Kylvöhommia

 

Taas on kasvivalo viritelty ja kesäköynnökset kylvetty.  Viime vuonna kävi niin, että kanariankrassi ei itänyt ollenkaan. Toivottavasti tänä vuonna onnistaa. Viikko sitten tein jo pari kylvöä  ulos Liisan kasvit -blogin ohjeiden mukaan. Minulla kävi nimittäin tuuri arpajaisissa ja voitin Mama's Garden -blogin arpajaissa perennan siemeniä. Rohtosormustinkukka ja Varjoasteri ovat minulle uusia tuttavuuksia. Kummatkin oli hyvin pakattu pusseihin nimilapuilla varustettuna ja siemeniä oli paljon. Siellä ne nyt odottavat kevättä puuvajan seinustalla.

Noissa yläkuvan purnukoissa on myös minulle uusia viljeltäviä, nimittäin Hyasinttipapu  (Lablab purpureus) ja Sinipunavaula (Asarina scandens). Pavut oli helppo kylvää, koska siemenet olivat hernekasvin tyyliin isoja, mutta sinipunavaulan siemenet olivat lähes näkymättömiä ja ne itävät vain valossa. Jälkimmäistä en paljon siis uskalla suoraan kastella, vaan yritän suihkutella varovasti.  Minulla on vielä kuten varmaan muillakin paljon siemeniä, mutta ilman toista valopistetä en uskalla niitä sisälle kylvää ainakaan ennen kevätpäiväntasausta.  Olen myös ommellut jonkin verran,  niistä sitten toiste. t. HennaMar

Kotini vanhin esine - tammikuun haaste

 

 Kodissamme on paljon vanhoja esineitä mm. mieheni isovanhemmilta ja joitakin myös vanhempieni kotoa. Halusin kuitenkin valita esineen, joka on paitsi aina esilllä myös jatkuvasti vielä käytössä. Käyttöesineissä ei useinkaan ole vuosileimaa tai muuta, mutta tämä taottu hiilihanko on tiettävästi ollut käytössä mieheni isoäidin äidin kotona Raumalla. Sillä lienee siis ikää yli 150 vuotta tai enemmän. Tuo vanha mummu piti kuulemma kovan kurin lapsenlapsenlapsille, kolmelle pojalle ja yhdelle kasvattipojalle. Ei sentään hiilihangolla, mutta kävelykepillä kolistaen.

Näin joulun jälkeen joulukoristeita purkaessamme valitsin vielä kuvaan nuo alla olevat tontut, jotka tyttäreni mukaan ovat melko 'creepy'.  Nämä toki ovat esillä vain jouluna, mutta todellakin melko erikoiset. Ne ovat myös jostain miehen isovanhemmilta kulkeutuneita ja omastakin mielestäni melko pelottavat.  Vastannevat mielikuvaa tontuista, joita enen vanhaan piti hyvitellä talon parhaaksi.  Mihinkään vuoteen tai vuosikymmeneen en näitä osaa sijoittaa, voivat toki olla 'vasta ' sotavuosilta.

Haaste on Kristiina K:n ja mielenkiinnolla odotan ensi kuun aihetta. t. HennaMar

Lahjaompeluja

Ompelin mademoisellelle tunikan ja pikkuveljelle paidan joululahjaksi.  Kaavoina käytin Ottobren peruskaavoja soveltaen.  Bambikankaan arvasin miellyttävän neitiä, mutta pojan kangas oli sikäli nappivalinta, että pingviinit ovat kuulemma  juuri tällä hetkellä hänen lempieläimiään. Paidasta tuli vähän iso, mutta onneksi kasvuajat ovat edessä.  Joustocollege oli hyvä valinta tunikaan, koska se on ryhdikäs myös helmaröyhelössä. Valitettevasti en muista, mistä kankaat tilasin. Ompelin solmupannan trikoopalasta (ohje : Kangas Keidas) ja koristepöllöt siihen on ostettu Käsityömessuilta Tampereelta.  

Ompelin myös tunikan perusväreihin sopivat housut joustavasta vakosametista. Tästä kankaasta irtosi aivan hillittömästi väriä esipesussa. Housuissa käytin Ottobre Woman- kaavan pienintä kokoa, mutta aika isot näistä tuli silti. Etäältä ompelussa on omat hankaluutensa, onneksi tunika hyväksyttiin heti käyttöön. 

Kuten kuvista näkyy meillä oli aikalailla musta joulu (tai vihreä!), mikä oli tietystri lastenlasten kannalta harmi. Esikoinen ja kuopus olivat perheineen meillä jouluna. Keskimmäisen perhe vieraili pari viikkoa ennen joulua ja kokosi tonttutalon esille, lisäsin siihen vielä vanulunta näytiksi. Messuilta ostamani huovutettu kettu lähtikin sitten mukaan matkaan Frankfurtiin. 

Joulukuussa oli ihanan vilkasta elämää talon täydeltä. Nyt on taas hiljaista ja aikaa kevään odotteluun t. HennaMar

Joulukuun J-kuvat

 

Jaloritarikannukset, joita amarylliksiksi (virheellisesti) kutsutaan ovat näyttävimpiä joulun ajan kukkasista. Vasemmanpuoleiset kera ruusujen toi tyttäreni tuliaisiksi. Oikeanpuoleisen ostin sipulina paikallisesta kukkakaupasta.  Varsi jäi tässä lyhyeksi, mutta kukat ovat sitten sitä suurempia. Kukinta on vähän aikaisessa, mutta toinen varsi on tulossa ja näyttää kasvavan enemmän korkeutta.

Jugendarkkitehtuuri yhden suomalaisen arkkitehdin suunnittelussa. Estlander suunnitteli lähinnä asuinkerrostaloja ja monia niistä voi vielä nähdä Helsingissä. Kirjassa on käsitelty arkkitehtuurisuuntausten syntyä ja katoamista laajasti ja siitä käy ilmi, miten paljon vaikutteita omaksuttiin jo tuolloin yli maiden rajojen. Yhtenä esimerkkinä on myös mainittu taiteilijayhdyskunnan rakennus Darmstadtissa, jossa kävimme viime kesänä. Toisaalta suunnittelussa käytettiin kotimaan historiallisia rakennuksia innoittajina kuten tässä Olavinlinnaa. 1900-luvun alussa alettiin vasta suunnitella taloja sisätiloista lähtien, siihen asti julkisivu oli onnistumisen tärkein kriteeri!! Kirjassa on tietysti upea kuvitus ja mukana myös pohjapiirroksia asunnoista.

Jäännöspaloja. Ompelin vielä joitakin vaatteita joululahjoiksi, mutta lähinnä olen karsinut kangasvarastoja. Olemme vieneet taas muutaman laatikollisen isompia kangaspaloja Konttiin. Kuvan ruskeasta tweed-kankaasta ompelin molemmille tyttärentyttärille aikanaan liivihameet. Kangas on ostettu Brysselin keskustan kangaskaupasta ja muistan vieläkin, miten hyvä ommeltava se oli. Tuntui, että kangas myötäilee ompelijan pyrkimyksiä koneella. Tuloksen kannalta olis siis hyvä satsata laadukkaisiin materiaaleihin, mitä en aina itsekään muista. 

Nuoremman tyttären perhe koosti 'tonttukylän' eteisen koristeeksi.  Nyt on joulun odotuksen aika. T. HennaMar

Marraskuun mm

 

Messutuliaisia. Olen jo aikomani joululahjaompelut melkein valmiiksi tehnyt, joten Tampereen käsityömessuilla katselin lähinnä jotain kivaa joulukoristeluun ja ompelujen viimeistelyyn. Kuvassa kurkisteleva kettu ja pienenpieni tonttu ovat uusia, muuta vanhoja matkamuistoja. En sentään vielä aloittanut joulukoristelua tosissaan. Ulkona edelleen leijonankidat kukkivat (18.11.) ja yhtään lunta ei ole vielä tullut. Tytär osti kauniin vakosamettimekon. Vakosametti oli minun nuoruudessani tosi suosittua ja minullakin oli äidin ompelema vihreä vakosamettitakki nk. maxitakki, josta olin kovin otettu

Mekkokangas. Oli taas valtavasti katsottavaa messuilla ja tarttuihan sieltä mukaan myös Kaisa Turtiaisen mekkokangas itselle. Tämän kankaan ja leijonakitojen kauniin värikirjon myötä voi jo varovasti unelmoida keväästä. 

Muutos syksysäässä. Viime yönä satoi sitten ensi kerran lunta.  Siirrytään talvisäähän t. HennaMar

Leuto lokakuu

 

Leijonankidat ovat kukkineet jo monta viikkoa. Lämmin lokakuu on pysäyttänyt syksyn etenemisen pitkäksi aikaa. Kukat näkyvät lasin takana kuistilla. Laatikossa on vielä joitakin siemeniä, mutta nyt on syyskylvöt tehty.  Lastenlapset puhdistivat unikoiden siemenet ja kylvin niistä puolet syyskylvönä. Osan säästin kuitenkin varalla kevääseen.  Laitoin myös kahta eri lajiketta malvoja, keväällä nähdään, miten onnistuvat kasvamaan siirrettyjen malvan alkujen kanssa. Myös viimeiset pikkusipulit uskalsin nyt laittaa maahan, kun ilma taitaa vihdoin kylmetä.

Puut ovat saaneet rauhassa valmistautua talveen ja ovat jo melkein lehdettömiä.

Kuten kuvasta näkyys luemme edelleen lehdet paperisina. Valitettavasti vain toiminnan keskittyminen on johtanut siihen, että lehdissä on samoja uutisia ja artikkeleita ja jopa mainokset toistuvat. Tuntuu, että sekä netti-, televisio- että paperiaineistot hankitaan samoista lähteistä ja toistuvat sitäkin kautta monta kertaa.  Ainoa syy kahteen lehteen viikonloppuisin on paikallisuutiset. Pitäisi olla myös vaihtoehto, jossa voisi tilata lehdet vain arkisin, koska varsinkin pitkät artikkelit ovat lehdissä samoja viikonloppuisin.  Kausivalot ajastimineen on asennettu ja helpottavat vähän aamun pimeyttä. Vähitellen mieli kääntyy jouluun. t. HennaMar

Paitakaavaa taas

 

Tällä kertaa tein uuden paidan käyttäen vanhaa puhki kulunutta paitaa kaavana (kuvassa valkopohjainen).  Purkaminen oli vähän hankalaa, koska kangas oli haurastunut käytössä ja halusin palat tietenkin kokonaisina.  Toisen hihan etukappaleineen jätin purkamatta, että voisin tarkistaa työjärjestystä. Muistelen jonkun joskus kirjoittaneen, että muotolaskoksen välys voidaan siirtää hihaan (?) ja näin ilmeisesti tässä oli, koska niitä ei paidassa ollut.  Helppo siis ommella ja käytössä hyväksi todettu. Hihahalkion tosin tein Ottobren blogin ohjeella, koska en jaksanut nyhertää pieniä osia auki.  Uusi kangas oli aavistuksen paksua, täytyisi taas 'opetella' hakemaan kankaat kaupasta nettitilauksen sijaan. Miehelle ompelin tutuilla kaavoilla trikooyöppärin ja trikoon ompelu on kyllä paljon helpompaa kuin kudotun kankaan, joka vaatii suurta tarkkuutta. Yleensä minulla on paha tapa liioitella saumanvaroissa ja se voi kostautua toisiinsa sopimattomina osina.

Lämmin syksy jatkuu ja leijonakidat ovat komeimmillaan vasta nyt. Nostimme ruukut ikkunan eteen takapihalta ja tuo takimmainenkin on avannut lisää nuppujaan.  Jonkin verran laitoin kevätkukkien sipuleita, mutta syksyn siemenkylvöt saavat vielä odottaa. Pihalla on ruska parhaimmillaan, mutta kohta riittää haravointia. t. HennaMar