Ompeluflow?

Ylläoleva Hardanger korjaus: englantilainen?)-leikekirjonta ei ole minun kirjomani (kuten ehkä arvaattekin). Otin talteen joitakin palasia mieheni isoäitien perinnöstä ajatellen mahdollista käyttöä  ja muutenkin ihan kunnioituksesta työmäärää kohti. Ensin olin vähän turhautunut ajatellessani työtä, mutta sitten oivalsin, että nämä käsityöt ovat heille varmasti olleet arjen luksusta. Suurin osa on nimittäin koristeena käytettyjä, mahdolliset kirjaillut arkivaatteet ovat jo kadonneet ajan saatossa. Uskon, että näiden tekeminen on ollut ilon ja ylpeyden aihe ja myös pakoa välillä karusta arkitodellisuudesta. Ja varmasti he ovat myös nauttineet itse tekemisestä.

Tuo kuvan liina sisältää kolme samanlaista kirjontaa ja yhdet hapsut eli se on varmaan riippunut jostain? Tämän laitoin esille, koska sille löytyi sopiva kapea seinän pala vaatehuoneeni vierestä. Jotenkin lohdullista huomata, että käsin huolellisesti ommellut reunasaumat ovat paikka paikoin mutkilla. On varmaan kiire ollut saada valmiiksi, kun mielenkiintoisin osa, kirjonta, on tehty. Valkoisia kirjontoja yritän käyttää tyttärentyttärien vaatteisiin, ehkä värjään ne ensin, ihan ilman kolhuja eivät nekään ole selvinneet.

Kuten kuvasta näkyy takin ompelu on alullaan. Minusta ei olisi kirjontatöihin puhumattakaan nypläyksestä. Mallikirjasta laskin kokonaista 76 nypläysmallia varmaan nekin miehen isoäidin tekemiä. Itse sekoaisin lankoihin varmaan heti alkuun kuten ompeluhuoneen kuvasta voinee päätellä. Tämä urakka jatkuu t. HennaMar

Syyslomaa

Ompelu on ollut tauolla eli ompelulomaa samalla, on ollut niin paljon muuta tekemistä. Myös inspiraatio/motivaatio on vähän kateissa, ostin nimittäin kankaat talvitakkia varten, enkä ole vielä uskaltanut sitä aloittaa. Olisinpa yhtä ahkera kuin lastenlapset, jotka hetkessä loihtivat taidenäyttelyn jääkaappimme. seinälle.

Kylvimme myös kesäkukkia uuteen 'niittyyn' ihan kokeiluna. Nämä ovat kaikki alennusmyyntituotteita tältä syksyltä paitsi tuo kosmoskukka ja silkkikukka (vasemmalla ylhäällä). Nuo kaksi pakettia on tuotu lomamatkalta jo monta vuotta sitten ja täytyy todeta, että mahtavat on nuo siemenmäärät noissa etelä-eurooppalaisissa pakkauksissa. Ne ovat myös itäneet vuodesta vuoteen ja kukkineet komeasti. Vaikka astiataimet pyrin aina ostamaan lähialueen taimistoista, siemenien kohdalla ei ole niin väliä. Ne ovat hauskoja ja keveitä matkamuistoja ja kuten pihatarhurit tietävät, kesäkukat ovat pääasiassa samoja kaikkialla Euroopan alueella. Saa nähdä itävätkö nämä, viime vuotinen  talvikylvön kokeilu meni pilalle, koska kylvimme siemenet turveruukkuihin, jotka sitten laitoin pohjareiättömään muoviastiaan. Jääklonttihan siitä syntyi.

Keräsimme myös viimeisiä kukkia ja tietysti haravoimme, vaikka herra L.A.P jo viime vuonna totesi, että 'Ei meillä vaan vieraat haravoi !' Hauskaa oli kuitenkin ja yksi taideteoskin syntyi kauniista lehdistä, teipillä, eihän sitä kuivumista jaksa Toimelias odotella. Kylvökartta jäi piirtämättä, kun lasten iloksi Nobel-koirakin saapui telmimään. Nyt on syksy lähes ohi, pakkasta tänään jo lähes 10 astetta, talvea odotellen t HennaMar

Palapaidat valmiina

Ompelin jäännöspaloista paidat muokaten taas Ottobren peruskaavoja. Itse asiassa oli ihan hauska etsiä sopivia yhdistelmiä ja sovitella kankaita kaavoille. Tämän lintukankaan on suunnitellut tai tuottanut Megan blue fabrics, joka näyttäisi olevan osa isompaa hollantilaista yhtiötä Burtex Textil,  jonka oma merkki tämä Megan ilmeisesti on. Sivustoilta en saanut selvää, onko vain design heiltä ja missä kankaat tuotetaan. Flaamin kielen taitoni ei ole hääppöinen, kangas on kyllä ostettu ihan paikalliselta Nuikkinen Oy:ltä. Tein tästä muutama vuosi sitten peplum-tunikan ja nyt tällaisen röyhelöversion.

Hiharöyhelöissä olevan linnun piirsin yllä olevan kirjan mallikuvasta, jota joskus yli kaksikymmentä vuotta sitten käytin painaessani verhokangasta Toijalassa. Ostin kirjan itselleni anopilta saadulla rahalahjalla, kun aikanaan valmistuin TTKK:sta. On vaikea tajuta nykyään, kuinka valtava merkitys tämän tapaisilla kirjoilla oli idealähteinä vielä 1900-luvun lopulla. Kirja on amerikkalaisen käsitytöntekijän koostama eikä kukaan kai enää tänä päivänä kuvittelisi tekevänsä kirjaa, johon olisi koottu kauneimmat kirjontamallit 'kaikkialta maailmasta'. Pelkästään yhden ainoan käsityötekniikan sovellusten  kuvamäärä somessa on mieletön ja ideoita löytyy. Kirja on kyllä edelleen ihan käypä; vain suunnittelijan  tekemät omat mallit eri maiden käsitöiden pohjalta ovat osin vähän outoja.

Toisen paidan tekeminen oli vähän haastavampaa kuva-aiheen takia. En halunnut rivillistä päättömiä tiikereitä ainakaan etumukseen. Siksipä tuo raita. Edellisellä kerralla yhdistyn kankaan keltaraitaiseen kankaaseen , klik, mutta sitä ei ollut enää riittävästi. Hyvin sopi turkoosin sävytkin. Tänä syksynä pihan ruska on monipuolinen ja värejä riittää. Kasvit jotka usein pudottavat lehtensä vihreinä ovat saaneet keltaisen sävyjä kuten ensimmäisen kuvan pihasyreeni. 
t. HennaMar

Jämäpaloja

 Pihalla alkaa olla jo kovasti syksyistä. Keräilin viimeisiä kukkia maljakoihin. Olen samanlainen kuin moni muukin pihatarhuri eli en tahdo raaskia kerätä kukkia maljakoihin kesällä. Tässä on nyt viimeisiä kukkia ketokokeilusta sekä kirjavaa kohtalonkukkaa , Nemesia strumosa. En ymmärrä, miten näin kiitollinen kesäkukka on jäänyt aiemmin minulta huomaamatta. Kohtalonkukkia on vieläkin monessa ruukussa ja väreissä löytyy ja kylvin ne suoraan ulos. Ensi kesänä taas!

Yläkerran remontin yhteydessä otin ylijääneen vaatekorikon kankaiden säilytykseen ja sijoitin siihen isoimpia kangaspaloja. Useimmat ovat jääneet aiemmista ompeluista kuten tuo lintu- ja tiikerikangas. Kokeilen yhdistellä niistä paitoja nyt toiselle sisarusparille kuin aiemmin. Katsotaan onnistuuko.

 



 Myös orvokkiruukku on jo tyhjennetty, koska se oli jo niin ylikasvanut, maljakossa niistätkin viimeiset. Orvokithan kestävät kyllä pientä pakkasta. Yhdistelmä vihreä ruukku, oranssit orvokit on ollut suosikkini jo monta vuotta. Ensi kesänä jotain muuta, koska ruukku halkesi tyhjennettäessä. Ensi kesää varten olen jo istuttanut kukkasipuleita, perennoja on siirrelty ja vielä aion kokeilla talvikylvöjä. Ostimme myös helmiorapihlajan, Crataegus x mordenensis, Terran loppuunmyynnistä (-70%). Keväällä nähdään, miten se menestyy. t HennaMar

Kangaspaloja yhdistellen

Aikaisemmin, kun ompelin vähemmän ja harvemmin, tulin ostaneeksi usein liikaa kangasta kohteisiin. Tuota työkonekangasta ostin myös siksi, että digitaalipainatukset tuntuivat alkuun tosi hienoilta. Olen ommellut jo kummallekin tyttärenpojalle tästä ja vielä oli kangasta jäljellä pari isohkoa palaa. Sen sijaan olen  huomannut, että yksivärisiä kannattaa tilata reilusti, koska ne ovat aina paremmin yhdisteltävissä. Tuo oranssi onkin herra L.A.P:n kangasväritoivomuksesta. Tämä paita on pienemmälle serkkupojalle ja nyt liioittelu on tainnut siirtyä vaatteisiin eli taas liian iso koko. Muutoin mielestäni Ottobren paitakaavoja yhdistellen tuli ihan hauska, syksyn väreihin sopiva paita. Silitystarra on erään ompelutarvikeliikkeen loppuun myynnistä

Isosisko sai oman paitani ompelusta jääneestä palasta mekon, kaava on Climbing Flower Ottobre 6/2014. Jatkoin ja levensin helmaa ja laitoin taakse kuminauhan vyötärölle, alkuperäisessä mallissa takakappale oli yhtenäinen, mutta siihen ei tuo puuvillankukka(?)-kangas riittänyt. Valitettavasti en muista, mistä tuon kankaan tilasin ja kenen tuottama se on. On nimittäin pysynyt muuttumattomana jo pari-kolme vuotta, eikä edes sisällä tuota nykysin joka kankaaseen tungettua elastaania. Vaaleanpunainen trikoosametti on Eurokankaasta.

Mielestäni ei aikuisten eikä isompien lasten vaatteisiin tarvita elastaania, vaan laadukkaan trikookankaan myötäily riittää. En nykyisin juurikaan osta kankaita, ellei mielessäni ole ainakin melko selkeää ajatusta ommeltavasta vaatekappaleesta, mutta vielä niitä paloja ja kankaitakin riittää. t. HennaMar

Väriteema

Aikanaan, kun tämän talon pihaa aloin hoitaa, minulla oli ajatus yhtenäisestä väriteemasta. No enempi teema on sen mukaan, mitkä kasvit ovat pärjänneet varjoisassa savimaassa ja hoidossani. Mutta näin syksyn aikaan pihahan näyttää noudattavan väriteemaa. Punaista...
... ja vihreää.

 

ja nythän alkuperäinen teemaväri vaaleanpunainen näyttää jo vähän oudolta. Ei ihme, että syksyisin pukeudummekin tummin väreihin. t HennaMar

Multitaskausta

 

Olipahan hämmentävää katsella Ruotsi-Suomi-maaottelua paikan päällä. Sitä on niin tottunut television ohjattuihin kuvauksiin, joissa kaikki näytetään valmiiksi oikeassa järjestyksessä ja lähikuvia sopivasti, puhumattakaan hidastuksista. Tuolla stadionilla ei oikein tiennyt mihin päin olisi milloinkin katsonut. Olimme ihan ylhäällä ja toinen skriini oli melko kaukana toisessa päässä. Toisaalta olimme ihan maaliviivan kohdalla ja juoksujen loppuratkaisuja oli hauska seurata. Myös heittolajit näkyivät mahtavasti.

Kentän toisessa päässä olleet hyppylajit eivät oikein näkyneet ja oli vaikea yhdistää skriinin kuvaa ja todellista hetkeä, kun vielä piti päätäkin kääntää välillä. Ihan hukassa olimme, kun kolmekin lajia kerralla vedettiin radoilla. Ei siis multiajo ole meidän lajimme! Hämmentävältä tuntui myös valtavan kovaa soitettu musiikki ja lisäksi vieressäni istunut nainen oli opetellut niin kovan taputusääneen että hyvä ettei kuulokojeet lentäneet päästäni. Mutta olihan se kaiken kaikkiaan hauska kokemus. Hauskoja olivat myös väliajan lasten ja nuorten kilpailut ja seurojen esittelyjuoksu. Paljon niitä seuratoimijoita näyttää kuitenkin olevan.

Junalla matkustettiin Tampereelle ja takaisin. Ratina on kyllä aivan kokonaan muuttunut, kuten muukin Tampere. Ihmispaljouden keskellä tuntui suunnistaminen kentälle vaikealta, vaikka kaupunki on tuttu opiskelu- ja työvuosilta.

Kotoa lähtiessä remontti oli kuvan vaiheessa, nyt jo paljon pidemmällä Rautakaupoissa ravaaminen on sekin hyvä keino saada päivän askeltavoite täyteen. Syysterveisin HennaMar