lauantai 13. huhtikuuta 2019

Nostalgiakankaista serkuksille


Kevät keikkuu ja on aikaa ommella. Tällä kertaa valitsin Majapuulta nostalgia-aiheisia kankaita: nyt, kun katson tuota ruusukuviota ja rekvisiittana olevia kiiltokuvia, luulen, että tässä on kysymys jo tupla- ellei triplakerroksista kuva-aiheisiin. Sinänsä hassua valita lasten vaatteisiin nostalgiaa, jota nämä eivät tietenkään heille edusta. Nuo kiiltokuvat (ehkä enkeliä lukuun ottamatta) lienevät piirretty jo äitini, ellei isoäitin aikaan tai ainakin ne on piirretty kuvaamaan nostalgista aikaa ennen vanhaan?
Kiiltokuvat on ostettu 70-luvulla tyttärien ollessa pieniä, osa voi toki olla vanhempiakin. Tosin lapsuudessani kiiltokuvia kuten muitakin värikuvia oli todella vähän. En kyllä muista, että meillä olisi ollut lapsena paljon kukallisia vaatteita, enemmän ainakin raitaa ja ruutua. Kukat tuntuvat tulevan aina uudelleen kankaisiinkin, ruusukangas on uutta tuotantoa, vaikka kuvaustapa on hyvinkin vanhahtava. Kangas on viskoosia ja kuvauksen mukaisesti erittäin pehmeä, joka kyllä usein on synonyymi vaikeasti ommeltavalle. Malli on Roses and Dots chemiser, Ottobre 1/2014, joka minulla on ranskan kielisenä versiona, joka ei ainakaan helpottanut ompelua. Molemmille tytöille koko 140. Kangas ei onneksi sentään pahemmin rypistynyt esipesussa kuten jotkut viskoosit, saa nähdä miten toimii käytössä. Onhan tuollainen vilpoinen kesäpusero suloinen.


Pojille sitten (ajanmukaisesti) autoja. Kuplavolkkari on minulle tuttu lapsuudestani ja olihan meillä EUK-ko, jonka äitini luovutti meille helpottamaan autotonta arkea kahden pienen lapsen kanssa. Se oli itse asiassa tyttöjen paidan  värinen, turkoosiksi maalattu. Tuota avomallia en muista paljon nähneeni, tiedä sitten, tuotiinko sitä Suomeen. Kuplavolkkarin kävi isäni pikkuveljen kanssa noutamassa joskus 60-luvun vaihteessa Helsingistä (menomatka lentokoneella, josta olimme siskon kanssa kateellisia!). Aika oli sellainen, että kun veljeni oksensi, isä vei hänet Stockmannille ja pyysi pukemaan puhtaisiin vaatteisiin. Kaukana ollaan silti tänäkin päivänä 70-luvun alun unisex-vaatteista ja väreistä eli taas on paljolti palattu vanhaan. Poikien paidat ovat kokoa 104 ja 122 ja kaava vanha tuttu Panda (Ottobre 3/2016). Noita autoja en osannut symmetrisesti sijoittaa, palakin oli vähän pieni, mutta muutoin tutulla kaavalla helppo ommella.

Tänään on sitten jo melko lämmin, mutta yhden kesäpaidan itselleni aioin ommella ennen kevättöitä pihatarhassa. t. HennaMar.

2 kommenttia:

  1. Itselle tuollaiset kankaat ei ole tuttuja,
    minulla oli yksi oikein kuviollinen ja värikäs paita, mutten en
    millään muista mikä kuva siinä oli. Se on mjnulla päällä yhdessä kuvassa joka on otettu vuonna -79
    Pidän kovasti blogistasi ja aion seurata sitä ja liityin lukijaksesikin.
    Tuleppas sinäkin käymään kylässä aurinkokujallakin.
    Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tervetuloa mukaan, käyn Aurinkokujalla. Monesti tuollaiset kuva-aiheet muistaa vasta, kun ne näkee uudestaan, ehkä paitakuviosikin tulee jossain vastaan uutena versiona.

      Poista

Kommentit tervetulleita!