Maanpeittokasveista parhaat

Tapana on sanoa, että puut ja pensaat muodostavat puutarhan rungon. Mielestäni kokonaisvaikutelman kannalta ovat maanpeittokasvit aivan yhtä tärkeitä. Ne luovat rauhallisen taustan puutarhan primadonnille ja värikkäimmille kasveille. Tonttimme on varjoisa ja melko viileä ja vaikka se sijaitsee II-vyöhykkeellä, se mielestäni on enemmän III-vyöhykkeen oloinen. Kasvukausi jää pakostakin lyhyemmäksi viileyden takia, joka tosin on hyväkin asia kesäkuumilla. Tontti on savimaalla, jota mies on ahkerasti parantanut lukemattomilla kottikärryllisillä multaa, hiekkaa ja kompostia. Perennamaat ovatkin hyvässä kunnossa, mutta esimerkiksi nurmikkoalueella, joka ei ole meidän perustama, savi nousee jatkuvasti esiin, eikä nurmikosta tule samettimaista vaan sammalmaista. Kukkamaiden laajentaminen vaikuttaa siten voimakkaasti. Mielestäni näissä olosuhteissa kolmeksi parhaaksi maanpeitekasviksi ovat osoittautuneet:

1. Rönsyansikka, Waldsteinia ternata, jota joskus parikymmentä vuotta sitten ostin viisi tainta ja jota nykyään on neliömetreittäin. Se kasvaa lähes kaikkialla valloittaen jopa viinimarjapensaiden alustoja ja muita vaikeita paikkoja. Kuitenkaan se ei ole liian aggressiivinen, vaan on helppo poistaa maavarsineen ja siirtää palat kasvamaan sopivampaan paikkaan. Ansikka kukkii keltasin kukin varhain kesällä, mutta kukkia tulee lähinnä uusien alueiden reunoille. Kukat eivät kuitenkaan ole pääasia, vaan sen talvivihreä lehdistö, joka nopeasti korjaantuu ja rehevöityy mahdollisista talvivaurioista.
2. Rönsytiarella, Tiarella cordifolia. Olen joskus saanut Martta -taimenvaihdossa yhden ruukullisen ja nyt sitäkin on monella paikalla. Tiarellan lehtien väri tahtoo hieman ruskistua talviaikaan, mutta sekin korjaantuu nopeasti keväällä. Lisäksi sen kukinta on omalla vaatimattomalla tavallaan kaunis, kuten ruotsalainen nimi Spetsmössa kertoo.
3. Tuivio, Microbiota decussata, joka tosin on kärsivällisen puutarhurin kasvi. Se kasvaa vuosien mittaan peittämään pari neliötä ja on havukasvina aina vihreä. Joitakin oksia saattaa ruskistua talvella, mutta ne voi leikata pois. Tuiviokin kuten kaikki tämän listan kasvit pitää oman paikkansa puhtaana muista kasveista (rikkaruohoista), joka mielestäni on hyvän maanpeittokasvin tärkein ominaisuus.

Muitakin maanpeittokasveja pihassa on, mutta ne eivät ole kaikilta ominaisuuksiltaan edellisiin verrattavia. Kuvat eivät ole tältä vuodelta, koska ulkona sataa kaatamalla, mutta silti Kesä on . T. HennaMar