauksen perusteella, että trikoo on jämäkkää, ja halusin pehmoista velouria. Sitä en löytänyt Kangaskapinasta, josta kissakangas on. Jyväskylän kangaskaupassa niitä oli, mutta vaikka tilasin varalta palan kolmea väriä (yksivärisille on aina käyttöä), niin yksikään väreistä ei ole lähelläkään kissojen väristä, molemmat harmaat ovat liian tummia ja okra liian keltainen. Tiedän kyllä, että kuvaruutjen värin toisto vaihtelee ja tietysti nuo kauppojen ohjelmistot ja kuvauksetkin ovat erilaisia, mutta silti...

Lisäksi okrasta lähti esipesussa väriä. Täällä Porissa on kolme kangaskauppa, joista yksi on kiinni kesällä, kai sitä sitten täytyy lähteä mallipalan kanssa liikkeelle ja ostaa vielä neljäs yksivärinen... t. HennaMar