Vanhanaikaista

 

Ompelin Mademoisellelle mekon joustamattomasta kankaasta. Minulla on vielä tallessa Ottobren vanhempia lehtiä ja niissä on vielä tällaisia vähän monimutkaisempia ohjeita kudotuille kankaille. Kankaassa on seersucker-tyyppinen rakenne, joka tosin vähän joustaa.Mekon kaava on Anna numerosta 4/2010. Ohje on huomattavan seikkaperäinen. Hauskaa  tällainen ompelu oli vaihteeksi, kun yksityiskohdat asettuvat helposti. Etutaskuissa on kyllä jokin laskuvirhe ruuduissa, kun toinen on korkeampi.

 

Tällainen vanhanajan mekko ei varmaan niinkään erotu muista tulevalla käyttäjällään. Ranskalaisilla kielialueilla lasten vaatteet näyttävät olevan konservatiivisia. Kirkkaanväriset joustovaatteet ovat enemmän skandinaavinen juttu. Ainoastaan yksityiskohtia tuli tähän enemmän, nyt kun niitä tarvikkeita on paljon, niin täytyyhän niitä käyttää. Nappeja on kahdenlaisia, koska näin ne riittivät ja pitsi on anopin kauan sitten lakanaan virkkaama. Hihojen pitsit ja rypytyksen lisäsin kaavaan.

 

 

Värierot kuvissa aiheuttaaa talven valo, ulkona kangas näyttää punaisemmalta, vaikka on oranssi- valkoinen. Seuraavaksi on vuorossa vakosamettijakku tuosta kukkakankaasta, mutta sitten aion palata nykypäivään ja surauttaa leggingsit. Kankaat ovat Rauman Jättirätistä. Ompelimisiin t. HennaMar.

102 x kaksi lankarullaa.

 

Mies ideoi ja valmisti pyynnöstäni lankarullatelineen. Paikkoja on 102, osassa kaksikin rullaa päällekkäin. Nyt on helppo löytää tarvittavat värit. Suurin osa näistä on anopin varastoja. Osassa on vielä puinen rulla ja huomasin, että ompelukone ei oikein niele kaikkia. Eikä tässä vielä kaikki, muovilaatikoissa on vielä Lidlin lankavalikoimia niitäkin varmaan tämän verran. Eipä ainakaan lopu kesken 😉. t.HennaMar

4993 nappia

...jäljellä, mikäli miehen arvio nappien määrästä oli oikein. Sain häneltä joululahjaksi tusinan lasikannellisia purkkeja lajittelua varten. Jouluna lajittelimme juniorin ja hänen tyttöystävänsä kanssa napit purkkeihin ja talvilomalla lastenlasten kanssa vielä pujottelimme samanlaiset napit hopeoituun askartelulankaan. Uusintakäyttö ei ainakaan ole löytämisestä enää kiinni.

Napit ovat siis anopin ja minun vaatteista irroittamia.  Tosin täytyy tunnustaa, että viime vuosina en ole enää ollut kovin tunnollinen. Tämän kokoelman perusteella ennen elettiin lähes kokonaan harmaa-musta-ruskeassa vaatemaailmassa. Toki olen jo aiemmin joitakin värinappeja saanut ottaa anopin varastoista. Hauskaa on miten mieheni ja hänen siskonsa muistavat osan napeista ja vaatteenkin, johon ne ovat kuuluneet. Nuo ankkurinapit ovat olleet luonnonvärisisten, ohuesta villakankaasta  (!) valmistettujen shortsien henkseleissä. Housut löytyivät anopin jäämistöstä, mutta valitettavasti koinsyöminä. Valokuva miehestäni näissä housuissa on kyllä tallella.
 
Paidat tein Ottobren peruskaavoilla lisäten nappilistan ja taskun eli nappisaldo väheni seitsemällä. Kettukangas on Repolaiset, suunnittelija Nora Bisi, toisesta kankaasta puuttui merkinnät. Myyjä muistaakseni Iloinen Kettuliini. Luulen kyllä, että ehkä ihan kaikkia nappeja ei tule ommeltua. Seuraavana on vuorossa Mademoisellen mekko, jonka kangas on kuvan pohjalla.
Ompelemisiin t. HennaMar

P.S. Taas urputan tuosta elastaanin käytöstä, kankaat ovat käsityömessuilta ja nykyiseen tapaan niissä oli sen verran elastaania, että ompelu oli tosi hankalaa. Toivottavasti tästä hulluudesta päästään eroon, kangas ei käy kierrätykseen, koska puuvilla ei voi erotella.

Oho..oops!

Tänä talvena on riittänyt tuulta ja tuiskua. Yritin kuvata syntymäpäivälahjoja ulkona, mutta tuuli meinasi viedä. Kuvassa toinen yöpuku nappaa toisen tanssiin ?! Tein nämä neiti Toimeliaalle. Kankaat ovat Eurokankaasta, mutta tuo kuviollinen keijukangas on ollut kaapissani jo yli kymmenen vuotta. Aikanaan ompelin siitä vauvan unipussin, kankaan osti tyttäreni anoppi. Kangas on interlock-puuvillaa ilman elastaania. Jouduin vähän jatkamaan toisella kankaalla, tyttö on  nyt siinä iässä, jolloin lasten koot eivät riitä ja aikuisten koot ovat liian isoja, niinpä äitinsä pyysi ompelemaan sopivia.

Siilipaitaan laitoin nepparinauhan. Kaavat muuntelin Ottobren yöpaitakaavasta. Koristeet on postimyynnistä ja matkoilta tuotuja. Pelkäsin, että pituutta on jo liikaakin, mutta ihan sopivilta näyttivät. Tällaisia vapaamuotoisia vaatteita on kiva ommella ja koristella. T HennaMar

Pohjapiirros

Myönnän, kuvan laatu on tosi heikko, mutta ehkä siitä kuitenkin näkee, että kyseessä on meidän keittiön ja olohuoneen pohja. Nuo ruksit ovat hyviä piilopaikkoja, joita lastenlapset etsivät naurunkiherryksen saattelemana. Ihan  uusi näkökulma meille ja pohjaan on sijoitettu myös minut, tuo silmän näköinen alhaalla, jota on välillä siirretty (olin ruoan laitossa). Karttaan voi siis piirtää liikkuvia kohteita ;-). Vaari katseli televisiota ja on tuo hämähäkin näköinen alimmassa kuvassa. Lapset tekevät eivät niinkään suunnittele, mutta itse mietin muutamia asioita viime vuodesta uuden vuoden suunnitteluun.

Viime vuonna tähän aikaan, mietin värin käytön lisäämistä ja olenhan niitä todella käyttänyt. Täytynee jo vähän himmata, lastenlasten kasvaessa heidänkin värimakunsa varmaan muuttuu. Päätin myös ommella enemmän joustamattomia, mutta se jäi vähemmälle, tein kyllä kolme takkia, joista kahdessa kangas on kokonaan joustamatonta.

Joustamattomaan kankaaseen on mukava tehdä tarkkoja yksityiskohtia, kunhan vaan malttaa käyttää aikaa. Seuraavia asioita viime vuoden ompeluksista opin/hoksasin:

• peittaria voi käyttää erinomaisesti harsimiseen, ketjuommel on helppo purkaa
• wonder-teippiä voi käyttää harsimisen sijasta pitkiinkiin kappaleisiin
• nappien ompeluun kannattaa hankkia paksua lankaa, nopeampi ja kestävämpi tapa
• kaavoja voi pilkkoa ja yhdistellä mielensä mukaan kankaisiin sovittaen
• sömnometer, (SewMate) on mahtava apuväline sekä kaavoituksessa, leikkauksessa että ompelussa

Ensi vuodelle siis hitaampia ja tarkempia ompeluksia tiedossa. Elastaanittomia kankaita tosin on yhä vaikeampi löytää, tähän tarvittaisiin isompia ratkaisuja kuten muovin keräyksessä nyt ollaan tekemässä. Kirjoitin viime vuonna myös lisääväni blogiini enemmän puutarha-asioita. Olen usein yhdistänyt samaan tekstiin molemmat harrastukseni, koska ne arjessa limittyvät. Olen yrittänyt lisätä tunnisteet kaikkiin, toki blogin voisi jakaa, mutta silloin tuo saman tekstin sisälle kirjoittaminen ei oikein luonnistu.

Näillä mietteillä ensi vuoteen t HennaMar

Aina ei mene...

 

ämpäriin tai paremminkin ämpäristä pois. Ensimmäinen lyhty oli liian vähän aikaa pakkasessa, samoin toinen, kolmas halkesi ja neljäs taas oli liian kauan ulkona. Mutta kauniilta ne silti näyttävät iltahämärissä. Tänä vuonna lumiset päivät osuivat juuri joulun aikaan ja sain takin kuvatuksi.

 Aikaa kului, mutta olen kyllä ihan tyytyväinen lopputulokseen. Tilasin ensin Fabermixin kaavan, mutta mielestäni paksu kangas ei siihen oikein soveltunut ja niinpä tilasin fagert.se-palvelusta Burda-kaavan 6486. Muokkasin kaavaa kevättakin ompelusta oppineena itselleni sopivaksi. Kangas on Alghero ja ostettu Jättirätistä. Siellähän ei kankaissa ole mitään merkintöjä, mutta koska kyseessä oli pakan loppu löysin pahvista kankaan nimen ja kankaan netistä saksalaisen kangaskaupan kuvastosta. Kankaassa on päälipuolella tweed-kuvio ja yksivärinen sisäosa. Vuori on tikkikankaasta ja se samoin kuin tekoturkis, joka on Eurokankaasta, oli yllättävän helppo ommeltava. Paksu päälikangas sen sijaan välillä tuskastutti. En ehkä olisi ottanut tätä kangasta, jos olisin ostaessani tiennyt, että siinä on kolmannes akryyliä, joka helposti nyppyyntyy, mutta eipä tällaisella paksulla takilla kauhean paljon ole käyttöä meillä. Lumi on taas sulamassa.

Amaryllisten kukinta osui myös sopivasti joulun aikaan, tosin ilman omaa osuuttani. En jostain syystä ole saanut sipuleita kesätettyä (? onko tällainen sana olemassa talvettaminen ainakin on?) seuraavaan vuoteen. Niinpä ostin uudet ja nämä matalampana sorttina pysyivät hyvin pystyssä.

Vuoden loppu lähestyy ja teen ehkä seuraavaksi koosteen tämän vuoden ompeluista. Mukavaa hämärän aikaa t. HennaMar

Kolmas kerta toden sanoo?

Innostuin kokeilemaan nipsukukkaron tekemistä, kun tyttäreni niitä minulle käsityömessuilla näytti. Tämä on ensimmäinen versio, jonka kokoaminen oli ensin ongelmallista ja kehys vähän kärsi. Sain hyvän vinkin  työkalusta Irenen vanhasta käsityö- ja askarteluideat- blogista ja kävimme elämämme ensimmäistä kertaa (vaikka meillä tekninen koulutus onkin) Motonetin myymälässä mieheni kanssa ja työkalua on nyt kokeiltu kahteen pussukkaan. Pitsi on anopin jäämistöä, niitä on vielä runsaasti, näitä värillisiä tosin vähemmän. Olen lueskellut ohjeita useammastakin blogista, mutta parhaan työjärjestyksen löysin mielestäni täältä (klik). Tässä Lappeklipp-blogissa en ole aiemmin käynytkään. En ole tosin vielä kokeillut, koska kolmanteen pussukkaan hain materiaalit vasta tällä viikolla. Huomenna sitten uuteen yritykseen.

Ja takkikin on valmis (TADAA...) ! se on vielä kuvaamatta, koska päätin odottaa lumikuvia ja lunta ei ole näkynyt. Kuvat on otettu 28.11. jolloin oli sen verran lunta, että mies pääsi kerran kolaamaan. Kävi siis samoin kuin kevättakin valmistumisessa, joka viivytti (?) kevään tuloa, mutta saatiin kunnon kesä. Kunnon talvea odotellen terveisin HennaMar