Automatto

Vielä joulua odotellessa sain viettää monta hauskaa hetkeä tämän ompeluksen parissa. Kaikille ompelijoille kertyy tilkkuja niin myös minulle ja päätinkin ommella nuorimmalle lapsenlapselle automaton. Lisäpontta idealle sain Kangaskorjaamolla-blogista. Tosin jouduin tyytymään omiin ideoihini, koska pieniä apulaisia ei ollut läsnä.

Tein maton ensin useammassa osassa ja ensimmäisenä tein puiston, jonka kaikki eläimet ja kasvit ovat vaatetilkuista.  Seuraavaksi ompelin maan alle katoavan joen Monsieur Ff:n kotikaupunkia mukaillen sekä tietenkin paloaseman.
Päälleommeltuja ajoneuvoja leikkelin herra L.A.P.:n paitakankaan tilkusta.

Kaupungissa pitää tietenkin olla liikenneympyrä ja tietyömaa!. Talot sain rikki silitetystä silityslaudan päällisestä.  Tein myös yhden muhkuraisen soratien, jonka varrella vaanivat liskot.

Käytin apllikaatioihin kaksipuolista liimakangasta, asfalttiteihin vähän jämäkämpää sorttia. Innostuksen tuloksena syntyi isohko matto, jonka pohjakankaaksi ostin huonekalukankaan palan. Oli tosi hauska ompeluprojekti ja matto pääsi heti jouluaatosta käyttöön. Pohjakangas oli kyllä vähän liukas, joten mattoa on turvallisinta käyttää toisen maton päällä. Tällaisena se on kuitenkin helppo laskostaa ja lähti Uuden vuoden jälkeen kotikaupunkiinsa. Harmi vain, ettei meillä ollut lunta pienten vieraiden iloksi. t. HennaMar

Rauhaisaa Joulua !

Kalenteri on melkein kokonaan avattu ja viimeiset lahjatkin pakattu, kuvaukset jäivät. Siis ensi vuonna taas. Onnekasta Uutta Vuotta t. HennaMar

Yksisarvisia

Mademoiselle on edelleen ihastunut yksisarvisaiheisiin ja niinpä tilasin hänelle Majapuusta valkopohjaisen trikoon. Tällä kertaa säästäminen kankaassa koitui vähän ongelmaksi ja jouduin tekemään helman toiseen reunaan kiilan, että sain leveyttä tarpeeksi. Ei se onneksi paljonkaan erotu. Brodyyri löytyi kokoelmistani enkä ole varma, mistä se on tullut. Minun silmiini mekko on vähän liian kuviollinen, mutta voihan sitä käyttää yöpukuna, jos se tuntuu liialliselta. 

Ompelin lisäksi mekon kanssa tai muuten pidettäväksi tuon tekoturkisliivin, jossa vuorena on puuvilla. Ihan ei Mademoisellen aikanaan valitsemasta kankaasta riittänyt vuori, joten selkäkappale on muuta varastoista löytynyttä. Kaava on Mekkotehtaasta siitä jälkimmäisestä eli Koulutyttöjen tyyliin. Olipa helppo ommeltava ja erinomaiset ohjeet. Ainoastaan soljissa oli vähän etsimistä, mutta löysin nuo paikallisesta kaupasta.

Meillä päin on harmautta riittänyt, joten kyllä noita värikkäitä kankaita ilokseen katselee. Pikkuveljelle on vielä työn alla ihan jotain muuta, palataan siihen myöhemmin, joulunodotusterveisin HennaMar

Väärin kukitettu

Jouluamaryllis eli jaloritarinkukka eli Hippeastrum avasi väärästä säilönnästä huolimatta neljä kukkaa. Yritin noudattaa annettuja ohjeita ja lakkasin kastelemasta sitä pari kuukautta sitten, kun toin sen pihalta sisälle. Luulin nimittäin, että ennen viileään vimeistä pitäisi odottaa lehtien kuivumista. Kun jäljellä oli vain kolme-neljä lehteä, se yllättäen alkoikin tehdä nuppua. Mitään kylmä-/pimeäkäsittelyä en siis tehnyt.

Itse asiassa opin vasta nyt, ettei tämä amaryllis mikään Amaryllis olekaan, vaan tuota Hippeastrum-sukua.  Sekaannus on johtunut siitä, että tämän koristekasvin alkuperämaa oli päässyt unohtumaan ja luultiin sen olevan Etelä-Afrikasta. Kiistelyä jatkui puoli vuosistaa ! Tämä kasvi on kuitenkin Etelä-Amerikasta ja sen pitäisi kukkiakseen 'kärsiä' kuiva ja kylmä kausi alkuperänsä mukaan. ehkä tästä lajikkeesta on sitten aikojen saatossa kadonnut tuo tarve. Tosin viime vuonna sipuli teki kahteen varteen yhteensä kymmenen kukkaa, kuva alla.

Melkein kaikki puutarhakasvithan, viherkasveista puhumattakaan, ovat kotosin jostain kaukaa, mutta tänne saapuneet useimmiten Euroopan (Englannin) kautta. Pintaraapaisulla totesin omassa pihassamme olevan perennoja mm. Kiinasta, Armeniasta, Iranista, Kanadasta,eri vuoristoalueilta Euroopasta ja Karpaateilta, Kaukasukselta ja Altai-vuorilta (alkuperäislajin kotipaikka). Koska useimpia puutarhan koristekasveja on jalostettu parisataa vuotta, lienee selviö, että alkuperäisvaatimukset ovat muuttuneet. Siihenhän jalostuksella on pyritty kestävyyden kannalta. Olisikin mielenkiintoista piirtää oman pihan maailmankartta. T. HennaMar

Joulupukin säkkiin

Seinöjoen messuilta ostamani kankaat muuntuivat paidoiksi. Lentokonekankaasta ompelin molemmille pojille. L.A.P.-paidan koristelin tähtikankaalla ja tunnuskirjaimilla. Monsieur F.F. sai paitaansa taskun ja heijastavan tähden. Koska kangasta oli vain puoli metriä, tein kumpaankin paitaan hihat velourista. Kokeilin hihansuiden kääntöön helppoa menetelmää, jossa vain käännetään hihansuu kolminkerroin ja vedetään saumurilla. Tuohon nukkakankaaseen se uppoaa hyvin ja on helppo ja nopea tehdä. Lentokone on miehen lapsuuden aikainen. 

Toimeliaan valitsemaa kangasta oli vain 60 cm, joten tein paidan tällä kertaa vain hänelle. Mademoisellen joululahja on jo valmistuksessa sekin. Vaikka kaikissa paidoissa oli haasteena pieni kangasmäärä, hyvin ne sittenkin onnistuivat ja mikä parasta, kankaasta jäi vain olemattomia tilkkuja.

Kuvassa näkyvät ompeluapulaiseni ikäjärjestyksessä. Tuon Husqvarna Vikingin tilasin joskus Ruotsista ja se taitaa olla minun elämässäni neljäs sähköompelukone. Nykyisin huollatan koneet säännöllisesti, mutta aiemmin se aina jäi enkä muutenkaan tainnut kohdella edelleisiä hyvin, kun ne kaikki ajan mittan menivät rikki. Tuo tilaaminen harmitti jälkeenpäin, kun kuulin Huskylock-saumurin ostaessani, että paikallinen liike siihen aikaan huolsi heiltä hankitut koneet ilmaiseksi. Saumurin hankin, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi, peittarin taas, kun pojalleni opettajakoulutuksen käsitöissä tehtiin edullinen tarjous. Peittarin kanssa alku oli todella takkuamista, mutta huollossa ilmeni, että vika ei ollut koneen. Olin  vahingossa ajanut joskus nuppineulan päältä ja pienen pieni nuppineulan pään muru aina välillä jumitti koneen. Onneksi se löytyi huollossa. Kuten joskus kirjoitin peittari on kätevä myös harsintaan,koska silmukkaketju on helppo purkaa.  Se myös selviää paksuistakin kankaista nikottelematta. Koneen vapaa varsi on liian paksu, mutta onneksi lapsenlasten vaatteetkin ovat yhä isompia ja aina voi muuttaa työjärjestystä. Kaikki koneet ovat jatkuvasti käytössä, onneksi on oma ompeluhuone. t. HennaMar

Talvikylvön yritystä taas

Kokeilin taas talvikylvöä omilla siemenillä. Toistaiseksi kylvöni eivät ole paljon tulosta tuottaneet. Ainoastaan Jouluruusu, Helleborus,  jonka siemeniä viime talvena työnsi kohopenkkiin, iti ja sain kolme taimea, jotka kesän olivat purkissa. Nyt ne on sijoitettu tuohon emokasvin vierelle. Toivottavasti kasvavat vielä ensi vuonnakin. Muutoin kyllä itse kylväytyvät perennat ja kaksivuotiset leviävät osin hillittömästi kuten Tumma tähtiputki, jota alkaa olla joka maassa. Toisaalta helppohan niitä on kitkeä, nykyisin kun jo tunnistaa pienet siementaimet useimmiten.

Siinä niitä nyt sitten on, toivoa ensi kesälle. Kylvin Paratiisililjaa, Paradisea liliastrum ,jota minulla on ollut parikymmentä vuotta, mutta joka ei ole tehnyt siementaimia ainakaan niin, että olisin huomannut. Toista on samaan aikaan kylvetyn Punaisen konnamarjan kanssa, jonka siementaimia löytyy ympäri pihaa. Toisessa rivissä on Sormivaleangervoa, Rodgersia aesculifolia, josta en oikein tiedä, milloin sen siemenet ovat kypsiä. Keräsin ne summan mutikassa ja nyt sitten odotetaan. Yrityän saada Punapäivänkakkaran, (Punapietaryrtin)  Tanacetum coccineum, elpymään. Ne hävisivät pihastamme 'tappotalvena' muutama vuosi sitten. Yksi kukka kuitenkin löytyi luultavasti naapurista harhautuneena ja laitoin sen siemenet kolmanteen riviin. Neljännessä on sitten Mustilasta viisi-kuusi vuotta sitten tuomani Lehtoängelmän kukkien siemeniä, Thalictrum aquilegiifolium.  Niiden kasvatus on vaatinut kärsivällistä odotusta, mutta ne ovat kukkineen jo parina kesänä (tosin keltaisena) ja koitan niitä lisätä, koska niitä on vain kapea rivi. Nyt olen tosin alkanut epäillä, että kyseessä onkin Keltaängelmä, Thalictrum flavum, eli olen saanut jotain muuta kuin mitä pussissa luki. Täytyy vielä tarkistaa, mitkä niiden erot ovat. Nyt jo kevättä odottaen t. HennaMar

Syyslomalla

Syyslomalla Toimelias ja L.A.P .olivat taas meillä muutaman yön. Olikin hauska seurata lasten touhuja, tekemistä riitti, vaikka sää ei meitä suosinutkaan. Postin mukana tuli tilaamani ompelumerkit ja ehdin vielä ommella ne ennen paitojen pakkaamista. Sain ajatuksen käsityömessuilla, kun tyttäreni näytti minulle valmiita HandMade-merkkejä. Tilaus oli helppo tehdä Ikasetiketin sivulta ja olen todella tyytyväinen näihin, onneksi, kun tilauserä oli 100 kpl.

Pyysin tekemään jouluksi muutamia pakettikortteja ja Toimelias askarteli hetkessä 14 erilaista! Alla etupihan 'kaivoskylä' ulkoilupäivältä.

Lasten lähdettyä ompelin itselleni ylijäämäkankaasta, joka ei sopinutkaan tyttöjen paitoihin, vaikka itselle ompelu on aina yhtä hankalaa. Ihan pidettävä paita ja pidän tuosta leijonakeltaisesta väristä.

Pihassa on kaunis ruskalehdistö jo putoamassa. Tänä vuonna lähes kaikki kasvit muuttivat värejään, jopa kärhöt ja sireeni. Kuvan happomarjoissa on vielä vähän lehtiä jäljellä samoin kuin takana olevassa tammessa, joka sekin sai harvinaisen kirkkaan syysvärin. Vähitellen siirrytään joulun odotukseen, tänä vuonna esikoistyttären perhe tullee jouluksi meille. Valmisteluterveisin t.HennaMar