torstai 28. marraskuuta 2019

Väärin kukitettu

Jouluamaryllis eli jaloritarinkukka eli Hippeastrum avasi väärästä säilönnästä huolimatta neljä kukkaa. Yritin noudattaa annettuja ohjeita ja lakkasin kastelemasta sitä pari kuukautta sitten, kun toin sen pihalta sisälle. Luulin nimittäin, että ennen viileään vimeistä pitäisi odottaa lehtien kuivumista. Kun jäljellä oli vain kolme-neljä lehteä, se yllättäen alkoikin tehdä nuppua. Mitään kylmä-/pimeäkäsittelyä en siis tehnyt.

Itse asiassa opin vasta nyt, ettei tämä amaryllis mikään Amaryllis olekaan, vaan tuota Hippeastrum-sukua.  Sekaannus on johtunut siitä, että tämän koristekasvin alkuperämaa oli päässyt unohtumaan ja luultiin sen olevan Etelä-Afrikasta. Kiistelyä jatkui puoli vuosistaa ! Tämä kasvi on kuitenkin Etelä-Amerikasta ja sen pitäisi kukkiakseen 'kärsiä' kuiva ja kylmä kausi alkuperänsä mukaan. ehkä tästä lajikkeesta on sitten aikojen saatossa kadonnut tuo tarve. Tosin viime vuonna sipuli teki kahteen varteen yhteensä kymmenen kukkaa, kuva alla.

Melkein kaikki puutarhakasvithan, viherkasveista puhumattakaan, ovat kotosin jostain kaukaa, mutta tänne saapuneet useimmiten Euroopan (Englannin) kautta. Pintaraapaisulla totesin omassa pihassamme olevan perennoja mm. Kiinasta, Armeniasta, Iranista, Kanadasta,eri vuoristoalueilta Euroopasta ja Karpaateilta, Kaukasukselta ja Altai-vuorilta (alkuperäislajin kotipaikka). Koska useimpia puutarhan koristekasveja on jalostettu parisataa vuotta, lienee selviö, että alkuperäisvaatimukset ovat muuttuneet. Siihenhän jalostuksella on pyritty kestävyyden kannalta. Olisikin mielenkiintoista piirtää oman pihan maailmankartta. T. HennaMar

2 kommenttia:

Kommentit tervetulleita!